Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Joona Takkula

Nouse nyt – Mihin Tiimiakatemia on minut tuonut?

Kirjoitettu 23.10.20
Esseen kirjoittaja: Joona Takkula
Kirjapisteet: 2
Kirja: Nouse nyt
Kirjan kirjoittaja: Ulrika Björkstam
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pysähtyminen

Täytyy myöntää, että melko harvoin ymmärtää pysähtyä miettimään mitä viimeisten viikkojen tai kuukausien, saati viime vuosien aikana on tapahtunut. Ulrika Björkstam oli nuori työuransa huippuvuosia elävä nainen, kun hän joutui traagiseen onnettomuuteen. Hän oli juuri poistunut toimistoltaan kiirehtien seuraavaan paikkaan. Toimiston ulko-ovella hän näki jo taksin, joka oli tullut hakemaan häntä ja lähti kävelemään sitä kohti. Tämän lyhyen toimistolta taksin ovelle kestäneen kävelymatkan aikana hän kuuli omituista ääntä ja käänsi katseensa ylös päin. Hänen päälle putosi lentokone.

Tällaisen vakavan, täysin odottamattoman onnettomuuden jälkeen Ulrika oli pakotettu miettimään, mitä hän elämältä tästä eteenpäin haluaa. Ja mitä hän ylipäätään on kykeneväinen tekemään. En muistanut kuulleeni tästä vuonna 2008 Ulrikalle Meksikossa tapahtuneesta onnettomuudesta, sillä olin siihen aikaan 13-vuotias, enkä tiettävästi niinä vuosina seurannut uutisia niin säännöllisesti kuin tänä päivänä.

Joka tapauksessa onnettomuus pysäytti minut miettimään mennyttä. Mietin mitä olen tehnyt viimeisten vuosien aikana ja mitä asioita olen oppinut? Olenko ollut onnellinen? Olenko onnistunut parisuhteessani? Entä miten olen kyennyt kehittämään tiimiä ja antamaan oman panokseni Graville?

“On mentävä kauas, jotta näkee lähelle.”

Minusta tuntuu, että emme osaa pysähtyä arjessa, ennen kuin meidät on pakotettu siihen. Tai ainakaan omalla kohdallani se ei ole ikinä ollut itsestäänselvyys. Näinpä halusin nyt kerrankin pysähtyä ja ajan kanssa pohtia, mitä viimeisen parin vuoden aikana on tapahtunut kun olen ollut osana Tiimiakatemiaa.

Oppimistavoitteet

Kuten aiemmin mainitsin, niin todella harvoin olen itsekin ymmärtänyt katsoa taaksepäin. Nyt kun sitä ajattelee, niin onhan tässä tapahtunut paljon viimeisen reilun kahden vuoden aikana. Kun ensimmäistä kertaa saavuin Tiimiakatemialle, oli olo lähinnä melko odottavainen, ilman tietoa tulevasta. Keskustelut projekteista vanhempien tiimiyrittäjien kanssa antoi osviittaa siitä, mitä kohti olin itsekin menossa.

“Ei tarvitse kelata aikaa taaksepäin kovinkaan kauas siihen aikaan, kun en tiennyt vielä mitä sana domain tarkoittaa.”

Myyntiä, markkinointia, kesäkahvilan pyörittämistä ja viimeisimpänä pihapalvelu Puskamestareiden perustaminen. Ei tarvitse kelata aikaa taaksepäin kovinkaan kauas siihen aikaan, kun en tiennyt vielä mitä sana domain tarkoittaa. Tässä vaiheessa kun oppeja verkkosivujen rakentamisesta on kertynyt, niin huomaa kehityskaaren selvästi. Olen oppinut suunnittelemaan ja luomaan verkkosivuja, sekä rakentamaan loogista asiakaspolkua sen sisälle. Olen oppinut sen, mitä B2B-myynti on kuluttajamyyntiin verrattuna. Olen oppinut rakentamaan Facebook-mainoksia yrityksille ja onnistunut ymmärtämään, miten yritysten näkyvyys verkossa auttaa saamaan myyntiä. Olen oppinut ymmärtämään tiimin kehitykseen liittyviä osa-alueita ja tekemään johtopäätöksiä niiden perusteella. Olen oppinut johtamaan itseäni paremmin. Olen oppinut luomaan tavoitteita ja askelmerkkejä niiden saavuttamiseksi.

Digimarkkinointi ja sen oppiminen

Tällä hetkellä digimarkkinointi – ja markkinointi yleensäkin – on selkein osaamisen kohde, jota haluan kehittää. Onhan se ollut mielenkiintona jo viime vuoden syksystä alkaen, mutta vasta nyt tuntuu, että pääsen kunnolla kiinni käytäntöön. Olen karkeasti vuoden verran hankkinut teoriatietoa digimarkkinoinnista (sis. verkkosivujen toteutus, SEO, somemarkkinointi yms.) eri lähteistä, kuten kirjoista, podcasteista, webinaareista ja koulutuksista. Olen pyrkinyt ymmärtämään mitä tämä termi digimarkkinointi pitää sisällään ja mistä se koostuu, mikä on sen merkitys liiketoiminnassa ja miten sitä toteutetaan.

Oikeastaan vasta viime keväänä aloin viemään näitä asioita käytäntöön, kun tein ensimmäiset kokeilut Puskamestareille. Kun katson taaksepäin aikaa, niin voidaan todeta, etten hypännyt pää edellä sinne kuuluisaan syvään päätyyn, toisin kuin Akatemialla yleisesti saatetaan ajatella. Halusin ensin opetella, oppia ja ennen kaikkea ymmärtää mihin olen ryhtymässä.

