Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nokian kansainvälistä kauppaa

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Tapio Auvinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Nokian Intia
Kirjan kirjoittaja: Matias Möttölä
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Matias Möttölän kirjoittama Nokian Intia avaa miten ja miksi Nokia perusti tuotantotehtaan Intian teollisuuspuistoon. Kirja on yksi osa kirjasarjasta Suomalaisten Intia. Kirja on kirjoitettu vuonna 2006. Sen ennusteiden mukaan vuonna 2011 intiassa olisi 350miljoonaa potenttiaalista operaattorinhankkijaa. Siksi nokia halusi olla Intian johtava puhelinvalmistaja. “Mikään myyntiennuste Intiassa ei ole liian suuri”.

Intiassa nokia kuitenkin koki odottamattomia haasteita. Työmaalla ihmiset liikuttivat hiekkaa käsipelillä, vaikka kaivinkone oli vieressä ja työntekijät eivät olleet täsmällisiä ajan suhteen. Tämän vuoksi projekti venyi odotettua pidemmäksi. Intialaisista harma myöskään ymmärsi kansainvälistä bisnestä. Tämän vuoksi nokia koki tärkeäksi löytää ensin Intiasta hyvän työntekijän, jolla oli kokemusta kansainvälisyydestä ja osasi johtaa Intialaisia.

Nokia markkinoi Intiassa kahdellakymmenelläseitsemällä pienellä sinivalkoisella pakettiautolla, jotka kirsivät ympäri intiää puolessa miljoonassa Intian pienissä kylissä ja kaupungeissa. Tämän laajan kamppanjan vuoksi Nokia tunnettiin ympäri intiaa ja sanasta “nokia” olikin tullut kännykän synonyymi. Nokia monissa pienissä kylissä ensimmäinen puhelimien markkinoija. Harvat henkilöt ostivat kännyköitä kylissä. Vain rikkaimmat. Nokia kuitenkin ajatteli, että laaja markkinointi tuolloin maksaisi itsensä takaisin, kun kylät vaurastuisivat. Nokialla oli tuolloin 79% markkinaosuus gsm-puhelimista Intiassa.

“Yhtiö, jolla ei ole tunnettua brändiä joutuu itse taistelemaan hyvistä työntekijöistä”. Nokia oli saavuttanut markkinajohtajuuden Intiassa, joten sen ei tarvinnut taistella työntekijöistä. Kaikki halusivat töihin Nokialle. Työpaikoista oli kovaa taistelua ja siellä työskentelevieä kadehdittiin.

Miksi nokia siis siirsi toimintaansa Intiaan? Nokia oli saanut halvan tuotannon oppeja jo Kiinasta. Intia on kuitenkin halvan tuotannon uusi luvattu maa ja siellä oli myös jo mainittu 350miljoonaa potenttiaalista asiakasta. Työvoima ei kuitenkaan ollut intiassa suhteellinen etu, vaan halvat aivot, Möttölä väittää. Keskimääräinen Intialaisen palkka oli 60€ kuukaudessa. Tähän piti kuitenkin mukaan se, että täsmällisyyden puutteen ja tegnologisen osaamisen puutteen vuoksi tyntekijöitä tarvittiin enemmän kuin Suomessa.

Kun tehdasta rakennettiin Nokialle tuli yllätyksenä, että koko maasta ei löytynyt työmaalle täryttimiä, eikä monia muita työtä edistäviä koneita. Nokia joutui tilaamaan ne rahdissa rajanyli ja maksamaan kalliit tullikulut. Tehtaan valmistuttua Nokia sai kuitenkin tuotettua kännykkänsä lähellä kuluttajaa ja tällöin kuljetuskulut ja toimitusaika pienenivät molemmat. Nopeasta toimituksessa on maailman nopeasti muuttuvassa markkinassa huomattava etu.

Nokia sai avustuksia 10000 intialaista työllistävän tehtan kuluissa. Avustukset annettiin verovähennyksinä ja muina alennuksina. Nokia ei luottanut Intian katkoilevaan sähköverkkoon, joten se rakensi oman genereettorinsa tehtaansa viereen.

Nokia tarjosi johtoportaan työntekijöilleen iltoja Intian yleellistön clubeilla, jotka vastasivat suomalaista tavallista ravintolaa. Nokia yritti pitää työntekijänsä tyytyväisenä, koska ei halunnut työntekijöiden lakkoilevan. Lakko olisi Intiassa vaikea paikka, koska lakon aikana yrityksen ei kannata vuokrata ulkopuolista työvoimaa, koska tätä paheksutaan suuresti. Nokia olisi voinut lakkojen estämiseksi myös hankkia itselleen “erityinen talous ala” tittelin, jonka hankittuaan lakon järjestäminen tuolla alalla olisi laitointa. Tämän asetelman hankkiminen oli kuitenkin Nokian arvojen vastaista. Nokia halusi ennemmin pitää työntekijät tyytyväisenä ja antaa vapauden lakkoon.

Mitä tästä kirjasta sitten opin? Opin, että kansainvälisessä bisneksessä koko työkenttä voi olla täysin erilainen kuin suomessa. Kaiken minkä luulee täällä olevan yleispätevää ei toisessa maassa olekkaan. Lähes missään mualla ei noudateta lakeja niin tarkasti kuin suomessa. Jos bisneksestä aikoo tehdä kansainvälistää kannattaa ensin etsiä toisesta maasta luotettava ja osaava henkilö, joka osaa neuvoa bisneksen aloittamisessa kyseisessä maassa. Ei voi olettaa, että ihmiset toimivat samalla tavalla kuin kotimaassasi. Huomsin saman espanjalaisista vaihtooppilaista. He eivät millään ymmärtäneet, ettei suomessa vaan ole hyväksyttävää kävellä viisi henkilöä vierekkän pyörätiellä tai myydä neljätuntia pöydällä odottaneita tapaksia. Muissa kulttuureissa tämä voi olla täysin hyväksyttävää, mutta Suomessa siitä on kehittynyt vain yleinen toimintatapa, jota oletamme että muut kunnioittavat. Samaa olettavat varmasti ulkomaalaisetkin, kun mekin käymme heidän maassaan, joten jos meillä on jotain valittamista espanjalaisista tulisi meidän ottaa opiksemme ja toimia itse myös hyvin vierailullamme, eikä vain odottaa, että muut toimivat.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!