Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nojaava aloitusylös

Kirjoitettu 11.12.15
Esseen kirjoittaja: Ilkka Hartikainen
Kirjapisteet: 3
Kirja: The Lean Startup
Kirjan kirjoittaja: Eric Reis
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
Mitä yrittäminen oikeastaan on? Tähän kysymykseen on niin monta vastausta kuin on myös tekijiötäkin. Joidenkin mielestä se on jotain isteänsä suuremman luomista (jota minäkin kannatan), joidenkin mielestä olla oman itsensä herra jne.. Startup yrittäminen on taas Eric Riesin mukaan oppia rakentamaan ideasta kannattavaa liiketoimintaa. Ja tämä kyllä käy täysin järkeen. Kun sinulla on idea ja päätät laittaa yrityksen pystyyn, tärkein tehtävä on silloin saada resursseja tulemaan takasin päin niin että pystyt elämään ja elättämään. Tämä on se päätehtävä jonka alaisuudessa on sitten kaikki muut tehtävät, kuten maailman muuttaminen, asiakkaiden elämän helpottaminen tai oman ammattitaidon jakaminen. Hauskinta mitä tuossa on se että Eric käyttää sanaa oppia eikä tehdä. Tämä on ehkäpä se suurin mielenlukko joka estää montaa ihmistä lähtemästä yrittämään sitä omaa liikeideaansa. Ei kukaan tiedä 100% varmuudella miten tämä liikeidea toimii käytännössä, onko asiakkaat oikeasti valmiita maksamaan juuri sinun ideasi pääajatuksesta tai miten markkinat ylipäätänsä reagoivat lanseeraukseesi. Mutta siinä samalla pitää oppia tuntemaan kokonaisuutena sitä toimialaa ja kaikkea mitä se pitää sisällänsä. Tämä näkyy omassa tekemisessäni hyvin GameHubin parissa tehdystä työstä. Alkuun itselleni eSport skene oli aivan tuntematon (olen kyllä pelaillut paljon, mutta tuo kilpailullinen, ”tosissaan” pelaaminen oli täysin tuntematonta). Mutta nyt kun olemme tehneet muutamia pilotteja ja olleet kontaktissa moneen eri toimijaan skenessä, on tietopääoma kasvanut hurjasti. Nyt tiedän huomattavasti tarkemmin mitä arvoja kenelläkin osapuolella on, mitä he haluavat ja minkälainen suhde keneenkin tulee olla. Ilman tätä tietoa jos olisimme lähteneet taistoon niin meidän olisi ammuttu alas välittömästi, koska tämä skene on erittäin herkkä varsinkin kun aletaan puhumaan rahasta. Tämä johtuu taas siitä, että se on pyörinyt niin pitkään vapaaehtoistyöllä ja kavereiden kesken touhuilemalla mikä on sinänsä ihan hyvä juttu, mutta sen pohjalta on todella haastava lähteä rakentamaan liiketoimintaa.
Yksi startupin ajattelumalleista mikä tekee siitä niin tehokkaan on seuraava kaava: rakenna, mittaa, opi, rakenna, mittaa, opi… Tällä tarkoitetaan että kun tuotetta rakennetaan niin se pitää työntää asiakkaiden käsiin mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan mitata asiakkaiden käyttäytymistä, oppia siitä kuinka tuotetta tulee kehittää ja näin rakentaa uudestaan. Suurien organisaatioiden ongelmana tuntuu olevan se, että halutaan heti lähteä tekemään isosti, tai sitten vain ajatusmalli on jäänyt siihen kun ollaan totuttu tekemään miljoonien sopimuksia. Mutta tämä myös hidastaa huomattavasti pelikentän ymmärrystä ja sen kehittymisestä tippuu helposti pois kyydistä. Se miten nopeasti pystyt oppimaan tästä kentästä uusia asioita ja viemään ne käytäntöön omaan tuotteeseesi, määrittää ne kaverit jotka tulevat tekemään eniten hilloa. Ja tämä on erittäin vahvasti mukana meidän GH:n tekemisessä. Devi puolelta tulee plattaa ulos mvp testiin vuoden vaihteen jälkeen, tv puolelta aloitetaan sisällön testaamisella heti tammikuusta eteenpäin. Nyt vain valmistellaan näitä testejä joulukuun ajan jotta meitä ei yllätetä housut kintuissa kun pitäisi olla jo materiaalia pihalla ja vieläpä sitä pitäisi analysoida jotta voidaan oppia.
Erittäin tärkeä asia jota tulee tehdä jatkuvasti startupin parissa on itsensä sijainnin määrittäminen. Alkuun on todella tärkeää asettaa se baseline joka on saavutettava jotta toiminta olisi edes +-0. Näin pysytään hengissä, jotta voidaan keskittyä täydellisesti kehittämiseen. Kun nämä tavoitteen on asetettu, on aika säätää moottorit oikeille tehoille. Millä me päästään näihin tavoitteisiin ja mihin me priorisoidaan aikamme heti alussa? Ja kun moottorit on saatu käyntiin, on aika lukea dataa joka kertoo raa’an faktan toiminnasta. Onko tässä järkeä mennä näin vai tuleeko meidän muuttaa suuntaa?
