Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oppimisen vallankumous – Uusien oppimistapojen maailma

Kirjoitettu 26.11.13
Esseen kirjoittaja: Jarkko
Kirjapisteet: 2
Kirja: Oppimisen vallankumous – Uusien oppimistapojen maailma
Kirjan kirjoittaja: Gordon Dryden & Jeanette Vos
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Gordon Drydenin ja Jeanette Vossin kirjoittama Oppimisen vallankumous kertoo, miten on mahdollista oppia melkein mitä tahansa 5-20 kertaa tavanomaista nopeammin ja 10-100 kertaa tehokkaammin. Teos pohjautuu lähes täysin tutkimuksiin ja haastatteluihin ja siihen on kerätty parhaat opetusmenetelmät kaikkialta maailmasta. Kirjoittajat vastaavat teoksessa muun muassa siihen, miten hyödynnetään aivojen suurenmoisia kykyjä tehokkaimmin, miten valitaan itselle sopivin oppimismenetelmä, miten jatketaan oppimista koko eliniän ja miten luodaan menestyksellisiä ja tuottavia ideoita.

Teoksen alussa Dryden ja Vos käsittelevät kaiken oppimisen ydintä ja tietopankkia, aivoja. Ne ovat edistyksellisemmät kuin mikään nykyaikainen tietokone, mutta silti ne jäävät usein liian vähälle huomiolle. Aivoista huolehtiminen on ehdottoman tärkeää, mikäli haluaa ylläpitää ja kehittää oppimistansa tehokkaasti. Muun muassa ravinto on oleellinen tekijä niiden hyvinvoinnissa. Erilaiset hedelmät ovat tärkeitä niiden sisältämän kaliumin takia. Niitä tulisi nauttia säännöllisin väliajoin, jotta aivomme pystyvät toimimaan tehokkaasti. Ravinnon lisäksi myös liikunta auttaa pitämään aivot tehokkaina. Esimerkiksi opiskellessa, aivojen ollessa kovan rasituksen alla, on tärkeää käydä haukkaamassa raikasta ilmaa säännöllisin ajoin. Myös rentoutuminen on tärkeämpää kuin voisi luulla. Aivoissa on eri aallonpituuksia ja tutkimusten mukaan, ihminen oppii parhaiten ja sisäistää tietoa rentoutuneena, esimerkiksi juuri ennen nukkumaan menoa. Tähän mielentilaan tulee pyrkiä aloittaessaan opiskelun. Musiikki on hyvä apuväline tähän pääsemisessä. Sen tulee olla tietynlaista, muun muassa klassista, rauhallista musiikkia. Älykkyyden lajit ovat oleellinen osa meitä ja ne määräytyvät pääasiassa geneettisesti, mutta voimme myös vaikuttaa niihin. Niitä on kahdeksan eri lajia; kielellinen, matemaattis-looginen, visuaalis-spatiaalinen, musikaalinen, naturalistinen, inter-persoonallinen, intra-persoonallinen ja kehollis-fysikaalinen. Näistä älykkyydenlajeista luettuani, huomasin olevani pääasiassa matemaattis-looginen, sekä kehollis-fysikaalinen ihminen. Minun tarkoituksenani on kehittää omaa kielellistä sekä musikaalista lahjakkuuttani. Kirjojen lukeminen ja kirjaesseiden kirjoittaminen ovat minulle keinoja kehittää omaa kielellistä lahjakkuuttani, kun taas kitaran soittaminen auttaa musikaalisen lahjakkuuteni kehittymistä.

