Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pöllitään lisää

Kirjoitettu 03.12.18
Esseen kirjoittaja: Otso Qvintus
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pölli tästä 2
Kirjan kirjoittaja: Jari Parantainen
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.1. Asiakkuuden työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Parantainen on kyllä osunut tässäkin kirjassaan naulan kantaan. Asian ytimessä ollaan, sillä liiketoiminta edellä tarinoiden muodossa eteneminen tuottaa loistavia ja ytimekkäitä lyhyitä kertomuksia bisnesarjesta. Joku voisi jopa kuvailla, että vaikkei Parantainen itse tietäisi mistään mitään, niin kirjoittaa hän osaa joka tapauksessa. Sen verran miellyttävää luettavaa hänen kirjansa ovat olleet.

Kirjan lisänimi ’’ Minkä nuorena varastat, sen vanhana omistat’’ pitää hyvinkin paikkansa, ihan kaikessa. Ei tarkoiteta sitä, että käyt kääntämässä lähimmän R-kioskin, vaan otat asioista opiksesi. Jos sinulla on mahdollisuus imeä herkullisia bisnesvinkkejä mistä tahansa, jokainen vähänkään hyvältä korvaan särähtävä pitää poimia kyytiin. Sanotaan, ettei ole ilmaisia lounaita. Kaiken eteen täytyy itse tehdä jotain. Pitää paikkansa, mutta joskus vastaan tulee täysin ilmaisia vinkkejä, vaikkapa vakioveikkauksessa: sinulla on vakiossa kohde, josta et tiedä mitään, muutoin rivisi vaikuttaa mielestäsi huippuriviltä. Kaveri sanoo, että ’’sehän on ihan saletti ykkönen’’. Pelaat riviisi ykkösen. Jos vihje ei osu, et ole menettänyt mitään, koska itse sinulla ei ollut aavistusta kohteesta. Jos vihje osuu, pääpotti napsahtaa tilillesi. Tätä vihjausta voisi mielestäni verrata ilmaiseen: paljon on mahdollista saada, mutta mitään ei ole mahdollista menettää.

Olen lukenut myös Parantaisen Hinnoittelu on helppoa ja hauskaa -opuksen. Siinä pureudutaan montaa kautta juurikin siihen, mitenkä yritysten pitäisi hinnoitella tuotteensa, ja kuinka se olisi todella helppoa. Parantaisen eräs kappale tässä kirjassa kertoo hinnoittelusta jotain aivan muuta. Eräs helsinkiläinen ravintola oli avannut kabinettihinnoittelua varsin vaikein sanankääntein. He eivät perineet tilavuokraa, mutta käyttivät hinnoittelussaan ns. tuntitakuumyyntiä. Tuntitakuumyynti tarkoitti tavoitemyyntiä kabinetin käyttötuntia kohden. Mikäli myynti ylitti tavoitemyynnin, ei tilavuokraa laskutettu lainkaan. Jos taas myynti jäi tavoitteen alle, laskutettiin erotus tilavuokrana. Tuntitakuuhinta oli näissä kabineteissa 60€.

Minun mielestäni yllä oleva hinnoittelu on saatu hauskan epäselvään muotoon. Miksi ei voitaisi sanoa, että tuntihinta kabinetille on 60€. Jos ostatte yli 60 € tuotteita kabinettiin, tuntihintaa ei peritä. Mielestäni hinnoitteluperusteista voisi tehdä monissa yrityksissä selkeämpiä. Jos sanotaan, että saat aivan kaiken viidellä tonnilla, niin silloin asiakas olettaa, että tähän nyt täytyy kaiken sitten kuulua. Näissäkin sanonnoissa on usein jokin aukko. Jos myyjä on tuttu, lupaus varmasti uskotaan, ja tiedetään, että minua palvellaan, jos ongelmia ilmenee.

