Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Riittää jo!

Kirjoitettu 08.12.14
Esseen kirjoittaja: Johanna Mantila
Kirjapisteet: 2
Kirja: Riittää jo
Kirjan kirjoittaja: John Naish
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

Riittää jo!, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Riittää jo – Irti maailmasta, jossa kaikkea on jo ihan liikaa

John Naish

 

”Me kahmimme ja kulutamme yhä kiihkeämmin. Reagoimme itseämme ympäröivään ylenpalttisuuteen tavoittelemalla aina vain enemmän informaatiota, ruokaa, tavaraa, työtä, onnea ja kasvua. Kaiken tämän seurauksena meistä on tullut pakonomaisesti toimivia, sekavasti ajattelevia, ikävystyneitä ja ylensyöneitä infofriikkejä.

Riittää jo – kirja esittelee riittävyyden filosofian, joka johtaa tyytyväisyyteen ja tasapainoon. Kun jotakin on riittävästi, minä tahansa eneneminen huonontaa elämäämme. Riittävyyden filosofiassa aika, tila ja itsemääräämisoikeus ovat tärkeämpiä kuin joutava krääsä. ”

 

Kirjassa käsitellään riittävyyttä usealta osa-alueelta; informaatio, ruoka, tavara, työ, valinnanvara, onni ja kasvu. Jokainen eritelty luku on järjettömän mielenkiintoinen ja todella silmiä avaava. Suosittelen ehdottomasti lukemaan, mikäli yhtään kiinnostaa mitä kaikkea media ja yhteiskunta meille syöttävät ja ennen kaikkea mitä ne saavat meidät tekemään. Tässä esseessä keskityn kuitenkin lähinnä työ-osioon ja sen tuiki ihanan onnen/unelmien tavoitteluun.

 

Psyykkinen rakenteemme vaatii meitä voimakkaasti tekemään aina vain kovemmin töitä. Sen rakenteen ovat muovanneet esi-isiemme kunnianhimoiset vaistot monien tuhansien vuosien aikana. Silloin, kun kehittyminen ja jatkuva skarppina oleminen oli selviytymisen ja elämän jatkumisen kannalta pakollista. Lisäksi me elämme kulttuurissa, joka jatkuvasti lupaa meille: ”Voit saada kaiken, jos vain tavoittelet sitä kyllin kiihkeästi ja teet tarpeeksi töitä” (Kuinkahan moni Tiimiakatemiankin puhujista on sanonut noin, aina vain hieman eri sanavalinnoilla?)Veikkaan, että jokainen! ) Tähän, kun lisätään vielä taitava markkinointi, joka on jatkuvasti alitajuntamme kimpussa. Ja sitten vielä oma egomme, joka kertoo meille että me olemme eteviä poikkeuksia kaikista, oikein erityistapauksia. Joille kuuluu enemmän mammonaa, kuin massoille. Ja että meillä on vielä oikeus nauttia siitä. Niin miten ihmeessä me voimme olla tasapainoisia ja tyytyväisiä nykytilanteeseemme, jos aivoissamme mellastaa tallaisia viestejä?

 

Euroopassa keskimääräinen viikkotunti työmäärä on 42h.  Ja tähän lisätään vielä miljoonat ylityötunnit, joita tehdään koko ajan. Ihmiset joiden viikoittainen työtuntimäärä on yli 41h tai enemmän, ovat huomattavasti alttiimpia kärsimään korkeasta verenpaineesta, kuin vähemmän raatajat. Ja kaiken lisäksi tutkimukset osoittavat, että kaksi viimeistä tuntia töissä ovat käytännössä vain kulu työnantajille, koska suurin osa työntekijöistä on tuolloin jo liian väsyneitä tai alavireisiä kyetäkseen tuottavaan työhön. Onko näissä tuntimärissä siis mitään järkeä? Vaikka jatkuvasti lisääntyvät työtuntimme saattavat kuulostaa ja tuntua orjuudelta, silti monet yhteiskuntamme rikkaimmista ihmisistä pitävät kiirettä ja voimien äärirajoilla puurtamista coolina. Sosiaalisen ja taloudellisen tutkimusinstituutin tutkimuksessa todettiinkin, että tätä nykyä kiire, eikä suinkaan vapaa-aika, on suurin mahdollinen ylpeyden aihe.

 

Olisiko yhteiskunnan, MEIDÄN aika herätä ja tajuta, että tätä menoa meillä on vaan järjetön kasa masennuksen ja burn outin partaalla olevia työkyvyttömiä ihmisiä, joista syntyy vain lisää kuluja.

 

Onko Tiimiakatemiassa hehkutetut suuret, isot asiat ja unelmat oikeasti niitä joita kannattaa tavoitella ja joita edes haluamme tavoitella? Käytävillä kuuluu vähän väliä erään, jos toisenkin suusta; ”Ajattele isommin ja isommin!! Pystyt parempaan, kiihdytä, kiihdytä, Aika ei ole este! Rahaa on saatava ja mitä enemmän sen parempi, Kova työ palkitaan, Ei ole yrittäjämäistä asennetta, jos ei omasta vapaa-ajasta pysty joustamaan!” Mietitäänpä hetki, onko se paksu lompakko tai titteli oikeasti se asia, josta sytyt, joka oikeasti tekee sinut tyytyväiseksi? Jos sinun ei selviytymisen; ruuan, vuokran, asuntolainan… tai statuksen yhteiskunnallisen paineen takia tarvitsisi tehdä noin paljon töitä, tekisitkö silti vai käyttäisitkö aikasi paljon mieluimmin perheen, ystävien tai harrastusten parissa?

