Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Palaute kuuluu kaikille

Kirjoitettu 10.03.14
Esseen kirjoittaja: Anni-Lotta Nieminen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Palaute kuuluu kaikille
Kirjan kirjoittaja: Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.04. Johtaminen

Palaute kuuluu kaikille, 2.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 2.0/5 (1 vote cast)

Palaute kuuluu kaikille

Risto Ahonen ja Sirke Lohtaja-Ahonen

 

 

 

”Meillä on kaksi syytä antaa palautetta. Ensimmäinen syy liittyy palautteen vastaanottajaan: haluan auttaa työkaveriani, esimiestäni tai alaistani kehittymään. Toinen syy liittyy minuun itseeni: haluan ilmaista tunteeni ja ajatukseni.”

Halu muuttaa toista ihmistä omaksi parhaakseen ei ole reilua palautetta. Jos vain ärsyttää toisen tyyli, se ei tarkoita, että se olisi väärin. Omista tunteista kannattaa kuitenkin kertoa toiselle. Sama, kun todella haluaa auttaa toista, voi ikävistä asioista antaa suoraa palautetta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ajaa omaa etuaan ja muuttaa toista niin, että itse pääsisi edullisempaan asemaan.

 

 

Havainnointi:

Älä tee tulkintoja, joille ei ole perusteluita. Jos työkaveri ei vastaa viikko sitten lähetettyyn sähköpostiin, siitä ei voi päätellä mitään muuta kuin, että hän ei vastaa siihen. Kaikki syyt, joille ei ole perusteluja, ovat omassa päässä keksittyjä teorioita, joissa ei välttämättä ole mitään perää. Ei saa tehdä myöskään olettamuksia.

 

Havaintoihin ei saa sekoittaa omaa tulkintaa.

Havaintoja ovat:

· Myöhästyit tämän aamun palaverista 15min

· Selasit tämän aamun palaverissa kännykkääsi koko sen ajan, kun kerroin sinulle projektistani.

Havaintoja, joihin on sekoittunut tulkintaa:

· Olet aina myöhässä.

· Et ole kiinnostunut projektistani.

 

Pelkät havainnot ovat faktoja, jotka ovat aivan oikeasti tapahtuneet. Mukana oleva tulkinta on omassa päässä kehittynyt teoria. Havainto on havainto ja näin on tapahtunut. Jos siihen on sekoittunut tulkintaa, joka menee täysin väärin, saattaa vastaanottaja ottaa sen syyllistämisenä, loukkaantua ja automaattisesti reagoida puolustautumalla.

 

 

 

Onko palaute negatiivista tai positiivista?

”Palaute ei ole positiivista tai negatiivista vaan neutraali tosiasia sellaisena kuin palautteen antaja sen näkee. Palaute on silkka havainto käyttäytymisestä ja sen vaikutuksesta palautteen antajaan. …Oppiminen loppuu siihen paikkaan, kun suljemme korvamme palautteelta. Tutkimusten mukaan palaute koetaan myönteiseksi, kun se annetaan hyvin ja kielteiseksi, kun se annetaan huonosti. Kokemukseen vaikuttaa myös se annetaanko palaute oleellisista vai pienistä asioista. Se, miten palaute annetaan, vaikuttaa vastaanottajan haluun ja kykyyn vastaanottaa palautetta paljon enemmän kuin se, onko palaute kannustavaa vai korjaavaa.”

 

Joitain asioita ja adjektiiveja pidetään luonnostaan positiivisina tai negatiivisina. Esimerkiksi ihmisten ulkonäöstä puhuttaessa tämä on hyvä esimerkki: Jos ihminen on lihava tai ruma, sitä ei saa sanoa, koska se rumasti sanottu ja olet ikävä ihminen. Jos taas kaunis ja laiha, sen saa sanoa, koska sitä pidetään kehuna. Mutta jos ne ovatkin vain totuuksia? Tästä tulee väkisinkin mieleen erityisesti lasten tapa puhua muiden ulkonäöstä. Kun omat lapset osoittavat lihavaa ihmistä ja sanovat kovaan ääneen, että onpa lihava, niin mitäpä siihen pitäisi sanoa? Ei lapsi sitä tarkoita pahalla, hän vain sanoo, niin kuin asia on. Mutta miten voi tarkkaan, minkä toinen ottaa kehuna tai haukkuna? Se on, miten asian esittää ja miten toinen sen kokee.

 

Tavoitteiden asetanta:

 

”Hyvä tavoite on tarkka ja ymmärrettävä. Lisäksi se on sellainen, että pystyn vaikuttamaan sataprosenttisesti sen saavuttamiseen.”

Me asetimme tiimin kanssa tavoitteeksi saada Golden step – palkinto Tiimiakatemialla. Näiden oppien mukaa tämä oli vääränlainen tavoitteen asetanta, sillä sen valinta ei ole meistä kiinni. Meidän olisi pitänyt miettiä tarkemmin konkreettisia tekoja, mitkä asetamme tavoitteiksemme saavuttaaksemme Golden Stepin. Silloin pystymme mittaamaan olemmeko päässeet tavoitteisiimme. Jos ei tule Golden steppiä olemme automaattisesti epäonnistuneet, eikä pysty tarkalleen erottelemaan, mistä se johtuu. Jos tavoitteet olisivat konkreettisia, voisimme päästä niihin, vaikka emme saavuttaisi Golden Steppiä. Silloin olisimme onnistuneet omissa tavoitteissa, vaikka emme olisi saaneet ulkopuolisten antamaa palkintoa.

 

Muiden ei välttämättä tarvitse tietää omia tavoitteita tarkalleen. Niitä on kuitenkin hyvä hieman avata. Silloin muut pystyvät antamaan tarkempaa palautetta siitä, miten on tavoitteissa onnistunut. Esimerkiksi tiimiliiderinä minun pitää hieman avata tavoitteitani, muuta niiden ei tarvitse olla täysin tarkkoja. Silti ne on hyvä avata täysin itselleen, että näkee konkreettisesti, onko niihin päässyt. Omia tavoitteitani on ”tehdä itseni tarpeettomaksi” niin, että koko tiimi on mahdollisimman itse ohjautuva ja osaa kantaa vastuun omasta ja tiimin kehittymisestä.

 

 

 

Mitä kirjasta on jäänyt parhaiten mieleen?

Tämä on kirja, joka ehdottomasti kaikkien on hyvä lukea. Tärkeimpänä pointtina pidän sitä, että palautetta on aina erittäin tärkeää antaa ja saada. Palautetta ei myöskään saa jakaa hyvään ja huonoon. Kaikki palaute on hyvää ja tervetullutta, jos se on hyvin annettua ja oikeilla perusteilla. Kirjassa palaute kuvataan lahjana, jolle saa itse päättää, mitä tekee. Kaikkea saamaansa palautetta voi pohdiskelle mutta kaikelle ei tarvitse tehdä mitään.

 

Palautetta pitää antaa aktiivisesti, sekä pyytää tai vaatia sitä myös itselleen. Vain siten näkee, mikä toiminta todella toimii.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!