Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Päätöksenteko

Kirjoitettu 08.02.16
Esseen kirjoittaja: Henri Tokee
Kirjapisteet: 2
Kirja: Päätöksenteko, Uskalla tehdä toisin
Kirjan kirjoittaja: Ari & Mona Riabacke
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

”Koskaan aikaisemmin ihmisellä ei ole ollut suurempia valintamahdollisuuksia kuin nyt, eikä näin paljon päätöksentekotilanteita. Me kaikki teemme jokaisen vuorokauden aikana 2500-10 000 päätöstä, ja ylitsemme vyöryvän informaation määrä on valtava”. Näillä sanoilla alkaa Ari & Mona Riabacken Päätöksenteko kirja. Informaation määrä, mikä meillä on päätöksenteon tukena on käsittämättömän suuri. Siitä onko se positiivinen vai negatiivinen asia voi olla montaa mieltä.

 

Syy miksi otin kirjan lukuun on yksinkertaisesti se, että itse olen ollut aina erittäin huono tekemään päätöksiä. Se on ominaisuus, joka minulla on ollut pienestä pitäen ja se näkyy monissa ja yksinkertaisimmissakin tilanteissa. Voin joskus miettiä 10 minuuttia sitä kumpaa ruokaa kahdesta vaihtoehdosta ottaisin tai että lähdenkö tänään katsomaan jäähalliin kiekko-ottelua vai menenkö sittenkin kuntoilemaan. Tällä hetkellä opinnäytetyön aiheen valinta on sellainen asia, jossa käyn suurta kamppailua. Olen vain yksinkertaisesti huono valitsemaan monen vaihtoehdon väliltä. Lähdin hakemaan kirjasta tietoa mitkä asiat oikeasti päätöksentekoon vaikuttavat ja miten ne tiedostettuani pystyisin kehittämään omaa päätöksenteko kykyä.

 

Ajatellessani omaa päätöksentekoa, ensimmäisenä mieleen tulevana asiana on usein pelko. Pelko siitä, että tulee tekemään päätöksellään virheen ja valitsee esimerkiksi kahdesta vaihtoehdosta sen väärän. Mikä hauskinta, tätä tulee mietittyä myös päätöksissä, jotka ovat kooltaan melko mitättömiä ja jokapäiväisiä asioita. En tiedä viittaako se johonkin perfektionismiin vai mihin, että pieniäkin päätöksiä tulee mietittyä viimeiseen asti ja monelta eri kannalta. Pelko tila pitäisi pystyä jättämään pois ja katsoa asioita päätöksenteossakin mahdollisuuden kannalta eikä edes ajatella jälkeen päin sitä vaihtoehtoa, jota ei kussakin tapauksessa valinnut. Eikä se päivittäisissä asioissa ole maailmanloppu, jos päätös ei ollut onnistunut, ainahan epäonnistuneet päätökset kehittävät ja lisäävät tietoa asioista. Isommissa päätöksissä voi tehdä perinteisen +/- listan, minkä jälkeen on helppo perustella itselleenkin päätöstä.

 

Nyt kun haluan lähteä kehittämään omaa päätöksenteko kykyäni ensimmäisenä listassa on, että USKALLA TEHDÄ PÄÄTÖKSIÄ, sen jälkeen voi miettiä miten lähtee kehittymään siinä paremmaksi, mutta jahkailemalla ei ainakaan ota askelia mihinkään suuntaan. En tarkoita, että kaikki päätökset pitäisi tehdä miettimättä, mutta usein päätöstä tulee venytettyä liian pitkälle turhan takia. Aina voi jossitella, mutta pitää vaan luottaa omaan valintaan ja mennä useammin eteenpäin sillä.

 

 

Kirja on rakennettu pyramiidi ajatuksella viiteen tasoon joita ovat pohjaltapäin ihminen, laumaeläin, asiayhteys, informaatio ja tekniikka. Käyn tarkemmin joitain kohtia näistä, jotka tunnistan osana päätöksentekoa omassa tekemisessäni.