 

Minä vaan kysyn, että mahtuuko suositellun 3 projektin kokonaisvaltainen pyörittäminen, kirjanlukeminen, esseet, treenit, asiakaskäynnit, pölytykset, tiimiyrityksen palaverit, synnytykset ym. kissan ristiäiset 40 tunnin viikko työmäärään niin, että teet asiat suhteellisen huolellisesti ja kunnolla siten, että opitkin niistä jotain? Itse en ole tässä vielä onnistunut. Ja jos minä saisin päättää, en tekisi minuuttiakaan yli 35h viikossa. Mutta onko tämä edes nykytyöelämässä mahdollista, jos haluaa elättää itsensä normaalitasoisesti? Varsinkaan, kun se ei ole edes ”opiskeluvaiheessa” mahdollista.

 

Tiimiakatemiassa on vapaus itsensä johtamiseen ja omaan aikatauluttamiseen. Siis täydellinen pohja riittävään ja tyytyväisen elämän luomiseen, näin työn kannalta. Pilataanko tiimiyrittäjiltä kuitenkin tämä mahdollisuus tuputtamalla haasteita ja vaatimalla liikaa? Onko se kiire ja ”enemmän enemmän –asenne” kiinni meidän kulttuurissa? Unelmat ja haaveet sekä tietynlainen positiivinen paine on hyvästä ainakin hetkittäin. Mutta pitäisikö sen hetkellisen tunteen ”onnen” sijasta tavoitellakin tyytyväisyyttä ja riittävyyden tunnetta kokonaisvaltaisesti elämässä.

 

Mikäli haluat elää elämäsi olemalla tyytyväinen lue riittävyyden filosofia ja katso mitä sinä voit muuttaa tavoistasi ja teoistasi, jotta saisit kyvyn iloita siitä mitä sinulla jo on, etkä ahmisi ja haalisi koko ajan vain ENEMMÄN JA ENEMMÄN!  Minä aion ainakin laittaa useammankin vinkin kokeiluun! Alla on mainittu minun lempparit!


–        Datadietti: Mikä on optimaalinen informaation taso, jota tarvitset voidaksesi hyvin? Kriittisen pisteen ylimenevä aika on vain haitaksi.

–        Pyhitä ruoka-ajat: Pidä ruokailut säännöllisinä ja keskity ruuasta nauttimiseen. Et tarvitse puhelinta tai telkkaria siihen.

–        Päivänvalon tärkeys: Harmi, kun asutaan Suomessa! Mutta kaamoksen aikaan pienikin auringon pilkahdus on elintärkeä. Muista myös D-vitamiini.

–        Nuku hyvin: Unesta ei kannata luopua minuuttiakaan läheni deadline, kuinka vauhdilla tahansa.

–        Säästäminen on cool: Tee asioita itse, älä osta jos et oikeasti tarvitse, Hyödynnä käytetyt tavarat, vältä erikoistarjouksia, älä heitä vanhaa tavaraasi roskiin lahjoita tai myy se eteenpäin.

–        Seuraa sisäistä kelloasi: Työskentele fiksummin, älä kovemmin.

–        Älä pohdi liikoja: Olemme henkisesti usein joustavampia, kuin kuvittelemmekaan. Nykykulttuuri kuitenkin rohkaisee meitä tarkkaan kontrolliin, uskomaan että tekevämme valinnat vaikuttavat ratkaisevasti elämämme tuleviin käänteisiin. Aina voi muuttaa suuntaa!

–        Opettele tyytymään: Ehkäpä nyt on aika päättää, että elämä on mukavalla mallilla ja että sitä on syytä arvostaa juuri nyt sellaisenaan.

–        Aika on tärkeämpää kuin raha: Kun ihmiset muistelevat elämäänsä, useimmat toivovat, että olisivat tehneet asioita jotka maksavat aikaa ei rahaa.

–        Kolmen minuutin meditaatiot: Ne muistuttavat sinua olemaan läsnä, ei pelkästään meditaation aikana vain muulloinkin päivän aikana. Lopetat sen mitä teet ja rentoutat kehosi sekä mielesi. Voit tehdä harjoitteen missä vain.

–        Henkilökohtaiset lepopäivät: Pidä joka viikko vähintään siis vähintään yksi lepo päivä, jolloin teet ainoastaan niitä asioita joita haluat ja joista nautit. Ei töitä minuuttiakaan!!! Pysähdy ja pohdiskele. On saman tekevää, mitä teet hiljaisella hetkenäsi, kunhan pyhität sille aikaa ja pidät ”enemmän enemmän maailman” häiriöt loitolla!

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!