Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rentoa vastuullisuutta

Kirjoitettu 28.01.13
Esseen kirjoittaja: Sara Savolin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä
Kirjan kirjoittaja: Pekka Hämäläinen
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pekka Hämäläisen Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä – siinä juuri sellainen kirja joka minun tuli lukea ensi töikseni joulu”lomalta” päästyäni. Joulun alusaika oli nimittäin ollut täyttä kaaosta ja henkisesti rankkaa sellaiselle stressaajalle kuin allekirjoittanut. Kirja oli suurimmilta osin hyvinkin samanlainen kuin aiemmin lukemani Brian Tracyn Menestys ja onnellinen elämä. Mutta kertaus ei koskaan liene pahitteeksi, sillä ottaa aikansa että oppii ottamaan elämän rennosti mutta vastuullisesti (mikä ei ole lainkaan sama asia kuin laiskasti mutta pingottaen)– siinä kombinaatio joka helpottaa elämää jo sen vain omaksuu!

Kuten sanottu, rennon synonyymi ei ole laiska, eikä vastuullisen synonyymi pingottaja. Kyse on kultaisesti keskitiestä. Rennosti vastuullinen ihminen ottaa ennen kaikkea vastuun itsestä ja omista teoistaan, eikä syyttele muita ja huolehtii hänelle annetut tehtävät, mutta rennolla otteella; kaikkia lankoja ei tarvitse pitää omissa käsissä, muutkin voivat osata tehdä ”sinun” hommasi. Tiimissäkin tulee joskus otettua liikaa stressiä töistä, joiden kuvittelee olevan vain itsensä tehtävissä ja näin ylikuormittaa itsensä, niin kuin syksyllä muutamaan otteeseen saattoi käydä muutamassakin projektissa. Apua ei vain saa, vaan pitää uskaltaa pyytää, vain siten pysytään järkevän työnteon rajoissa ja kuormitus pysyy sopivana. Työkin tulee tehtyä laadukkaammin, kun sen tekee joku jolla todella riittää siihen resursseja, eikä joku joka tekee sitä ja tuhatta muuta asiaa yhtä aikaa. Vastuullista työskentelyä on myös se että ajattelee projektin parasta, eikä aina vain se, että tekee itselle alun perin annetut hommat, vaikka sitten hampaat irvessä.

Kirjan aihe sopi myös tiimimme viimeaikaisissa treeneissä käsiteltyyn aiheeseen: itsensä johtamiseen. Kävimme paljon läpi tavoitteiden asettamista, tekemättä jätettyjen hommien tekemistä ja jokaisen henkilökohtaisia tavoitteita. Asioiden priorisoinnista ja virheiden tekemisen hyväksymisestä oli myös paljon puhetta ja mieleenpainuvimmaksi lauseeksi jäi erään tiimiläisemme jostain poimiva rauhoittavan vaikutuksen omaava kysymys ”haittaako se viiden vuoden päästä?”. Itselläni on joskus tapana ylianalysoida asioita, harmitella ja miettiä tehtyjä ja tekemättömiä asioita jälkeenpäin, mistä aiheutuu usein vain lisää stressiä ja ahdistusta. Aloinkin käyttää tätä lausetta aina kun aloin vähääkään miettiä menneitä, ja se todella toimi! Asiat eivät koskaan tosiaan ole olleet niin vakavia että ne haittaisivat viiden vuoden päästä.

Hämäläisen mukaan ihmisellä on kaksi minää. Ensimmäinen minä noudattaa yhteiskunnan normeja, tekee asioita kaavamaisesti ja arvostelee kaikkia tekemisiään kriittisesti. ”Toinen minä” on luovempi ja luottaa intuitioon. Itse tunnistin itsestäni ennen hyvin voimakkaan Minä1.:n, valitettavasti. Entinen minä ei tajunnut kysyä kysymystä” haittaako se viiden vuoden päästä”, vaan arvioi menneitä tarkkaan aiheuttaen epävarmuutta myös tulevaisuudesta. Onneksi pelkästään Tiimiakatemian ympäristö kannustaa ruokkimaan enemmän tätä ”toista minää”, ja olen päässyt osin irti Minä1:stä. Usein tulee kuitenkin edelleen eteen tapauksia, joissa olisi pitänyt luottaa ennemmin omaan intuitioon kuin muiden mielipiteeseen, tai siihen miten asioiden pitäisi mennä. Ehkä tarvitaan vielä muutama tällainen lisää niin mieli alkaa pikkuhiljaa muistamaan että omaan intuitioon todella kannattaa luottaa.