 

 

Oma päätöksenteko

Kirjassa tuotiin esille se, kuinka henkilökohtaisia päätöksiä tehdessä ihminen perustaa aina ensisijaisen päätöksensä jollain tavalla omiin arvoihin tai asioihin jotka ovat tärkeitä. Ensisijaisella päätöksellä tarkoitan sitä, joka tulee aina ensimmäisenä mieleen ja tuntuu intuitiona siltä oikealta päätökseltä. Kun lähden miettimään tätä omalla kohdallani niin se pitää melko hyvin paikkaansa. Urheilu ja liikunta on esimerkiksi itselleni tärkeä asia ja moniakin asioita miettiessä vaakakuppi kallistuu ensisijaisesti usein sellaiseen vaihtoehtoon, joka jollain tavalla edistää tätä. Kirja antoi itselleni vahvistusta siitä, että usein pienemmissä ja asioissa joissa itselle on jotain tuttua, on mutu-tuntumalla tehty päätös usein se mihin kannattaa luottaa. Varsinkin nyt kun on esimerkiksi akatemian aikana alkanut oikeasti ymmärtämään enemmän itsestään ja siitä mitä oikeasti pitää tärkeinä asioina.

 

 

Miksi matkimme muita?

Kirjassa tuotiin esiin myös laumaeläin teoria eli, että ihminen tekee päätöksiä usein sen mukaan mitä muut tekevät tai valitsevat. Tämä on ollut itselläni pitkään asia, johon olen päätöksenteossa syyllistynyt. En tiedä onko se johtunut siitä, ettei ole uskaltanut olla tarpeeksi oma itsensä tai ei ole tarkalleen tiennyt mitä haluaa ja on helppo peesata toista. Onneksi olen viime aikoina oppinut pois tästä pahasta ja oppinut olemaan eri mieltä ja tekemään omia päätöksiä välittämättä muista. Muiden seuraaminen päätöksenteossa aiheuttaa hankalia tilanteita varsinkin isommissa porukoissa, jossa monikaan ei usein uskalla ottaa vastuuta tai tehdä poikkeavaa ratkaisua vain sen takia, koska kaikki muut tekevät toisin. Meillä Dynaamiassakin on ollut usein tilanteita, jossa vastuunotto tilanteet meinaavat jäädä leijumaan ja lopullista päätöstä vastuusta ei meinaa löytyä. Monet kerrat on nähty, että jaettu vastuu ei koskaan saa aikaan tehokkaita tuloksia. Monesti on konkretiassa tullut opittua, että jaettu vastuu ei oikeasti ole kenenkään vastuu. Asioilla pitää olla aina yksi päävastaava.

 

Pääasiat joihin itse pitää päätöksenteossa keskittyä:

  • Uskalla tehdä päätöksiä
  • Luota omaan intuitioon
  • Ole päätöksissä oma itsesi ja tarvittaessa erotu massasta

 

Miten päätöksenteon tietoutta voi käyttää hyväksi myynnissä?

Olen oppinut kokemuksen kautta, että päätöksenteossa tunteilla on melko suuri vaikutus. Myös kirja antoi vahvistusta tälle ajatukselle. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvän tarinan merkitys voi joskus olla yllättävän suuri, koska niillä pystyy vetomaan asiakkaan tai yrittäjän tunteisiin. Ajatuksena esimerkiksi rallista kiinnostuneelle yrittäjälle voi olla helpompi myydä yhteistyökumppanuus tunteisiin vetoavan tarinan kuin pelkkien lukujen avulla. Varsinkin nyt kun lähdimme isompiin ympyröihin ERC sarjaan, tätä tunteisiin vetoavuutta on yritetty muutamissa yhteistyökumppani neuvotteluissa käyttää.

 

Toinen asia mikä vaikuttaa päätöksentekoon on se kuinka helpoksi sen ostajalle teet. Sain viime vuonna tästä yhden neuvottelun jälkeen rakentavaa palautetta, ettei olisi niin paljon irrallisia vaihtoehtoja vaan tiukasti tehty paketti josta on helppo valita. Se on vaan fakta, että mitä enemmän vaihtoehtoja esittää, sitä vaikeampi niistä on valita. Tässä korostuu usein juuri alussa mainitsemani pelko siitä, että tulee valittua väärin. Mitä vähemmän vaihtoehtoja sitä vähemmän syntyy väärän valinnan pelkoa.

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!