Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ravistettava

Kirjoitettu 21.05.13
Esseen kirjoittaja: Eetu Lindfors
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ravistettava
Kirjan kirjoittaja: Saku Tuominen & Katja Lindroos
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ravistettava

Luin kirjan ravistettava lähinnä sen takia, että se nyt vain oli pakko lukea, jotta tiimimme saisi yhden täpän lisää rakettimallin “täpitystä” silmällä pitäen. Yllätyksekseni kirja olikin yllättävän mielenkiintoinen ja hyvä kokonaisuus. Kerron esseessäni muutamia kirjasta poimittuja kohtia, jotka saivat omat ajatukseni eniten liikkeelle ja joista sain eniten irti akatemiaa silmällä pitäen.

Ravistettava toisinajattelijan käsikirja kertoo, kuinka maailma on muuttunut nopeasti verrattuna ihmisen muutokseen. Kirjan mukaan, jotta pysyäksemme mukana meidän on opittava ravistamaan itseämme, päästämään irti vanhoista tavoista ja tottumuksista. Eteemme avautuu jatkuvasti koko ajan uusia mahdollisuuksia, asioita voi tehdä toisin lukemattomilla uusilla, ennennäkemättömillä tavoilla, mutta me emme tunnista niitä, koska mielemme haraa vastaan. Meidän tulee oppia haastamaan näkymätön, mutta vahva vastustaja oma mielemme. Aivan kuten Akatemialla meidän tulee haastaa itseämme jatkuvasti ja kehittää omaa ajattelu maailmaamme. Meidän tulisi nähdä asiat uudella tavalla ja ajatella sieltä “ns. boxin ulkopuolelta”, sekä toteuttaa tekomme “päräyttävästi”, kuten valmentajamme meille jatkuvasti kertoo.

Kirjassa puhuttiin paljon myös minua kovin useasti häiritsevästä sanasta nimeltä kiire. Olen itse useasti ärsyyntynyt tästä asiasta ja en voi ymmärtää, kuinka joillakin tuntuu olevan koko ajan kiire ja ikinä ei tunnu tyhjää aikaa kalenterista löytyvän. Kirjan mukaan tämä on ainakin huonompi juttu, nimittäin kiire tekee meistä lyhyt jännitteisiä ja rauhattomia. Kiire tekee meistä vähemmän luovia. Kerrankin voin siis hyvällä omalla tunnolla pelata rauhassa biljardia akatemialla ilman, että kukaan asiasta voi mieltään pahoittaa.

Kiire on siis statussymboli ja keino pönkittää omaa egoa korkeammalle. Kiire on tänä päivänä osa elämäämme, josta täytyisi päästä eroon, tai ainakin yrittää sitä vähentää. Kiire johtuu, koska haluamme tehdä kaikkea ja kuvittelemme että se on tie siihen, mitä me tavoittelemme: menestykseen, onneen ja rikkaaseen elämään. Onnellisuus ei ole kuitenkaan määränpää, vaan matka. Mitä ja miten me teemme, kuin se mitä me saamme.

Kiire vaikuttaa siis luovuuteen ja luovuutta tarvitaan akatemialla jatkuvasti erilaisten projektien yhteydessä. Kiire on yksi tärkeimmistä ideointiprosessin jarruista. Useasti ideointi prosessissa pyritään löytämään liian monta ongelmaa yhdellä kertaa. Miksi meillä on sitten jatkuva kiireen tunne? Syitä tähän on kolme:

1. me emme tiedä mitä meidän täytyy tehdä

2. emmekä me tiedä koska

3. tai miten

Kiire johtuu siitä, että emme osaa hallita omaa itseämme. Me emme pysty näkemään tarpeellisia asioita meille järkevällä tavalla. Jotta kykenisimme siihen, meidän tulee nähdä, mitkä ovat meidän tehtävämme.

1. mitä meidän täytyy tehdä

2. mitä me haluamme tehdä

3.mitä meidän ei tarvitse tehdä

4. mitä me emme halua tehdä.

Tämän jälkeen selvennetään kaksi ensimmäistä ja minimoidaan kaksi jälkimmäistä. Yksi niistä asioista, joita itse sain kirjasta irti ja aion viedä omaan käytäntööni.

Ravistamisen filosofia “yhtä tärkeää kuin se mitä sinulla jo on, on se, mistä onnistut pääsemään eroon.”