Kävin itse asioimassa Telian liikkeessä viime syksynä. Kaverini on siellä töissä, ja päätimme tehdä minulle nettiyhteyssopimuksen ja tilata kotiin vielä modeemin. Tänä syksynä modeemi alkoi pätkiä huomattavasti. Kysyin kaveriltani, mitä tehdä. Hän sanoi, että chat-palvelun kautta saa uuden takuumodeemin helpoiten. Ei muuten saanut. Siellä kaveri halusi testata yhteyteni ja homma pelasi kokeilukerralla. Noh, yllättäen modeemi ei myöhemmin enää toiminut. Kaverille soittoa että eihän tuo chat tiennyt mitään. Selviteltiin sitten kaverin kanssa asiaa, ja lopulta selvisi, että hän pystyy sen tilaamaan minulle seuraavana päivänä. En muistanut itse koko asiaa kuin vasta muutaman viikon päästä. Kaveri tilasi modeemin sitten, noin kuukausi ensimmäisestä yhteydenotosta häneen. Olen nyt marraskuun lopulla menossa sitä postista hakemaan. Mielestäni meillä molemmilla kesti omilla suunnilla liian kauan muistutella ja helpottaa toista. Muistetaan tässä vaiheessa: asiakas ei ole kaverisi. Kaveria täytyy muistuttaa kaikessa muussakin, joten miksi kuvittelin, ettei tässäkin modeemiasiassa? Mutta kaiken kaikkiaan, hänelle siitä ei tule pyyhkeitä. Mutta auta armias, jos olisi kyseessä joku toinen Telian myyjä. Olisin vaatimassa varmaan hänelle potkuja. Parantaisen erään kappaleen viisaus kuuluukin: asiakas ei ole kaverisi.

Parantainen puhuu kirjassaan myös siitä, miten tunnetulle tuotteelle on mahdollista tehdä hyvä tai huono brändiuudistus tai kasvojen kohotus. Bayer tuotteisti Aspirin-särkylääkkeestään toisen version, Aspirin Cardion.  Noin kymmenen vuotta sitten apteekissa Cardio-version hinta oli ollut 14-kertainen verrattuna vanhaan Aspiriniin. Tavara oli kuitenkin mennyt oikein hyvin kaupaksi. Johtopäätöksenä tästä se, että vanhaan hyvään jos lisää jotain, mikä vetoaa ihmisiin, tulos voi olla erittäin positiivinen ja rahaakin voidaan tehdä paljon. Toisena ääripäänä oli Coca-Cola Companyn tuotteen uudistus 1980-luvulla. Eri tutkimustulokset kertoivat, että Pepsi maistuisi paremmalta kuin Cokis. Ja näinhän se oli. Coca-Colan asiantuntijoiden mielestä Cokiksen makua täytyi muuttaa.  Sokkotesteissä sadat tuhannet ihmiset maistoivat juomia, ja Cokis pesi Pepsin 6-8 prosenttiyksiköllä uudella juomallaan. New Coke pääsi kauppoihin, mutta kumma kyllä, ihmiset eivät sitä ostaneet entiseen malliin, vaikka asiakkaat olivat äänestäneet uutuuden puolesta. 77 päivää myöhemmin tapahtuneesta vanha Cola palautettiin myyntiin. Kuitenkaan, koskaan Pepsi ei päässyt tämän jälkeen markkinaosuudessa Coca-Colan ohi. Johtopäätös onkin se, että asiakkaaseen ei välttämättä voi luottaa testitilanteessa. Ostopäätöksen hetkellä saatu tieto on varmin, mitä voidaan saada. Eli aina tuoteuudistus tai uudelleenbrändäys ei tuota haluttua tulosta ja lisää myyntiä. Voidaan vanhan sanonnan mukaan todeta, että joskus vanhassa vara parempi.

Yleisesti, Parantaisen kirjoissa minulle tärkein asia on ollut se, että asioista puhutaan käytännön tasolla. Ei piirrellä turhia kuvioita ja koiteta esittää asioita muutoin kun ne ovat. Tosiasiat ovat faktoja, ja mielestäni asiat on paras kertoa, kuten ne ovat tapahtuneet. Ihmiset rakastavat tarinoita. Miksi kaikki tyhjästä päästä keksityt sadut muutoin olisivat maailmanlaajuisesti suosittuja joka ikinen vuosi?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!