Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pelkotiloja

Kirjoitettu 04.09.17
Esseen kirjoittaja: Roosa Pihlajamäki
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pelon Hinta
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pelon hinta oli kirja, josta olin kiinnostunut jo ensimmäisenä vuonna. Tuntui että tuo sopisi minulle kuin nenä päähän, koska jo takakannen mukaan siinä tiivistyi tuon nuoren tiimiyrittäjän pahimmat ongelmat.

 

Minä en halua omistaa taloa, hienoa autoa, kesämökkiä, metsää… Minä haluan nauttia elämästä, kokea, tuntea, haistaa, maistaa… joten voit vain kuvitella minkälaista ahdistusta koen kun pelko estää minua toimimasta. Olenkohan tuolle allerginen? Mitä jos siellä on myrkyllisiä hämähäkkejä? Entä jos tuo kuumailmapallo tippuukin mereen?

Tällaisten asioiden kanssa minä kamppailen. Saattaa kuulostaa huvittavalta, mutta minulle tämä on totista totta. Pelko ESTÄÄ minua toimimasta, ja joudun tosissani taistelemaan päivittäin erilaisten pelkojeni kanssa.

 

Näiden aineellisten asioiden lisäksi minulla on myös muita pelkoja. Yksi niistä on esiintyminen, ja jos vielä tarkennan vähän niin erityisesti mikrofoniin puhuminen lavalla on yksi ahdistavimmista asioista mitä tiedän. Uskon, että ainoa tapa päästä peloista yli on yksinkertaisesti väkisin vain tehdä noita pelottavia asioita. Se on aivan järkyttävän hirvittävää niillä hetkillä kun se tapahtuu, mutta vielä hirvittävämpi on ajatus että tällaistako pakoilua tämä tulee olemaan koko loppuelämäni ajan? Pitkään nimittäin meni ennen kuin päätin alkaa työstää ongelmiani. Se vaati ymmärryksen siitä, että pelko on voitettavissa, ja siitä, että tämä ei olen sen laatuista elämää mitä haluan elää.

 

Minua pelottaa myös uudet asiat ja tuntemattomat tilanteet. Olen varmistelija. Tämä näkyy myös pitkälti työssäni, oli se sitten mitä tahansa. Olen mukavuusalueella kun saan järjestelmällisesti suunnitella mitä tulee tapahtumaan. Toisaalta taas olen väkisinkin joutunut tilanteisiin, jossa joudun täysin poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, mikä on ehkä omalta osaltaan ohjannut minua rohkeutta vaativiin työtehtäviin vaikka se ei lähtökohtaisesti mukavuusalueelleni kuulukaan. Tiedostan, että kehitys tapahtuu ainoastaan mukavuusalueen ulkopuolella. Ehkä jopa alitajuisesti haen sellaisia tehtäviä, jossa joudun vähän ”ongelmiin”. Paras tunne on nimittäin se, kun onnistut jossain ennalta odottamattomassa tilanteessa.

 

Minkä hinnan sinä olisit valmis maksamaan siitä, että joku pahainen kokemasi tunnetila estää sinua elämästä niin kuin haluat?

Minusta ei mikään hinta ei ole sen arvoinen.

 

Olen kuitenkin huomannut, että pelkään jonkin verran  seuraavan askeleen ottamista. Kun aika akatemialla pian päättyy, on minun tilanteeni vielä aika avoinna. Mitä seuraavaksi? On muutamia selviä asioita. OlutSatama on konsepti, jolla tuntuu olevan menestystä tällä hetkellä ja jota kannattaa jatkaa. Mutta mitä muuta? Lisää OlutSatamia? Jotain muita tapahtumia? Joku oheistyö jota voi tehdä joustavalla aikataululla samalla kun keväällä puuhastelen OlutSataman parissa?  Kenties joku ennalta määritetty projektityö muutamaksi kuukaudeksi?

Pitkästä aikaa koen, että minulla ei oikeastaan ole mitään hajua mitä haluaisin seuraavaksi tehdä. Takki auki. Koen myös pelkoa uuden aloittamisesta. Saattaa kuulostaa hassulta, sillä onhan OlutSatamakin luotu tyhjästä, mutta kuitenkin. Tiedän, että minulla on paljon taitoja, mutta pelkään lähteä viemään niillä jotain uutta eteenpäin. Tämä saattaa johtua siitä, etten ole vielä keskustellut itseni kanssa siitä mitä oikeastaan osaan, ja asia jota ei voi pukea sanoiksi ei ole todellinen.

 

En pelkää sitä ettenkö saisi töitä jos niitä lähtisin hakemaan. Olen kuitenkin kriittinen itseni suhteen ja en halua lähteä tekemään työtä jossa lähtökohtaisesti en tiedä olevani varmasti hyvä. Huomaan, että pelko meinaa taas ottaa vallan.

 

Olen kuitenkin tietoinen vallitsevasta tilanteesta, ja siitä, etten halua elää elämääni pelon vallassa.

 

Olen jälleen  valmis taistelemaan. Enää täytyy vain saada selvyys siihen, että minkä puolesta.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!