Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Paholainen ja neiti Prym

Kirjoitettu 10.02.14
Esseen kirjoittaja: Anni-Lotta Nieminen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Paholainen ja neiti Prym
Kirjan kirjoittaja: Paulo Coelho
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Paholainen ja neiti Prym

Paulo Coelho

 

 

Teki mieli lukea välillä muutakin kuin tietokirjoja, enkä ole aiemmin lukenut Coelhon kirjoja. Kirjahan olikin oikein hyvä ja ajattelin lukea niitä useammankin. Nopeaa iltaluettavaa mutta kuitenkin muutamia ajatuksia herättävä. Itselle tästä tulee myös perinteiset prinsessa-sadut, missä aina hyvyydellä pärjää ja voittaa loppupeleissä pahat voimat. Kaikki Disneyn prinsessat ovat aina niin kilttejä ja ihania, minkä takia heille tapahtuu hyviä asioita. Tässä romaanissa prinsessana toimii neiti Prym, joka onneksi myös käyttää järkeään.

 

Kirja kertoo hyvän ja pahan taistelusta. Ovatko ihmiset valmiita tappamaan rahasta? Ovatko oma onni ja menestys niin tärkeää, että sitä tavoitellessa voi kylmästi unohtaa muut ihmiset ja heidän tarpeensa.

 

Tapahtumat sijoittuvat pieneen Visconsin kylään, jonne saapuu muukalainen. Hän on kiinnostunut ovatko kaikki ihmiset lähtökohtaisesti pahoja, koska hänet on kohdannut niin suuri suru ja onnettomuus. Muukalainen lupaa kylälle kasan kultaharkkoja, jos joku kylän asukkaista kuolee viikon aikana. Neiti Prym eli Chantal on se henkilö, joka joutuu asiasta kertomaan koko kylälle. Hän on aivan varma, ettei tällaista voi tapahtua. Chantal neuvottelee muukalaisen kanssa, että hän lupaa antaa kultaharkot, vaikkei kukaan kuolisikaan. Silloin muukalainen olisi joka tapauksessa saanut vastauksen kysymykseensä.

 

Tämä laittaa miettimään, miten oikein toimia vastaavissa tilanteissa. Ei sentään tarvitse miettiä, pitäisikö joku tappaa mutta kuitenkin tuottaa toiselle kärsimystä tai mielipahaa. Aina yrittää olla kaikille mukava, vaikka aina ei mieli teekään. Tuntuu välillä, että on aivan liian kiltti monissa asioissa. Mutta jos joskus ihan oikeasti tekee jonkin törkeän tempun toiselle, löytääkö sen vielä edestään? Sillä hetkellä on voinut tuntua, että minulla on tähän täysi oikeus mutta olisiko helpompi niellä oma ylpeys?

 

Muukalainen on myös nähnyt pelon kaikissa ihmisissä; ”yksinjäämisen pelko, pelko pimeydestä joka täyttää mielen riivaajilla, pelko siitä että tekee jotain joka ei ole käytöksen kultaisesta kirjasta, pelko toisten ihmisten puheista, pelko siitä että ottaa riskin ja häviää, pelko siitä että voittaa ja joutuu elämään kateuden keskellä, pelko siitä että rakastaa ja tulee hylätyksi…” Mies sai lohdutusta, että kaikki pelkäävät jotakin. Mutta miksi elää jatkuvassa pelossa? Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Kaikkea ei voi jättää tekemättä, mikä pelottaa. Joskus pelottaa sanoa, mitä ajattelee. Peloista on päästävä irti ja antaa mennä. Kirjassa niitä verrataan paholaisen syöttämiksi ajatuksiksi. Kaikki kumpuaa meistä sisältä ja omiin ajatuksiin voi vaikuttaa, kun ei anna pelolle valtaa.

 

Kyläläiset ovat valmiita tappamaan yhden kyläläisen. Siinä nähdään taas joukon voima, ihminen on laumaeläin. Tässä tapauksessa kaikkia vain johdetaan huonoon asiaan. Yksittäiset ihmiset eivät uskalla nousta kapinaan ja toiset osaavat valita oikeat sanat.

 

Loppujen lopuksi kuitenkin hyvä voittaa. Chantal osaa puhua niin, että kaikki kuuntelevat. Hän uskaltaa nousta vastustamaan kaikkia omien mielipiteidensä voimin. Loppujen lopuksi hän saa myös itselleen kaikki kultaharkot ja osaa järjestellä kaiken niin, ettei kukaan tule epäilemään mitään. Hän lopuksi voitti omat pelkonsa ja käytti omaa järkeään pelastaakseen tilanteen.

 

 

Tosiaan kevyttä, nopeaa luettavaa. Mikä ettei näitä enemmänkin lukisi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!