Itseopiskelu ja oman oppimisen kehittäminen oli syy, minkä takia valitsin luettavaksi Oppimisen vallankumouksen. Tavoitteenani oli saada kirjasta uusia ideoita opiskeluun ja itseni kehittämiseen. Niitä sainkin enemmän kuin olisin uskonut. Tärkeintä opiskelemisessa on löytää oma tapansa oppia. Pääasiallisia tapoja oppia on tutkijoiden mukaan kolme; haptinen oppiminen, visuaalinen oppiminen ja auditiivinen oppiminen. Parhaaksi tavaksi koen haptisen oppimisen, jossa käytetään hyväksi tekemistä, liikkumista, kokemista ja kokeilemista. Sisäistän näin ollen tietoa parhaiten taktiilisesti, eli minun on saatava konkreettisia kokemuksia opittavasta asiasta. Pidän vaikeana oppimisen vain teorian kautta, minkä takia Tiimiakatemia oppimisympäristönä sopii minulle parhaiten, sillä siellä suurin osa oppimisesta tapahtuu käytännössä.

Kirjasta sain apua myös kirjojen lukemiseen ja varsinkin niiden sisällön sisäistämiseen. Ongelmani on että luen vain lukemalla kirjoja läpi, sisäistämättä kirjasta muuta kuin pääasian, jos sitäkään. Päätin kokeilla jo Oppimisen vallankumous –kirjaa lukiessani siitä oppimiani lukutekniikoita. Minulla on tapana lukea kirjat kannesta kanteen jokaista sanaa myöten. Sillä tavalla olen huomannut sisäistäväni vain hyvin vähän kirjasta ja huomaan vähän väliä ajatusteni harhailevan muissa asioissa. Lukemalla kirjoista vain minua kiinnostavat ja minulle tärkeät asiat, mielenkiintoni säilyy kirjan loppuun asti. Tämä tapa nopeuttaa kirjojen lukemista ja mahdollistaa myös muistiinpanojen tekemisen lukemisen ohella. Huomasin jo Oppimisen vallankumous – kirjaa lukiessani, että tällä taktiikalla opin huomattavasti enemmän, kuin vanhalla tavallani lukea kirjoja. Uuteen tyyliin kun vielä yhdistää muistiinpanojen kertaamisen illalla musiikin parissa, neljänkymmenen kirjapisteen kerääminen vuodessa ei tunnu enää mahdottomalta ajatukselta.

Opittujen asioiden sisäistäminen ei ole vielä oppimisprosessin viimeinen vaihe. Asiat tulee vielä painaa mieleen, jotta ne voi muistaa myöhemmin. Koin erittäin hyödyllisiksi Drydenin ja Vossin keräämät niin sanotusti maailman parhaimmat oppimisen keinot asioiden muistamiseksi. Ne ovat hyvin yksinkertaisia, mutta tutkimusten mukaan erittäin tehokkaita. Opittua uuden asian, kannattaa se liittää jo opittuun asiaan. Tällä tavoin uusi tieto ikään kuin haarautuu tietylle paikalle omassa mielessä. On kuitenkin muistettava, että kaikki ei voi jäädä mieleen, vaan tulee tietää, mitä minun tulee ja mitä minä haluan oppia. Tärkeää on myös pyrkiä käsittelemään uutta asiaa mahdollisimman monin keinoin. Tiimiakatemiassa hyödynnetään tällaista oppimisen muotoa, sillä siellä oppiminen perustuu suurelta osin käytännön työskentelyyn.

Tavoitteiden asettaminen omassa oppimisessa on tärkeää. Niiden asettaminen antaa suunnan omalle oppimiselle ja luo tietyn päämäärään, nostaen omaa motivaatiota opiskella. Tätä ei tulisi unohtaa opiskelujensa jälkeen työelämään siirryttäessä. Itsensä jatkuva kehittäminen tässä yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, on ehdottoman tärkeää. Tiettyyn ammattiin valmistuminen on nykyaikana harvinaisempaa, kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten, jolloin yli 60 prosenttia ihmisistä työskenteli tehtaissa. Nykyajan koulujärjestelmä antaa valmiudet työelämään, mutta vasta työelämässä valmistutaan tietyn alan ammattilaiseksi. Työelämässä ihminen viimeistään pääsee viemään oppimansa asiat käytäntöön. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä sellaista työtä, mikä on haasteellista ja mittaa omaa osaamista.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!