Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oletamme, siis olemme?

Kirjoitettu 21.04.16
Esseen kirjoittaja: Alli Laukkanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Kehitä kokeillen
Kirjan kirjoittaja: Lotta Hassi, Sami Paju & Reetta Maila
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Maailmaa ei voida ennustaa. Siksi kokeiluilla on tärkeä rooli kehityksessä, koska niillä saa aikaan validia väliaikatietoa, mitä perinteisillä projektisuunnittelutyökaluilla ei ole mahdollista saavuttaa. Jäätävässä informaatioähkyssä on järkevää turvautua paljon vanhaan tietoon ja olettaa asioita – ei kukaan pysty jokaiseen asiaan suhtautua uusin silmin – mutta se koituu helposti kohtaloksi projektien kohdalla. Oletamme tietävämme asioiden laidan, ”koska minä ajattelen tällä tavalla, varmasti moni muukin on samaa mieltä” tai ”näinhän on tehty ennenkin, niin se on varmasti hyvä keino.” Näemme niin paljon asioita, että uskomme tietopohjamme riittävän. Franchisingissa ja sillan rakennuksessa asia onkin paljon näin, mutta mitä tehdä muiden projektien kohdalla?

Kokeilun suunnittelu

Kyllä vain, kokeilu ei ole hätäpäissään säntäilyä tai mieletöntä tuusailua, siihenkin kuuluu suunnittelu. Mutta jos ajatellaan ensin sitä, MIKSI kokeilla. Mitä haluat projektistasi tietää? No, sen mitä et tiedä. Epävarmuus kalvaa varsinkin luovissa projekteissa, ja tällöin pienet toistuvat kokeilut ovat paikallaan täyttääkseen tietoaukkoja.

kokeilu

Mitkä ovat projektin itsestäänselvyydet, missä ei ole epävarmuutta, eikä se ole hirmu tärkeää? Entä mahdolliset yllätykset, joissa epävarmuus kasvaa mutta jos ne tapahtuvat, maailma ei kaadu? Mitkä ovat projektin avaintekijät, eli ne asiat jotka rullaavat tärkeinä ilman ongelmia taustalla? Entä mitkä ovat ne kriittiset asiat, joista ei tiedetä? Tämän taulukon täytettyä kokeilut tulisi keskittää oikeaan yläreunaan, kriittisiin olettamuksiin, ja varmistaa että testaukset vastaavat taulukosta heränneisiin kysymyksiin.

KOKEILU

Edeltävän taulukon kanssa yhteistyössä käy projektin kulku, jossa ensin mietitään TAVOITE. Mitä haluan saavuttaa kokeilussa? Sen jälkeen mietitään TARVETTA mihin vastataan. Näitä, ja seuraavaa kohtaa, KEHITETTÄVIÄ IDEOITA, peilataan kriittisiin olettamuksiin, kohtaavatko ne toisensa? Jos kohtaavat, on aika SUUNNITELLA KOKEILUASETELMA JA PROTOTYYPIT. Itse kokeilun jälkeen KERÄTÄÄN PALAUTE ja reflektoidaan, miten kokeilu onnistui. Tarvitaanko lisää samanlaisia kokeiluita? Huomataanko että onkin tärkeämpiä kysymyksiä kysyttävänä? Vai voidaanko jo siirtyä isompiin kokeiluihin?

Tämä on periaatteessa kokeilun kiertokulku. On olemassa monia kokeiluasetelmia ja prototyyppejä, joiden avulla konkretisoidaan asiakkaalle ajatusta, mutta niistä pitää osata löytää omaan kokeiluun sopivat. Tärkeintä kokeiluissa kuitenkin on jatkuva reflektio ja oppiminen, sillä turha höntyily kuluttaa vain aikaa. Monesti huomaa tehneensä turhaa työtä kun on vain ”luottanut” siihen että tekeminen on menossa oikeaan suuntaan, kun ei ole uskaltanut antaa omaa ideaansa kokeiluun testattavaksi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!