Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rennosti töissä

Kirjoitettu 14.12.14
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Rennosti töissä
Kirjan kirjoittaja: Eino Nykänen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

Rennosti töissä, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

On tullut huomattua, että syksyn aikana olisi voinut ottaa rennommin töissä. Näin jälkeenpäin mietittyä on tullut stressattua turhasta ja pitänyt ajatuksiaan tyhmänä itsellään. Ehkä taustalla on myös piilinyt ajatus, että rentous on velttoilua.

Rennosti töissä kirjassa mainitaan, että huippusuoristukset syntyvät usein flow-tilassa. Tällöin on ominaista, että tekeminen on helppoa, kaikki sujuu kuin itsestään. Rentous on lukemani mukaan folw-kokemuksen tunnuspiirre. Se on myös perusolotila, jossa ihmiselle tapahtuu paljon hyviä asioita. (Nykänen 2007, 4)

Rennosti töissä kirjassa käsitellään rentoutta, stressin hallintaa sekä käytännön ohjeita kirjasta löytyy paljon. Keskitynkin esseessäni Kirjan ikävimpään lukuun ja Voimisen välineisiin.

Jaksamisen sudenkuopiksi kirjassa mainitaan muun muassa seuraavat seikat:

  • Osaamattomuus
  • Epäselvä johtaminen
  • Kohtuuttomat vaatimukset
  • ”Kyllä-persoona”
  • Lintsarit
  • Pitkät työpäivät
  • Univaje
  • Epäasiallinen kohtelu (Nykänen 2007, 27).

Itselleni jaksamista heikentää yllämainituista asioista eniten oma ”kyllä-persoona” (myös muidenkin) , epäasiallinen kohtelu, pitkät työpäivät ja univaje.

Saatan välillä sortua liikaan kyllän sanomiseen ja silloin olenkin kusessa, kun tekemistä on liikaa. Mieli ahdistuu, että miten saan nämä kaikki asiat nyt hoidettua. Stressiä aiheuttaa myös muiden liika kyllä sanominen, jos olen vastuussa heidän tekemisistään. Johtajana on hyvin raastavaa seurata tilannetta, jossa sanotaan kyllä, mutta asiat eivät hoidukkaan sovitulla tavalla. Se luo turhaa stressiä.

Epäasiallinen käytös aiheuttaa vihan tunteita ja kun aina en uskalla antaa palauttetta asiasta, luo negatiiviset tunteet turhaa väsymistä. Väsymistä ja stressiä aiheuttaa myös liian pitkät työpäivät. Työpäivien pituudet olen tänä syksynä onnekseni saanut jo suhteellisen hyvään balanssiin. Syksyllä on ollut mukavasti omaa aikaa myös viikolla.

Uni on minulle todella tärkeää. Toimin paljon paremmin kun olen saanut levättyä kunnolla. Välillä pään ja kropan käydessä ylikierroksilla jää unet lyhyiksi. Tällöin en ole kovin toimintakykyinen ja kiukuttaakin hieman. Esimerkkinä tämä viikko. Minua stressasi synttäreiden alumnimyynti (joka jälkeenpäin turha huolenaihe) ja tieto pappani joutumisesta saattohoitoon ja käynti katsomassa häntä. Koko viikon olin todella väsynyt ja ahdistunut ja perjantaina olin aivan lopen uupunut. Meinasin purskahtaa jopa itkuun Rajacafeessa odottaessani muita sovittuun soitteluhetkeen, kun he olivatkin myöhässä tai eivät saapuneet paikalle ollenkaan.

Stressikuorman lisääntyessä voi tilanne pahentua uupumukseksi. Tällöin on erittäin tärkeää saada tukea työtovereilta ja purkaa tuntoja heille. Distressi on negatiivista stressiä joka on haitallista. Kyseistä stressiä ilmenee usein kun ihminen kokee epäsuhdan oman suorituskykynsä ja ympäristön vaatimusten välillä. Haitalliseen stressiin liittyy myös mielialan lasku. (Nykänen 2007, 42-43).

