Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Outliers

Kirjoitettu 24.05.15
Esseen kirjoittaja: Samuel Saukkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Outliers
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4.1. Johtavat ajatukset

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Outliers – Malcolm Gladwell
Outliers kirjassa Gladwell tutkii sitä, miksi toiset menestyvät ja toiset eivät. Yleensä menestymistä tutkiessa keskitytään vain invididuaalisesti ihmiseen yksikseen, eikä siihen ympäristöön, mistä ihminen tulee.
Tulen esseessäni kertomaan useamman eri elementin, mitkä ovat johtaneet menestykseen. Näitä ovat:
1. Ympäristö
2. Syntymäaika
3. Työnmäärä
4. Tiimi

Miksi toiset menestyvät ja toiset eivät?
Otetaan suoraan esimerkki kirjasta. Menet metsään. Näet siellä korkeimman puun. Se ei ole korkein sen takia, että puun siemen on ollut paras. Kun lähetään tutkimaan metsää puun ympäriltä, alkaa aueta enemmänkin asioita. Katsotaan aluksi puun lähiympäristöön: Puun ympärillä ei ole suuria puita. Sillä on vapaata kasvutilaa. Puusta on voinut ylipäätänsä tulla tämä korkein puu, koska muut puut eivät ole estäneet puun valon saantia. Puu on saanut riittävästi auringonvaloa.
Tutkitaan lisää puun ympäristöä. Muutaman metrin päässä virtaa puro. Tämä puro on mahdollistanut sen, että puu on saanut tarpeeksi vettä. Vesi on lisännyt tervettä kasvua. Puu on pystynyt kasvamaan entistä voimakkaammin, kuin valon- ja veden saanti ovat olleet hyviä.
Katsotaan sitten vielä kauemmaksi ympäristöön. Muutamien kymmenien metrien päässä näkyy hakkuualue. Paljon kantoja. On ollut tämän korkeimman puun onni, ettei metsuri ole päättänyt harventaa juuri tätä kohtaa metsässä.
Voi olla, että puulla on ollut hyvä siemen. Mutta korkeinta puuta siitä ei ole tullut siemenen ansiosta. Vaan nämä edellä mainitut ympäristön seikat ovat mahdollistaneet puun kasvun korkeimmaksi. Ne ovat olleet täysin siemenestä riippumattomia tekijöitä.

Siemenestä ihmiseksi – Ympäristö
Puunhoidosta takaisin ihmisiin ja menestystekijöihin:
Unohdamme menestyksessä helposti ympäristön suoman edun. Ei enää puhuta puunsiemenistä vaan nuorista ihmisistä. Synnymme kaikki lähes samanlaisia rääpäleinä. Huudamme, itkemme, oksennamme, paskomme allemme. Siitä se kehitys sitten alkaa. Näin köyhissä maissa reissanneena, voin todeta, että Suomi on älyttömän hyvä kasvuympäristö. Vaikka sinulla olisi syntyessä kuinka hyvät geenit tahansa, et tee niillä mitään, jos olet syntynyt kastittomana Intian Slummiin. Sieltä ei niin vain nousta. Olet tässä tapauksessa syntynyt hakkuualueelle. Jos kasvaa yhtään yli kantojen, sinut harvennetaan takaisin samalle tasolle. Näillä ihmisillä ei ole toivoa. Se on vain tosiasia, että jos olet syntynyt köyhiin oloihin, todella pieni prosentti voi nousta sieltä. Kun taas Suomessa sosiaali- ja koulujärjestelmä takaa meille paljon paremmat lähtökohdat. Siksi meillä suomalaisilla on hyvä ympäristön suoma etu.

Nämä ympäristön suomat edut, jotka jää usein meillä huomaamatta aiheuttaa lähes aina hyödyn. Näitä ei ole vain osattu tutkia. Toisena esimerkkinä otetaan vanha kunnon kouluaine nimeltä matematiikka. Aasialaiset voivat olla hyviä matematiikassa siksi, että heidän numeronsa ovat loogisempia ja helpompia muistaa. Siksi he ehkä viihtyvät tunneilla paremmin. Tykkäävät matematiikasta ja tekevät ahkerammin kotiläksynsä. Tämä taas vyöryttää siihen, että he menestyvät muita kansoja paremmin siinä.

