Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Originals

Kirjoitettu 25.02.21
Esseen kirjoittaja: Toni Kangas
Kirjapisteet: 2
Kirja: Originals
Kirjan kirjoittaja: Adam Grant
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Adam Grantin ”Originals” (2016) käsittelee omaperäisyyttä. Grant esittää, että jokainen meistä pystyy olemaan luova ja kehittämään tätä taitoa. Omaperäisyys ei ole geeneissämme, vaan erilaisuus lähtee ajattelusta. Grantin mukaan vuosia sitten psykologit tulivat siihen tulokseen, että asioita voi saada aikaan kahdella eri tavalla: mukautumalla tai olemalla omaperäinen.  

Mukautuminen on tavanomaisen reitin valitsemista ja vallitsevan ajatusmaailman hyväksymistä. Omaperäisyys on oman tien seuraamista, valtavirrasta poikkeavien ajatusten ja ideoiden kokeilemista sekä asioiden tekemistä aina vain paremmin. Halu tehdä asiat paremmin erottavat nämä kaksi toisistaan. Maailman muuttajat eivät ole koskaan tyytyväisiä. He näkevät ympärillään asioita, jotka tulisi tehdä paremmin. Kun he huomaavat parannuskeinoja, he alkavat niitä kykyjensä mukaan toteuttamaan.  

 

Riskit 

Grant esittää, että toisin kuin voisi luulla, monet menestystarinoiden luojista eivät yritystensä alkutaipaleella hypänneet sokeasti vuoren reunalta, toisin kuin annetaan monesti ymmärtää. Googlen perustajat Larry Page ja Sergei Brin aloittivat vuonna 1996 toimintansa, mutta lopettivat koulunsa vasta 1998. Phil Knight, Niken perustaja, aloitti kenkien myynnin takakontista vuonna 1964, mutta toimi kirjanpitäjä vuoteen 1969. Grantin lista omaperäisistä henkilöistä, jotka tietoisesti minimoivat riskit, on kattava. Hän esittää, että riskisalkkuajattelun mukaan ihmiset ovat usein omaperäisiä joillain osa-alueella ja pysyvät vastaavasti melko tavanomaisilla urilla muilla elämänsä osa-alueilla. 

”Maalaisjärki sanoo, ettei luovuus voi kukkia, ellei meillä ole valtavia määriä aikaa ja energiaa, eivätkä yritykset voi tuottaa voittoa ilman intensiivistä vaivannäköä. Nämä olettamukset eivät ota huomioon tasapainotetun osakesalkun viisautta: tietty turvallisuus yhdellä osa-alueella antaa tilaa ja vapautta olla toisella alueella omaperäinen” 

 

Olenko minä omaperäinen?  

Grantin mukaan omaperäinen ihminen synnyttää uusia innovaatioita ja ideoita. Kun tutkii enemmän ajatuksiaan huomaa ajattelevansa klassisesti laatikon sisällä. Samat ajatukset pyörivät monen muunkin pään sisällä. Törmäsin jokunen aika sitten tutkimukseen, jossa esitettiin, että teoistamme ja ajatuksistamme ainakin 80 % (luku tuulesta temmattu, mutta jotain tuota luokkaa. En löydä kyseistä tutkimusta) eivät olisi ”omiamme”. Tutkimuksessa havaittiin, että kun testattavat luulivat tekevänsä tietoisen päätöksen, oli aivoissa päätös jo tapahtunut, ennen kuin koekaniinit tekivät päätöksen omassa päässään. Tutkijat seurasivat kokeessa jotain perus aivosignaali settejä ja huomasivat, että tietoiset päätökset ovat suurimmalta osin pelkkää illuusiota. Käsky, miten reagoida tilanteisiin, tulee alitajunnasta. Luomme itsellemme illuusion vapaasta tahdosta.  

Consciousness is generally understood to mean that an individual not only has an idea, recollection or perception but also knows that he or she has it. For perception, this knowledge encompasses both the experience of the outer world (“it’s raining”) and one’s internal state (“I’m angry”). Experts do not know how human consciousness arises. Nevertheless, they generally agree on how to define various aspects of it. Thus, they distinguish “phenomenal consciousness” (the distinctive feeling when we perceive, for example, that an object is red) and “access consciousness” (when we can report on a mental state and use it in decision-making). 

Important characteristics of consciousness include subjectivity (the sense that the mental event belongs to me), continuity (it appears unbroken) and intentionality (it is directed at an object). According to a popular scheme of consciousness known as Global Workspace Theory, a mental state or event is conscious if a person can bring it to mind to carry out such functions as decision-making or remembering, although how such accessing occurs is not precisely understood. Investigators assume that consciousness is not the product of a single region of the brain but of larger neural networks. Some theoreticians go so far as to posit that it is not even the product of an individual brain. For example, philosopher Alva Noë of the University of California, Berkeley, holds that consciousness is not the work of a single organ but is more like a dance: a pattern of meaning that emerges between brains.  –S.A. (https://www.scientificamerican.com/article/there-is-no-such-thing-as-conscious-thought/ 

https://time.com/3937351/consciousness-unconsciousness-brain/  

https://www.youtube.com/watch?v=lyu7v7nWzfo  

 

Jos koko systeemi perustuu sille, että havaintoni todellisuudesta perustuvat aivojeni parhaaseen arvaukseen todellisuudesta, tulee ehkä vähän kusetettu olo. Nämä havainnot tulivat mieleeni jo kirjan alkuvaiheessa ja pohdinkin, että, jos tietoisuus on huijausta, voinko tietoisesti oppia olemaan luovempi? 

Käsitys omasta omaperäisyydestä on yhdistelmä aiempia kokemuksiamme tilanteista, joissa olemme kokeneet olevamme tai toimineemme omaperäisesti. Luovuus on siis illuusio, siinä missä muutkin kokemuksemme? Pienen pohdinnan jälkeen totesin, että opin olemaan luovempi tiedostamalla tilanteet, joissa olen ollut luova. Vahvistamalla omaa hallusinaatiota luovasta itsestäni teen siitä enemmän totta. Seuraavan kerran kohdatessani tilanteen, jossa minua vaaditaan olemaan luova, olen luovempi, koska tein (tietoisen päätöksen) ruokkia aivojani kokemuksilla, joissa olin luova. Easy. 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!