Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pelaan kuin mies, mutta voitan kuin nainen

Kirjoitettu 26.01.16
Esseen kirjoittaja: Noora Halttunen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Pelaa kuin mies, voita kuin nainen
Kirjan kirjoittaja: Gail Evans
Kategoriat: 1. Oppiminen

Pelaan kuin mies, mutta voitan kuin nainen, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

”Nainen on kuin teepussi. Et voi koskaan tietää kuinka vahvaa se on, ennen kuin se joutuu kuumaan veteen.”  – Eleanor Roosevalt

 

Kurvaillessani tänään kohti asiakastapamista, oloni oli erittäin itsevarma. Minut oli kutsuttu viettämään palaveria kahden toimitusjohtajan, sekä kahden projektijohtajan kanssa. Tiesin heidän kaikkien olevan miehiä, mutta en tajunnut edes ajatella asiaa sen pidemmälle. Käännyin vahingossa yhtä tietä liian aikaisin huoltotielle ja umpikujaan tultuani huomasin asiakkaideni seuraavan tilannetta toimistonsa ikkunasta. Peruutin takaisin oikealle tielle ja olin ylpeä suoriuduttuani niin mutkaisesta pitkästä pätkästä. Parkkeerasin auton ja näin asiakkaani yhä ikkunassa. ”Mukavan näköisiä jätkiä.” 

”Kävin varmuudenvuoksi testaamassa huoltotietkin”, hymähdin saapuessani kokoukseen. Toinen toimitusjohtajista hymähti ja ojensi velton kätensä: ”kyllä sen tietää mitä käy, kun on nainen ratissa…” 

Gail Evansin ”Pelaa kuin mies, voita kuin nainen”-kirja, oli järkyttävintä luettavaa pitkään aikaan. Toivoin hartaasti kirjaa lukiessani, että se olisi kirjoitettu 60-luvun aikana, mutta järkytyksekseni selvisi, että kirja julkaistiinkin vuonna 2006. En missään vaiheessa ymmärtänyt, miksi tämmöinen kirja on oikeastaan edes julkaistu. Evans antaa kirjassaan ohjeita, kuinka naiset pärjäisivät miesten rinnalla liike-elämässä. Lähinnä kirja kuitenkin keskittyy siihen, mitä nainen ei saa tehdä, eikä siihen, mitä naisen tulisi tehdä, jotta saisi rakennettua paremman imagon.

  1. Miehet voivat itkeä – sinä et
  2. Miehet voivat harrastaa seksiä – sinä et
  3. Miehet voivat liikehtiä hermostuneesti – sinä et
  4. Miehet voivat huutaa – sinä et
  5. Miehet voivat käyttäytyä huonosti – sinä et
  6. Miehet voivat olla rumia – sinä et

En voinut uskoa silmiäni lukiessani kaikesta siitä, mitä en naisena osaa ja mitä en naisena voi tehdä. Ollakseni miesten silmissä uskottava liikenainen, tulisi minun pukeutua siististi. Ei liian paljastavasti, koska silloin joku saattaisi haluta raiskata minut. Ei liian miehekkäästi, koska silloin uhkaisin miehien asemaa johtajina. Eikä myöskään liian värikkäästi, jotten vaikuttaisi totaaliselta kukkahattuhippi-hullulta, jonka kanssa kukaan ei ainakaan halua olla tekemisissä. Miehillä on onneksi helpotettu tätä, he voivat vaihtaa solmionsa väriä aina tunnetilansa mukaan. Hullutteluna on sallittu lasten tekemät isänpäivälahja- solmiot.

”Niin teidän tehtävänä on vastata 3000 autosta ja saada homma sujumaan ilman suurempia ruuhkia. Vastaatko sinä siis tästä ryhmästä? Eikö teidän tiimissänne ole miespuolisia henkilöitä?” 

Yritin turhaan etsiä kirjasta ratkaisuja, mutta tulin siihen lopputulemaan,että Gail Evans on päättänyt, että naisten tulee olla naisia ja he eivät voi oikeastaan muokata käytöstään mitenkään ollakseen johtajia. Tämä ei ehkä ollut Evansin idea kirjaa kirjoittaessaan, mutta sen kuvan hän minulle jätti. En ole ikinä ollut millään lailla feministi, mutta jokin sisäinen vapaustaistelijani halusi päästä heittelemään mätiä kananmunia jokaisen kirjassa kuvatun miesjohtajan seiniin. Jos naiset todella ajattelevat, että heidän täytyisi miellyttää miehiä työelämässä pärjätäkseen, en halua ikinä nähdä tällaisia naisia. Enkä varsinkaan olla tekemisissä niiden miesten kanssa, jotka ovat sitä mieltä, että joka kerta naisen hermostuessa kokouksessa on ”vain se aika kuusta.”

Aloin määrätietoisesti selittää ideaani, kuinka tapahtuma saataisiin sujuvaksi ja mitkä alueet mielestäni tulisi täyttää ensin. Piirsin karttaan kohdat, joihin halusin aidat ja joihin laittaisin työntekijäni ohjaamaan liikennettä. Paikalla olleet nuoremmat miehet osallistuivat keskusteluun myötäilevästi, kun taas vanhemmat jäärät seurasivat tilannetta silmiä pyöritellen.

”Jospa me teemme teille ehdotelman, kuinka autot tulisi laittaa ja kuinka ne on aina ennenkin ohjattu ja teette sitten vain niin kun sanotaan?”  

Pyysin herra toimitusjohtajaa kertomaan ehdotelmansa, kuuntelin ja totesin oman ideani olevan parempi. Perusteltua parannukseni, toimitusjohtaja nyökkäsi ja kiitti käynnistä. Sovimme nuorien järjestäjien kanssa uuden tapaamisen, jolloin kävelisimme alueen vielä yhdessä läpi, jottei kenellekkään jäisi epäselvyyksiä. 

Kirjasta en suoraan voi yhtäkään oppia ottaa käytäntöön, sillä haluan vakaasti uskoa yhä siihen, että saan olla juuri oma itseni ja silti olla arvostettu omassa työpaikassani. En aio antaa kenenkään jyrätä ylitseni, vain koska olen ruma ja paitani väri ei sovi edustustilaisuuteen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!