Poimin kirjasta tutkimuksen. Siinä miehet jaettiin menestyksen perusteella kolmeen ryhmään: A, B, C. A:t olivat menestyneitä, B:t keskivertoja ja C:t luusereita. Kaikki heidän taustasta, harrastuksensa, tavat ja ÄO:n tutkittiin. Yritettiin löytää todellinen syy tälle jakaumalle. Yksi löytyi. Se oli perheen taustat. Se ratkaisi menestyksen. Siksi melkein kukaan alemman sosiaalisen luokan neroista lapsista ei tule koskaan saamaan nimeään esille.
Jos on koko lapsuuden asunut huonoissa oltavissa ja imenyt 18-vuotta huonoja vaikutteita, onhan se todella vaikeata lähteä muuttumaan siitä. Toisinpäin taas aivan sama. Jos on kasvanut sivistyneessä ja hyvin koulutetussa ympäristössä, todennäköisesti itsestäänkin tulee samankaltainen. Itsekin olen suvun ainoa molemmin puolisista lapsenlapsista, joka ei käynyt lukiota. Silti joko tämä tai muu ympäristö on ohjannut minua kouluttautumaan lisää. Halusin tai en. Ympäristö meitä kuitenkin muokkaa ja ohjaa. Synnytään rääkyvinä, paskovina olentoina ja sitten aletaan imemään vaikutteita. Oikeastaan mikään omaakaan mielipide ei ole oma. Kaikki on ympäriltä poimittuja.

Tammikuun lapset – Syntymäaika
Vaikka olisimme syntyneet hyvinvoivaan länsimaalaiseen valtioon, se ei takaa meille menestystä.
Hyvä oppilas koulussakin saa enemmän huomiota ja laadukkaampaa opetusta. Erot voivat alussa olla pienet, mutta niistä kasaantuu huomattavat lopputulokset. Jopa syntymäajallakin on väliä!
Kirjassa Gladwell osoittaa tutkimusta, jossa käy ilmi, että nuoret jääkiekkoilijat, jotka menestyvät myöhemmin ovat poikkeuksetta joko tammi-, helmi-, tai maaliskuun nuoria. Mistä tämä johtuu?
Kun nuoret aloittavat jääkiekon, niin kaikki laitetaan samalle viivalle. Tammikuun lapsista joulukuuhun. Tammikuunlapsilla on se etu, että he ovat joulukuun lapsiin verrattuna fyysisesti kehittyneempiä. Nuoressa iässsä lapsi voi kasvaa melkein sen 10cm vuoteen. Tämä taas takaa suuren edun näinkin fyysisessä lajissa. Tämä johtaa siihen, että tammikuunlapsi on parempi kuin muut. Kun harrastelija on parempi, hän saa automaattisesti enemmän peliaikaa ja huomiota. Sitä mukaan hänet huomataan paremmin ja hän saa sarjaylennyksen. Homma jatkuu aivan NHL:n asti. Tämän takia tilastoista kaivettuna NHL:ssä on tilastollisesti enemmän alku-, kuin loppuvuodesta syntyneitä.

Tässä tammikuun lapset osiossa painotettiin, että täytyy kuulua niin sanotusti parempaan puoliskoon, jos haluaa menestyä. Eli kuulua alkuvuoden nuoriin. On kuitenkin tutkittu, ettei tarvitse olla se kaikista vanhin. Monesti riittää, että ylittää tietyn rajan, niin lopuilla ei ole väliä. Jääkiekossa riittää, että olet edes maaliskuussa syntynyt, jotta on paremmat mahdollisuudet menestyäkseen. Se tietty raja on oikeastaan lähes kaikissa asioissa, jossa voi jollain tapaa mitata menestymistä. Toisena esimerkkinä Nobelin palkinnon voi saada, kun ÄO:n raja ylittää 130:n. Einsteinillä oli vain 180, kun älykkäimmillä se voi olla yli 200. Koripalloilijoilla pituusraja on 190cm.