Haitallinen stressi esiintyy kahdella eri tavalla. Stressi voi lisätä sympaattista aktiivisuutta, joka puolestaan kiihdyttää sydämen lyöntejä, tehostaa hengitystä ja tehostaa verenkiertoa. Vaikka nämä ominaisuudet tuovatkin hetkeksi voimakasta energiaa käyttöön, pidemmän päälle kohonnut aktiviteetti kääntyy ihmiskehoa vastaan. (Nykänen 2007,  45).

Toinen tapa reagoida stressiin on luovuutta ja lamaantua. Luovuttaja ei kuitenkaan aina vaikuta stressaantuneelta, vaan voi vaikuttaa aivan päinvastaiselta. (Nykänen 2007, 46).

Alku syksystä reagointitapani stressiin oli juurikin sydämentykytykset ja ahdistuneisuus. Aamuisin heräsin hirveään tykitykseen rinnassa ja mieli valmiiksi apeana. En osannut myöntää itselleni, ettei kaikki olekkaan aivan kunnossa. Ajattelin vain että nyt on vain pakko jaksaa. Oloani helpotti satunnaiset juttelutuokiot Tiian kanssa. Jotenkin sain helpotusta olooni, kun joku kuunteli ja kertoi omasta tilanteestaan.

Loppu syksystä tilanne kuitenkin muuttui ja reagointi stressiin muuttui enempi lamaantumisen puoleiseksi. Enään ei ollut niinkään ahdistavia aamuja vaan enemmänkin vetäytymistä ja passiivisuutta. Treeneissä kun etsittiin erinäisille asioille vastuuhenkilöitä, pyrin vetäytymään. Joku muu saisi ottaa vastuun. Mieli oli maassa, eikä hirveitä kiksejä asioita saanut.

Onneksi liikunta on ollut minulle aina tuki ja turva. Sunnuntain sählyvuorot ovat olleet osaltaan pelastus minulle. Lisäksi syksyinen luonto on antanut oman lisän mieleni hyvinvointiin. Tottahan toki mieltä on lohduttanut rankkojen päivien päätteeksi ajatus kodista, sohvasta ja kullan kainalosta.

Olen huomannut, että pienetkin asiat lisäävät minulle stressiä, joita en välttämättä huomaa tekeväni. Puhelin.  Se on kyllä siunaus, että kirous samanaikaisesti. Se helpottaa elämää, mutta lisää samalla myös stressiä väärinkäytettynä. Usein vilkuilen puhelintani, kun yritän ottaa rennosti tai sählyharkkojen aikana pukuhuoneessa ollessani. Ei näin Maiju!! Kerrankin kun on hetki aikaa ottaa rennosti, vilkuilen puhelinta ja saatan erehtyä aukaisemaan Mittavan raivoripuli WhatsApp ryhmän. Sitten ajatukset eivät olekkaan enään niin rentoutuneet.

Tässä kirjailijan stressinvälttämisvihjeitä:

  • Jätä puhelin pois ulkoillessa
  • Kun olet harrastuksissa, kuten pelaamassa, sulje puhelin jo ennen harjoituksia ja avaa vasta tultuasi ulos pukuhuoneesta.
  • Älä lue syödessäsi. (Nykänen 2007, 47).

 

Tässä alla muutamat harjoitukset, jotka löytyvät kirjasta:

Mitä opit stressistä?

  1. Mieti, mitä hyödyllistä tietoa sait stressistä?
  2. Mieti, mitä sanoisit kolleegalle joka näyttää ylirasittuneelta ja sanoo ettei voi jäädä sairauslomalle?
  3. Mitä itse tekisit vastaavassa tilanteessa?

Tämän syksyn oppi on minulle ollut, että pitää osata myöntää tilanteensa ja pohtia mistä kaikki johtuu. Tämän jälkeen onkin ihan hyvä pohtia, että mitä kaikkea stressi on opettanut. Olen itse oppinut stressistäni sen, että stressi syntyy minulle tekemättömistä asioista. Asioista, jotka ovat myöhässä aikataulusta jostain riippumattomasta syystä tai oman laiskuuteni takia siirtyneistä asioista.

