Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nokian johtamisoppeja

Kirjoitettu 05.05.15
Esseen kirjoittaja: S. Pohtola
Kirjapisteet: 3
Kirja: Uusi Nokia Käsikirjoitus
Kirjan kirjoittaja: Juhani Risku
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Nokia, suuri suomalainen menestystarina, suuri suomalainen farssi. Miten sen ottaa, onhan Nokia yksi maailman suurimmista ja aikansa menestyneimmistä matkapuhelinvalmistajista/ tietoliikenneverkkojen kehittäjistä. Kuitenkin Nokian voittokulku alkoi hiipua 2000-luvun alussa. Juhani Risku käsittelee kirjassaan Uusi Nokia Käsikirjoitus – sitä, mihin asioihin Nokian menestys loppui. Puhutaan lähinnä johtamisen ongelmakohdista.

 

Riskun mukaan Nokian ongelmat muodostuivat lähinnä siitä, kun tuotteiden ja brändin annettiin vajota tylsäksi. Ihmiset eivät pidä Nokiaa yhtä mielenkiintoisena ja muodikkaana brändinä kuin esimerkiksi Apple. Nokian johto koostui 2000-luvun alkupuolella lähinnä huippuunsa koulutetuista diplomi-insinööreistä ja ekonomeista. Osa johdosta oli palkattu ulkomailta, lähinnä Amerikasta. Tämä aiheutti ongelmakohdan siihen, kun olisi tarvittu design- ja muotoilutietoisia johtajia. Insinöörimäisesti luvuilla ja laskelmilla johdetusta Nokiasta ei enää kehittynyt innovatiivisia, uusia ja mielenkiintoisia ratkaisuja tarjoavaa yhtiötä.

 

Nokian tuotteet kehitettiin kustannustehokkaiksi ja nopeiksi valmistaa, käyttöliittymät yksinkertaisiksi ja vanhanaikaisiksi. Apple ja Samsung menivät moderneilla ja tyylikkäästi muotoilluilla laitteillaan ja sisällöllään ohi heittämällä. Herää kysymys, miksi tässä kävi näin?

Miksi palkattiin vain insinöörejä ja ekonomeja johtoon? Onko ongelma koulutusjärjestelmässä vai rekryä suorittavassa tasossa?

 

Omasta mielestäni Nokialla ei vain pysytty ajan hermolla, tekeminen meni liikaa numerot edellä johtamiseen, unohdettiin ottaa huomioon asiakkaiden tarpeet ja mielenkiinto uusiin innovaatioihin. Kirjassa puhutaan paljon myös siitä, kuinka keskijohto ei ole tarpeeksi sitoutunutta tehtäviinsä, kun heillä ei ole minkäänlaista omistajuudentunnetta yhtiöstä. Mielestäni omistajuudentunne luo hyvän paineen johtamiseen, tulosta on oikeasti saatava aikaiseksi ja halu kehittää uutta on suuri. Sen olen itsekin huomannut nyt huonekaluliikkeemme aikana, kun uudet kaverit otettiin myymälästä vastaamaan, niin kyllä silti kokoajan on paine siitä, mitä uutta voisi kehittää, että kauppa kävisi paremmin.

 

Pidän kuitenkin hyvänä, että omistajat eivät itse vastaa kaikesta yrityksessä, oli se sitten Nokia tai pieni huonekaluliike. Itse ainakin olemme saaneet uusilta kavereilta jo joitakin hyviä kehitysehdotuksia, mitä ei itselle olisi mieleen tullut. Ja tätä tässä lähdettiin nimenomaan hakemaankin. Ulkopuoliset henkilöt johtoportaassa tuovat sopivasti uusia tuulia kehityspuolelle, samalla kun omistajat pystyvät jakamaan heille vastuuta, mitä ei itse pysty hoitamaan. Omistajien rooli johdossa on kuitenkin tärkeä, se tuo johtoon vastuunkantoa ja oikeanlaista painetta tuloksen tekemiseen.

 

Nokialla sorruttiin ehkä siihen, kun johtoportaassakaan ei oikein tiedetty omaa asemaansa koko yhtiöön nähden, niin mietittiin vain oman pienen tonttinsa täyttämistä. Kun tärkeää olisi kuitenkin pystyä luomaan uutta ja synnyttämään liiketoimintaa kehittäviä ideoita. Mielestäni koko organisaatio olisi hyvä saada osallistettua liiketoiminnan kehittämiseen edes jollain tavalla, oli sitten edelleen kyseessä Nokia tai mikä tahansa pienyritys.

 

Siitä en ole täysin samaa mieltä Riskun kanssa, että irtisanomalla suuren määrän ekonomeja ja dippa insinöörejä Nokian keskijohdosta, Nokia olisi pelastettu. Mitä jos kyse on ollut enemmän siitä, miten näistä kavereista saataisiin kaikki mahdollinen ja oikeanlainen hyöty irti. Tarvitseeko ihmisen välttämättä olla muotoilu- tai design- alalle koulutettu, että hän pystyisi kehittämään tuotteista innovatiivisia ja ajan henkeen tyylikkäitä ylellisyystuotteita. Vastausta minulla ei siihen ole, mutta keinot näiden kaverien saamiseen lähemmäs tuota innostumisen ilmapiiriä ja luovuuden tilaa olisi varmaan ollut mahdollista järjestää.

 

Itse tulee mietittyä monesti sitä, millä ihmisistä saisi parhaan mahdollisen tuottavuuden ja luovuuden irti, kun mietitään liiketoiminnan kehittämistä ja vaikkapa uudenlaisen markkinoinnin synnyttämistä. Tiimiakatemialla painotetaan paljon sitä, miten ideat syntyvät kun on hyvä ilmapiiri niiden syntymiseen ja toimintaa kehitetään tiiminä dialogiringissä. No se on varmasti yksi keino, mutta vielä se ei ole minua täysin vakuuttanut tällä saralla. Omalla kohdalla haastetta tähän tarjoaa tämänhetkinen tilanne, kun itse ainakin uusilta kavereilta liikkeessämme odotan hyviä ideoita ja uudenlaista innostusta esimerkiksi markkinoinnin tekemiseen. Mitkä olisivat niitä keinoja joilla saisin heistä parhaan mahdollisen irti?

 

Tähän en vielä ole vedenpitävää vastausta löytänyt, mutta täytyy kokeilla erilaisilla tyyleillä johtaa ja itse pidän siitä, että kokeillaan ja testaillaan ja katsotaan sitten mitkä on tulokset.

Seuraavaksi ajattelin lukea kirjan osaamisen johtamisesta, kuulostaa sen verran aiheeseen liittyvältä, että siitä on varmaan apua näihin kysymyksiin.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!