10 000h sääntö – Työmäärä

Oikeat ryysyistä rikkauksiin tarinat ovat vähissä. Bill Gateskin oli kuin tuurin kaupalla päätynyt kouluun, jossa pystyi vapaasti käyttämän ensimmäisiä tietokoneita niin paljon, että hänestä tuli edelläkävijä. Toki maaginen 10 000h (Kun harjoittelee asiaa noin 10 000h, voi päästä maailman parhaaksi) sääntö auttoi tässäkin. Hän oli harjoitellut ohjelmointia sen 10 000 tuntia, kunnes maailma oli muuttunut siihen suuntaan, että se tarvitsee tätä taitoa. Tässäkin tapauksessa ei vain paikka ja ympäristö vaikuttanut. Myös Bill Gatesin syntymäaika vaikutti. Juuri, että hän syntyi 1950-luvulla, eikä vasta 1970. Hän syntyi niin sanotusti oikeaan aikaan ja paikkaan. Sai intohimon ja mahdollisuuden juuri oikeaan asiaan. Ja teki sen tutkitun 10 000h työtä, jotta pystyi kehittymään maailman parhaimmaksi. Lopulta hänestä tuli maailman rikkain mies. 10 000h työtä on joka tapauksessa tajuttoman paljon. Oli kyse ammatinharjoittelijoista, muusikoista tai urheilijoista. Valitettavaa on, ettei ole olemassa oikotietä onneen. Jos haluaa olla paras, se vaatii älyttömästi duunia. Se on tullut selväksi. Tätä 10 000h sääntöä on myös kritisoitu. On sanottu, että riittää lähes 100 kertaa vähäinen työ, että voi päästä parhaan 10%, tai jopa 1% joukkoon. Loppu onkin sitten ääretöntä hiomista kohti parasta. Täytyy punnita, missä asioissa riittää, että osaa homman hyvin. Ja missä täytyy vian olla paras.

Ei yksin – Tiimi
Kukaan ei lyö itseään läpi yksin. Ei rocktähdistä tietokonemiljärdööreihin. Monien visionääristen ihmisten takana on ollut järjettömän hyvä tiimi tai käytännönmies, joka on auttanut asiat oikeasti menemään käytäntöön. Laulajissa se vain menee niin, että koko tiimin osaaminen kiteytyy yhteen keulakuvaan. Ei nähdä niin sanottua arvokasta back office työtä. Ehkä me ihmiset haluammekin uskoa, että on olemassa superihmisiä, ketkä yksinään pystyvät muuttaman maailmaa. Ehkä heitä onkin olemassa, mutta he onnistuvat vain visioimaan niin hyvin, että saavat ihmisjoukon mukaansa siihen. Niin, että maailma oikeastikkin muuttuu.

Suomi ja maailma ovat pullollaan todella viisaita ihmisiä. Monien heidän kykynsä jää käyttämättä, koska yksin on todella vaikeaa saada näkyvää aikaan. Heiltä puuttuu täydellinen tiimi.
Yleensä se rohkeus ja onnistuminen tulee tiimissä. Pienessä, ytimekkäässä, jossa jokainen tietää paikkansa. Tämähän on unelmatilanne.

Loppuajatukset
Kolahti. Kolahti se, että maailma on rakennettu niin, että se suosii epäreilusti tiettyjä ihmisiä. Haluttiin sitä uskoa tai ei. Jopa syntymävuodella ja kuukaudella on väliä. Monesti sanotaan, että onni on omissa käsissä. Intian slummi-ihmisille ei niin voi sanoa. Täytyy olla erityisen kiitollinen, että on syntynyt tänne Suomeen. Täältä on hyvä ponnistaa. Menestykseenhän tässä jollain tapaa kovasti halutaan. Kirja oikeastaan antaa jopa mahdollisuuden syyttää ympäristöään siitä, ettei ole vielä menestynyt. Kaikki ei vain ole itsestään kiinni. Paljon voimme auttaa oman menestyksemme eteen. Sillä menestyjiä ovat ne, joille on annettu vaihtoehtoja. Ja että heillä on ollut tarpeeksi luonnetta tarttua niihin.
Monilta menestyjiltä on kysytty, mitä menestys vaatii. Se on sitä, että joutuu muuttumaan. Osittain jopa omaa identiteettiä.

samuel@mittava.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!