Kirjassa kerrottiin paljon ideointi prosessista ja sen kulusta. Olemme itsekin tehneet akatemialla jo useampia pienempää, sekä suurempaa työtä vaativia ideointi prosesseja. Projektit ja synnytykset, joiksi meillä niitä kutsutaan ovat menneet vaihtelevasti.  Kirja antoikin tähän tarkoitukseen paljon uusia työkaluja ja vinkkejä, kuinka työ kannattaa toteuttaa.

Alla kirjassa ollut neliportainen ideointimalli.

1. Kysyminen-mieti mitä mietit

Hyvä ideointi alkaa hyvästä kysymyksestä. On hyödyllistä miettiä mitä mietitään, varmistaaksemme että teemme oikeaa työtä. Prosessi on paljon tehokkaampi, nopeampi ja hedelmällisempi, kun pohjatyö on tehty hyvin.

Juuri tämä kyseinen kohta olisi pitänyt selvittää paremmin viime asiakkaalle tekemässämme synnytyksessä. Synnytyksen lopputulos oli hyvä ja erittäin laadukas, jopa asiakkaan mielestä, mutta valitettavasti olimme menneet omista oletuksista johtuen hiukan väärälle polulle. Tämäkin asia olisi voitu välttää suorittamalla kunnon pohjatyö ennen synnytyksen aloittamista.

2. Vaihtoehtojen etsiminen-määrä korvaa laadun

Ideointi prosessin hauskin osuus, jossa määrä luo tutkitusti laatua. Ensimmäiset ideat, jotka tulevat mieleemme, ovat yleensä ne kaikkein tavanomaisimmat. Harvinaiset tulevat myöhemmin yllättäen. Olemme itsekin tehneet ideointia muutamilla erilaisilla tekniikoilla ja sainkin kirjasta uusia tekniikoita tulevaisuutta silmällä pitäen. Prosessilla täytyy olla johtaja, sekä suunta ja tavoite, joka pohjautuu edellä mainittuun hyvään kysymykseen.

3. Valitseminen-poimi paras

Yhtä tärkeää kuin tuottaa ideoita on niihin liittyvä valintaprosessi. On päätettävä mihin ideaan panostaa ja mihin ei. Hyvilläkään ideoilla ei ole mitään arvoa, jos ne päätetään valinta hetkellä hylätä ja pelata varman päälle.

Monet paljon ideoineet ovat todenneet, että idea on kuin ongenkoho. Se nousee väkisin pintaan, jotta näin kävisi, kannattaa välissä nukkua muutama hyvin nukuttu yö.

Juuri tämä kyseinen asia on ollut yksi meidän ongelmistamme tähänastisissa synnytys projekteissa. Aivan liian useasti käydään suoraan jalostamaan asioita eteenpäin ilman, että annettaisiin ideoiden hautua mielissämme edes yhden yön ylitse. Mistä tämä sitten johtuu, että näin ei tehdä. Ainakin itse olen sitä mieltä että asialle löytyy varmastikin syy siitä kuuluisasta kiireestä?

4. Toteuttaminen-ideoi myös toteuttamista

On erittäin tärkeää muistaa, että idea on loppujen lopuksi ainoastaan niin hyvä kuin sen osakseen saama toteutus. Aivan liian usein ideoinnista ja toteutuksesta vastaavat eri ihmiset.

Tämä asia on jo muodostunut lähestulkoon yleiseksi vitsiksi meidän tiimimme sisälle, usein kuuluukin sanonta “teimme Milliot”, joka johtaa juurensa juuri tähän kyseiseen asiaan. Olen myös huomannut ja kuullut talon ulkopuolisilta tahoilta, että akatemialla opiskelijoilla on välillä astetta hullummat ideat ja aivan kaikkea ei mietitä joka kerta kunnolla loppuun saakka. Olen myös itse “sortunut” tähän samaan asiaan jo useamman kerran, ideoita kyllä tuntuu riittävän hyvinkin useasti, mutta vain toteutus tuntuu uupuvan asiassa, kuin asiassa.

Kirja oli siis omasta mielestäni hyvää luettavaa ja voin suositella sitä lämpimästi jokaiselle ravistamista ja hiukan ajatuksia herättävää lukemista kaipaavalle.

Loppuun vielä TOP kolme käytöntöön vietävää asiaa:

Epäonnistumisesta ei ehkä opi koskaan pitämään, mutta sitä voi oppia arvostamaan.

Jos haluat menestyä, tuplaa epäonnistumien määrä.

Älä ota itseäsi liian vakavasti, opi nauramaan itsellesi.

Se että kaikki on hyvin, ei tarkoita sitä, etteikö se voisi olla paremmin.

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!