Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ruhtinas

Kirjoitettu 24.11.15
Esseen kirjoittaja: Mikko Tammilehto
Kirjapisteet: 1
Kirja: Ruhtinas
Kirjan kirjoittaja: Niccolo Machiavelli
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.6. Strategiakirjat, 4.7. Johtamisen klassikot, 4.8. Johtamisen käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämän kirjan sanoma ja opit saavat jokaisen päässä sellaisen äänen kuinka siitä haluaa itse ajatella. Monella saattaa tulla mieleen sadistiset sotapäälliköt tai muu sellainen johtaja, joka asettaa itsensä jalustalle alamaisten tehdessä kaiken raskaan työn – siis perinteinen ”sankarijohtaja”.

Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin, jos siitä haluaa ajatella eri tavalla kuin miten kirjassa selitetään johtajan toiminnasta ja luonteesta. Sen ei tarvitse olla niin yksiselitteistä. Tämänkin asian voi kääntää jollain tapaa päälaelleen, kun itse ajattelee hieman kirjan oppeja. Tätä kirjaa täytyy mielestäni lukea rivien välistä ja viedä ajatusta hieman pidemmälle.

Väärin käytettynä – tai siten kuin se kirjassa esitellään – Machiavelliläinen johtaminen on pahasta. Sen ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla niin. Jokainen johtaja päättää itse mitä tekee ja kuinka tekee. Machiavellin pointit ihmisten johtamisesta ja vallan säilyttämisestä sillä tavoin kuin hän siitä kertoo, on saattanut toimia joskus niinä aikoina kun kirja on kirjoitettu. Onneksi nykyään ihmiset ovat hieman fiksumpia ja osaavat nähdä näiden alkeellisten keinojen läpi (ainakin toivottavasti).

Machiavelliläinen johtamistapa ei kuulu kaverijohtamiseen, sillä perustuu epäluottamukseen, johdettavien jonkinasteiseen petokseen ja on johtamisen psykologian kannalta epämotivoivaa ja pitkässä juoksussa kestämätöntä. Machiavelliläisen johtamisen kulmakivet, kuten kirjassa esitetään, ovat: vallan hankkiminen ja vallan säilyttäminen keinoilla millä hyvänsä. Tämä on suoraa voiman ja vallan hyväksikäyttöä sekä moraalittomuutta.

Nykypäivänä ihmiset eivät ole niin tyhmiä, etteivätkö näkisi kaksinaamaisen ja näin alkeellisen johtajan lävitse. Ei ainakaan sellaisissa organisaatioissa, jotka haluavat tulevaisuudessa menestyä. Kuinka niin? Jos organisaatiossa menestyksen tekevät fiksut ihmiset ja tutkimusten mukaan henkilökunnan valtuudet tehdä päätöksiä ja ratkaisuja työssään autonomisesti parantaa organisaation menestystä (kaverijohtaminen), minne asettuu nykypäivänä Machiavelliläinen johtaja? Vastaus: Roskakoriin.

Yksi asia mikä yhdistää Machiavelliläisiä johtajia ja heidän tunnusmerkkejään, ovat pelon hyväksikäyttö ja jonkinasteinen manipulaatio. Kirjassa sanotaan: ”On parempi olla pelätty kuin rakastettu, jos et voi olla molempia”.

Alla hieman perinteisen, kirjassa esitetyn Machiavelliläisen johtajan tunnusmerkkejä:

  1. Kaksinaamaisuus

  2. Oveluus

  3. Narsismi / Egoismi

  4. ”Tarkoitus pyhittää keinot”

  5. Kaikki on heille peliä ja vallan tavoittelua

  6. Hallinta ja manipulointi

  7. Johdettavien pelko on heidän mielessään ”kunnioitusta”

  8. Eivät paljasta syitä tekemisilleen, ellei siitä ole heille jotain erityistä hyötyä

Kuulostaa melko vastenmieliseltä tavalta kohdella ja johtaa toisia ihmisiä. Mitä hyvää Ruhtinas voi meille siis opettaa?

Kun joitain näistä opeista kääntää päälaelleen ja miettii esimerkiksi niiden täydellisiä vastakohtia, saamme seuraavat tunnusmerkit:

      1. Rehellisyys

      2. Hyveellisyys ja älykkyys

      3. Altruismi

      4. Terve moraali ja hyveelliset arvot

      5. Haluavat kehittyä ja kasvaa yhdessä muiden kanssa

      6. Sparraaminen ja motivointi

      7. Saavat kunnioitusta johdettavilta auttamalla heitä ja välittämällä heistä aidosti

      8. Ovat läpinäkyviä ja rehellisiä toiminnassaan

Perinteisen Machiavelliläisen johtajan luonteenpiirteet paistavat läpi lähtökohtaista epäluottamusta muihin ihmisiin. Täydellinen luottamuksen puute, joka korvataan oveluudella ja ”valtapelillä”, kertoo epäkypsästä ihmisestä, josta ei ole nykypäivän johtajaksi. Nykypäivän johtajan tarvitsee olla rehellinen, luottavainen ja totuudenmukainen ihmissuhdetaitaja. Perinteisilllä Machiavelliläisillä luonteenpiirteillä en usko kenenkään saavuttavan tätä.

Näitä hyviä koppeja tästä kirjasta jäi siis käteen:

Hyvän tekeminen isolle joukolle ihmisiä tietyillä teoilla, esimerkiksi olemalla läsnä, sekä omistautumalla johdettavien palvelemiseen ja kehittämiseen – niin ammatillisesti, kuin henkisesti – joka päivä. Käännät vain luonteenpiirteet päälaelleen.

Jos voit tehdä hyvää isolle joukolle ihmisiä, voit myös valita ne ihmiset ympärillesi, ketkä ovat sen arvoisia.

Kirjan opeilla opit näkemään monen suuren johtajan periaatteet toiminnassa, jolloin näet toiminnan läpi.

Kirjan oppeja käyttämällä voit tehdä joko hyvää tai pahaa, päätös on sinun.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!