Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Rohkeasti maailmalle

Kirjoitettu 21.05.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Kuitunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Rohkeasti maailmalle
Kirjan kirjoittaja: Petri I. Salonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Petri I. Salosen Rohkeasti maailmalle kuului meidän pakollisiin kirjoihin. Voin sanoa, että sen kyllä huomasi olevan pakollinen, sillä sen lukeminen ei suoraan sanottuna oikein napannut. Mutta kuitenkin, se herätti hieman ajatuksia, sillä olen joskus aikoinaan miettinyt asumista ja työskentelyä ulkomailla.

”Olenko oikealla paikalla, teenkö oikeita asioita?”(s.22). Tätä tulee mietittyä aina sillon tällöin. ”Mitä hittoa mä täällä oikein teen?” ja ”Onko tää sitä mitä mä haluan tehdä?”. Joskus mieleeni on putkahtanut ajatus, että voisi olla hieno kokemus asua vuosi tai pari ulkomailla vaikkapa Isossa-Britanniassa. Iso-Britannia on ollut yksi vaihtoehdoista mielestäni sikis, että se muistuttaa minua jollain tavalla Suomesta. Tämän takia ei ehkä olisi niin isoa kynnystä muuttaa ulkomaille.

 

”Maailmalle lähtijän mietteisiin mahtuu paljon sellaista, jota on vaikea käsitellä rationaalisesti.” (s.57) Täytyy kyllä olla tästä samaa mieltä kuin Salonen. Usein innostus siitä, että muutaisi ulkomaille on omalla kohdallani tyssännyt siihen ajatukseen, että entä perhe, koti ja ystävät..? Tämä on Salosen mielestä ihan normaalia ajattelua ja olen tullut siihen tulokseen, että jos todella ulkomaille halajaisin niin kyllä sinne loppujen lopuksi lähtisin. Jos joskus todella ulkomaille tahdon ja epäilisin lähtöäni, niin pidän mielessä Salosen sanat: ”Takaisin pääsee aina..” (s.57).

”Liiketoimintamallit ovat muuttuneet monella eri toimialalla, ja niiden ymmärtäminen on varsinkin ulkomaille lähtijöille tärkeää, jos on tarkoitus olla yrittäjänä ja hakea rahoitusta.” (s.100). On hyvä ymmärtää, että mikä on esimerkiksi sosiaalisen verkoston vaikutus liiketoimintaan nykypäivänä. Itse kuulun Salosen mukaan niin sanottuun digitaalinatiivien sukupolveen. Käytämme siis paljon nettiä ja asiat tapahtuvat siellä. Tänään viestintäpäällikkömme juurikin tokaisi, että monella tiimiyrityksellä on FB sivut, mutta ne eivät ole aktiiviset. Se ei ole hyvää mainosta, sillä monet imevät tietonsa netistä.

”Minkälaisia ominaisuuksia työntekijöiltä odotetaan tulevaisuudessa?”(s.127). Howard Gardner kiteyttää ihmistyypit seuraavasti:

  • · Kurinalainen mieli: yhden alan pitkäaikainen tutkiminen.
  • · Synteesimieli: monen eri tietovirran kytkeminen, synteesi ja arviointi.
  • · Luovamieli: uusien asioiden innovointi ja esille tuominen.
  • · Kunnioittava mieli: muiden ihmisten kunnioittaminen, jossa suvaitsemattomuutta ei sallita.
  • · Eettinen mieli: torjuu itsekkyyden ja omahyväisyyden ja työskentelee yhteisen hyvän saavuttamiseksi. (s.128)

Löytyyköhän itsestäni edellämainittuja piirteitä. Ainakin ripauksen voi sieltä täältä tunnistaa. Tänään mietin erästä asiaa. Kävin tässä kevään aikana eräässä työhaastattelussa syksyä varten, jos sattuisi saamaan opiskelun oheen töitä. Toissapäivänä sain kyseiseltä työpaikalta soiton, että he tarvitsisivatkin nyt jo kesälle työntekijää. Olin todella iloinen siitä, että he olivat valinneet juuri minut monesta muusta hakijasta. Lähdin pohtimaan, että miksi he valitsivat minut ja miten tein heihin vaikutuksen. Luulen, että pienilläkin asioilla voi vaikuttaa, kuten kättelemisellä tapaamisen alussa ja lopussa, hymyllä, katsekontaktilla ja iloisella mielellä. Ja sillä, että kertoo mitä juuri kyseiseltä työltä haluaa.

 

”Toinen vaihtoehto on lähteä ulkomaille yrittäjänä tai ammatinharjoittajana.” (s.167). Kuten Salonenkin kirjassaan mainitsee yrittäjyyden kokeilemisen ulkomailla olevan vaativaa, niin olen todellankin yhtämieltä asiasta. Saa kyllä olla hyvin rohkea tyyppi, joka uskaltaa lähteä pyörittämään omia bisneksiään ulkomaille. ”Nykyään ihminen pärjää maailmalla henkisen pääoman avulla, eikä tietotaidoilla ole maantieteellisiä rajoitteita.” (s.170). Salonen myös täsmentää digitaaliseen tietoon pohjautuvaa taitoa. Vaikka olenkin tämän niin sanotun digitaalinatiivien sukupolvea, en ole kovin haka niissä asioissa. Pohdittuani asioita, olen tullut siihen lopputulokseen, että minun on parempi jäädä vielä Suomeen kasvattamaan tätä henkistä pääomaa ja katsoa asiaa uudestaan vaikka muutaman vuoden päästä. Pidän Suomesta kyllä aika paljon, joten luulen, että olen mielissäni lomareissuista ulkomaille ja olen erittäin tyytyväinen siitä.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!