Oma tunteeni siitä, että tiedän mitä teen, helpottaa projekteihin mukaan hyppäämistä ja niiden tekemistä. Esimerkiksi eilen aamulla kysyin Samulilta, että “saanko tehdä Barot’sille tästä eteenpäin Facebook-mainokset?”. Tietysti Samuli siihen suostui ja pääsen nyt tekemään sitä omalla tavallani kokeillen ja kehittäen. Samalla kun Puskamestareiden nettisivut on toiminut hyvänä “oppimisalustana” menneiden kuukausien aikana, olen voinut kokeilla erilaisia toimintoja liittyen esimerkiksi hakukoneoptimointiin ja sivuston nopeuden kehittämiseen. Ne on lisännyt osaamistani ja helpottanut sitä kautta myös asiakkaiden etsimistä ja kontaktointia.

Mielestäni on ihan eri tilanne lähestyä potentiaalista asiakasta tyylillä “hei voitais tehdä teille uudet verkkosivut ja vähä SEO:ta”, kun voi lähestyä konkreettisemmin esimerkiksi “Hei! Huomasin, että nykyiset verkkosivut eivät vastaa nopeudeltaan tämän päivän vaatimuksia, minkä lisäksi verkkosivut eivät ylety Googlessa ensimmäiselle sivulle oleellisilla hakusanoilla. Minulla on tähän parannusehdotus”. Oleellista on kuitenkin se, että jotta voit lähestyä asiakasta jälkimmäisellä tavalla, tulee sinulla olla jo osaaminen ja ymmärrys siitä, mihin olet lähtemässä. Se vaatii jo prospektointivaiheessa sitä, että osaa käyttää yleisempiä työkaluja esimerkiksi verkkosivujen nykytilanteen analysoinnissa.

Tällä hetkellä meillä on hyvä tilanne Gravin digimarkkinointiasiakkaiden suhteen. Asiakkaita on määrällisesti paljon, kun ottaa huomioon sen, kuinka moni tiimissä on “digidigiprojekteja” tehnyt. Vaikka projektiryhmät ovat saattaneet pitää sisällään monia eri persoonia, on projektien johtaminen ja niiden vastuu kallistunut usein vain tiettyjen henkilöiden varaan. Tästä oppineena olemme Samulin ja Artun kanssa viime viikkoina pohtineet digipalvelun “irroittamista” Gravista. Palvelulle luotaisiin oma nimi, kuten esimerkiksi Puskamestareille tai Oloboxille. Se yksinkertaistaisi palvelun kehittämistä ja ennen kaikkea johtamista, kun kehittämisrooleihin valittaisiin tietyt tiimiläiset, ja heillä olisi aikaa tehdä tärkeää kehittämistyötä.

Stressitön arki

“Sä oot niin helkkarin tasapainoinen kaveri.” – Samuli

Koen eläväni stressitöntä arkea. Tietysti heikkojakin päiviä on, mutta rehellisesti sanottuna on ne olleet harvassa. Pohtiessani tätä tilannetta ajattelen helposti, että enkö tee tarpeeksi. Teenkö jotain väärin, koska minulla ei ole kiire, eikä stressi kiristä pantaa. Hyvin pian ymmärrän kuitenkin sen, että minulla on tasapainoinen arkielämä. Töitä on sopivasti, eikä ainakaan liikaa. Kalenterissa on tarpeeksi vapaata aikaa tutkia, kokeilla ja oppia uusia asioita. On aikaa lukea ja kirjoittaa. Ja ennen kaikkea on aikaa tehdä iltaisin niitä asioita, jotka erottaa työn ja vapaa-ajan.

Tekee pahaa katsoa vierestä, mikäli jollain on huono olla. Meillä Gravissa on ollut tilanteita, jossa tietyt henkilöt ovat olleet liian kovilla psyykkisesti ja heillä on ollut liian suuri kuorma projektien osalta. Juuri eilen treeneissä käytiin läpi näitä asioita ja mainitsinkin treenien check out -vastauksessa, että “pääasiahan on kuitenkin se, että tekemisen pitää olla kivaa!”. Näen eron omassa tilanteessa verrattuna muihin esimerkiksi juuri digimarkkinointiprojekteja tehneisiin tiimiläisiin, sillä he ovat joutuneet tekemään liian paljon itsekseen. Uskon, että pahimmillaan se voi johtaa siihen, että mielenkiinto tekemistä kohtaan kaikkoaa täysin, eikä mikään siihen liittyvä enää innosta. Sen vuoksi minun on osattava auttaa nyt muita ja ottaa enemmän vastuuta.

Nyt kun olen ottanut jo muutamia hommia hoitaakseni ja lupautunut edistää projekteja, joihin olen hypännyt mukaan, on mielenkiintoista tarkkailla miten ne vaikuttavat arjen jaksamiseen. Uskon toki vahvasti, että osaan organisoida työpäivät ja tekemiseni niin, ettei ne tule muuttamaan elämääni ainakaan negatiivisella tavalla, sillä olen hyvä johtamaan itseäni.

Pysähdytään siis ajoittain miettimään elämää ja saavutettuja tavoitteita, eikä vain juosta pää punaisena päivästä toiseen. Tehdään parhaamme ja pyritään oppimaan joka päivä jotain uutta.

Tämä on kuitenkin vain elämää, ja tärkeintä on olla onnellinen ja voida hyvin.

Joona Takkula

Projektitoimisto Gravi Osk

joona@gravi.fi

Tagit: , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!