Viime aikoina, kun ihmiset tiimissämme ovat alkaneet uskaltaa olla avoimempia ja suorasanaisempia toisiaan kohtaan, projekteja tehdessä on alkanut olla sanaharkkaa suuntaan jos toiseen. Myönnetään, helposti provosoituvana ihmisenä olen ollut osana tällaisessa pariin otteeseen.  Kuten työskentelyämme seurannut kaverimme sanoi, jos vain keskittäisimme toistemme ”höyhentämiseen” käyttämämme energian saman suuruisena projektin eteenpäin viemiseen ja kauppojen takomiseen, olisimme lyömätön työpari joskus tulevaisuudessa. On aivan mahtavaa, että olemme selvästi  päässeet suoran puheen ytimeen. Tämä lause sai minut todella miettimään asioita ja päätin että se ”tulevaisuus” voi hyvin alkaa vaikka heti, jos se vain on minusta kiinni. Seuraavalla kerralla kun minulle sanottiin muutama valittu sana, kuuntelin asian aivan loppuun asti (täysin tapojeni vastaisesti!) sanomatta, saati huutamatta, vastalauseita. Toisen osapuolen puheenvuoron lopuksi sanoin mielipiteeni asiasta maltillisesti ja hänkin tajusi ettei hermostuminen ollut auttanut asiaa mihinkään suuntaan. Nyt alamme olla ainakin pienen askelen lähempänä sitä huipputiimiä. Meillä molemmilla saattoi olla aihettakin aina ”räjähtää” toiselle, mutta jos todella otamme vastuuta teoistamme ja itsestämme emmekä syyttele toisiamme, hommat sujuvat paljon paremmin. Toista ei kuitenkaan voi muuttaa mutta toiseen suhtautumiseen voi itse vaikuttaa ja siten löytää rentous tekemiseen.

 

Tärkeimmät kopit:

  1. Anna anteeksi, niin itsellesi kuin muillekin. Viha ja katkeruus ovat asioita jotka syövät ihmistä sisältä enemmän kuin mikään. Anna anteeksi, ja jätä sinua loukanneet ihmiset menneisyyteen äläkä kanna heitä mukanasi imemässä energiaa jolle löytyy parempaakin käyttöä.
  2. On olemassa Minä 1 ja Minä 2. Se kumpaa ruokit enemmän, hallitsee elämääsi. Rennompaa ja mukavampaa elämä on jos ruokkii Minä 2:sta!
  3. Rakenna positiivisia ennakko odotuksia: se miten ajattelet asioissa käyvän, luultavasti käy myös toteen. Monet tapahtumat ovat kiinni enemmän psykologisista tekijöistä kuin mistään muusta.
  4. Vastuu itsestä. Päätät itse miten näet elämän ja toiset ihmiset. Voit nähdä kaikessa jotain ärsyttävää, tai antaa ärsyttävien asioiden mennä ohitse ja nähdä positiiviset asiat. Perusajatus, mutta joskus yllättävän vaikea muistaa ja noudattaa.
  5. Jatketaan tiimin arvokeskustelu loppuun (vaikka eihän se koskaan ole täysin valmis). Jos arvoja ei käsitellä, eikä sanoja avata yhteisesti, ne ovat vain sanoja muiden joukossa, mitättömiä, sillä jokainen tulkitsee sanat hieman erilailla. Sana vastuullisuus tarkoittaa yhdelle pingottamista ja toiselle jotain aivan muuta.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!