Mittareista oli todella hyvää settiä myös kirjasta. Siinä esiteltiin kolme A:ta jotka tulee olla mittareita luodessa mukana.
  1. Actionable = Selkeä syy seuraus mittari, jotta pystyt tekemään oikeita ratkaisuja. Kuten Mööpelin jätkätkin nyt sen todistivat, on huomattavasti helpompaa tehdä päätöksiä tulevaisuudesta kun on dataa johon pystytään tukeutumaan päätöksen teon hetkellä. Näin ollen tiedetään tasan tarkkaan miksi firmalla menee kuten menee ja pivot/persevere päätös on helpompi.
  2. Accessible = Ymmärrettävä ja tavoitettava koko yrityksellesi. Datan pitää olla ymmärrettävässä muodossa jotta jokainen joka sitä katsoo ymmärtää mistä on kyse. Ja sen pitää myös olla kaikille firmassa nähtävillä. Sitä ei koskaan tiedä kenen suusta tulee se ratkaisu tai valaistuminen ongelman hahmottamisessa joten ei sitä kannata ainakaan hankaloittaa piilottelemalla dataa.
  3. Auditable = Datan alkuperä pitää olla helposti löydettävissä todistaaksesi että mittarit kertoivat todellisen ja kokonaisen tarinan. Näin pystytään perustelemaan niin itsellensä kuin muillekkin miksi on päätetty tehdä juuri näin. Rahoittajaa ei varmasti hirveästi innosta alkaa lyömään pätäkkää taskuun jos vastaus miksi näin kysymykseen on aina laatuaan ”no ku musta vähä tuntu siltä”.
Nyt kun sitten muutoksia tehdään datan pohjalta mitä ollaan tunnollisesti kerätty ja analysoitu niin tulee seuraava steppi. Ja se on muutoksen analysointi. Pitää osata tietää onko muutos oikeasti muuttanut asiakkaan käyttäytymistä tai asiakasmääriä palvelussa/tuotteessa. Näin pystytään hahmottamaan mitkä ne asiakkaan oikeat hyödyt ja edut tuotteesta on ja tiedetään mikä on se todellinen ydin koko tuotteessa. Ja voihan se olla että muutoksella mennään niin pitkin ******* että sen seurauksesta vanhatkin asiakkaat lopettavat tämän ihanan, mutta silti niin raastavan suhteen.
Ja jos huomataan, että nykyisellä liiketoimintamallilla ei tulla räjäyttämään pankkia, on hyvä tietää minkälaisia muutoksia yritykseen tulee tehdä. Kirjassa oli esitelty lista, mistä yleensä löytyy ratkaisut tähän muutoksen kohteen tuomaan ongelmiin.
Tarvittavat muutokset:
  • Zoomaa sisään, onko yksittäinen osa palvelussa jo yksistään kokonainen tuote josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
  • Zoomaa ulos, onko tuotteesi liian kapea ollakseen tarpeeksi hyödyllinen asiakkaille ja sen takia asiakasmäärät pysyvät liian pieninä?
  • Asiakas segmentti, tuotteesi ratkaisee ongelman segmentiltä joka oli eri kuin aloittaessasi ideaa (markkinoitu väärille heeboille väärällä kärjellä)?
  • Asiakkaan tarve, asiakkaiden tarve ei ole oikeasti niin tärkeä että se pitäisi ratkoa, mutta onko pyöritellessäsi tätä ongelmaa on löydetty uusia ”oikeita” ongelmia?
  • Bisneksen arkkitehtuuri, isoista markkinoista ja pienestä volyymistä siiretään katseet pienelle markkinoille ja isoille volyymeille.
  • Teknologia, pystyykö tuottamasi ratkaisun asiakkaiden ongelmiin pystytään jo ratkaisemaan nykyisellä teknologialla ja vieläpä paljon kustannustehokkaammin?
Ja nyt kun konsepti on hiottu viimesen päälle kuntoon on aika alkaa pohtimaan kasvumahdollisuuksia. Kirjassa esiteltiin kolme tapaa saada suuria markkinaosuuksia.
Sticky kasvu = Asiakkaista tulee jatkuvia ostajia (kk maksulliset palvelut) joten silloin sinun on tuotava uusia asiakkaita nopeammin sisään kuin vanhoja lähtee.
Viral loop = Jokainen asiakas tuo mukanansa yhden tai useamman asiakkaan. Tämä voidaan liittää esimerkiksi rekisteröitymistä vaativissa palveluissa ”hei, ota frendis mukaan nii saat näitä superjuttuja itelles!” tyyppisellä viestillä uusille rekkaajille.
”Paid” model = Kun uusi asiakas maksaa tuotteestasi, niin sijoitat osan tuotosta uusasiakashankintaan. Jos saat pidettyä vanhan asiakkaan tuoman katteen suurempana kuin uuden asiakkaan tuoma kustannus niin kasvu on taattu.
Kirjassa oli todella hyviä pointteja nimen omaan tässä ideasta liiketoiminnaksi vaiheeseen jotka menevät ehdottomasti itselläni käytäntöön. Suosittelen kaikille tätä lukemiseksi, ehkä saisimme Tiimiakatemialle tämän avulla vähän pidempiaikaisempia ”projekteja” joista yritettäis edes saada sitä kuuluisaa oikeaa liiketoimintaa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!