Hengitäppä syvään

  1. Asetu mukavaan asentoon, jossa sinun on helppo hengittää.
  2. Vedä keuhkot rauhallisesti täyteen ilmaa.
  3. Pidätä hengitystä ja laske neljään.
  4. Tee rauhallinen uloshengitys.
  5. Kun keuhkot ovat mahdollisismman tyhjät, laske kuuteen ja pidätä hengitystä.
  6. Toista harjoitusta 4-6 kertaa. (Nykänen 2007,  53).

Varsinkin tämä harjoitus sai oloni tuntumaan rennommalta jo ensimmäisellä harjoituskerralla! Aioin jatkaa hengitysharjoitusten tekemistä jatkossakin.

Sekoita laskupääsi ja rentoudu

  1. Hengitä muutaman kerran syvään ja rauhallisesti.
  2. Ala samalla mielessäsi laskea lukuja tuhannesta alaspäin kolmen välein. 1000, 997 jne.
  3. Jos sekoat laskuissasi aloita alusta. Jonkin ajan kuluttua alkaa tuntua, että uneliaisuus valtaa keon ja mielen. Anna itsellesi lupa rentoutua sen verran kuin hyvältä tuntuu.
  4. Kun haluat palautua normaaliin olotilaan, voit poistaa raukeuden muutamilla venytysliikkeillä. (Nykänen 2007,  38).

 

Rakentavan ajattelun harjoitus:

  1. Tee rentoutumis harjoitus.
  2. Palauta mieleesi onnistumisen tunnekokemus ja anna sen vahvistua.
  3. Mene mielessäsi elokuvayhtiön katseluteatteriin ja istuudu ohjaajan tuolille.
  4. Aloita filmipätkän katseleminen ja näe itsesi pääosassa.
  5. Jos näet kohtauksen, joka ei sinua miellytä, komenna koneenkäyttäjää laittamaan filmi poikki ja aloita elokuvan leikkaaminen.
  6. Toista kuvan leikkaaminen, kunnes filmi miellyttää sinua.
  7. Katsele nyt elokuva kokonaan läpi.
  8. Tee lopuksi jokin rentouttava harjoitus. (Nykänen 2007, 38).

Otin tämän harjoituksen esille, sillä tämän tyyppisissä harjoituksissa minulla on vaikeuksia. Ehkä minun pitäisi unohtaa tämän tyyppiset harjoitukset. Ken tietää, ehkä pitäisi antaa vielä mahdollisuus ja harjoitella muutaman kerran.

Jotkut saatavat pitää rentoutumisharjoituksia hölynpölynä, mutta Kuopion yliopiston tohtori Helli Toivasen tutkimusten mukaan, säännölliset rentoutumisharjoitukset vähensi merkittävästi stressin aiheuttamia elintoimintojen muutoksia. Lisäksi olen lukenut nyt kaksi kirjaa, jossa on erilaisia harjoituksia mielelle ja keholle. Olen huomannut, että minua rentouttaa suuresti erilaiset hengitysharjoitukset. Tein äsken kirjoittamisen oheessa pari hengitysharjoitusta ja olotila muuttui paljon rauhallisemmaksi.

Yleensä harjoitukset ovat helposti opittavissa.  Kirjassa suositellaan, että alkuun kannattaa harjoitella ohjatussa tilaisuudessa, jonka jälkeen voi siirtyä harjoittelemaan omatoimisesti. Itse olen opetellut harjoitukset suoraan näistä kirjoista ja omasta mielestäni ne ovat menneet hyvin näinkin. Toki, jos jollekkin on tarjolla opastettua harjoittelemista niin ehdottomasti se kannattaa hyödyntää! (Nykänen 2007,  60 )

Rennosti töissä kirja on ollut minulla lainattuna jo hetken aikaa. Nyt voin todeta, että harmi kun tajunnut lukea sitä aikaisemmin. Kirja sisältää minulle hyödyllisiä harjotteita, joita aion ottaa testiin. Uskon, että myöntämällä tilani ja puhumalla muiden kanssa rohkeasti saan purettua olotilaani paremmaksi. Näin on alkanut jo käymään ja elämä näyttää valoisemmalta aikoihin.

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!