Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ryhmädynamiikan aapisesta heränneitä ajatuksia

Kirjoitettu 20.11.13
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Porukka, jengi, tiimi ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen
Kirjan kirjoittaja: Aku Kopakkala
Kategoriat: 2. Yhteisöllisyys, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kun aloitin akatemian, Porukka, jengi, tiimi oli ensimmäinen oikeasti asiallinen kirja jonka luin. Olen iloinen että luin tämän kirjan näin alkuvaiheessa. Porukka, jengi, tiimi ei sisältänyt mitään maailmaa mullistavaa, vaan melko selkeätä selostusta tiimin kehitysvaiheista ja siitä miten tiimit toimivat. Se kuitenkin palautti jalat maanpinnalle, todella sekavassa akatemian aloitusvaiheessa ja vastasi moniin kysymyksiin antaen eväitä tiimiläisenä kehittymiseen. Sain kirjasta monia koppeja ja ideoita, joista tein hyvät muistiinpanot, joten ei haittaa vaikka kirjan lukemisesta on jo vähän aikaa. Siis täältä tulee ny yksittäisiä pointteja jotka ovat olleet mulle merkittäviä lukiessani tätä kirjaa. Reflektoin myös sitä miten kyseiset pointit ovat vaikuttaneet minuun.


Miten asia tulee kuulluksi

Puhun usein yleisellä tasolla. Elikkä puhuttelin treeneissä koko tiimiä. Varsinkin tiimin ihan alkuvaiheessa tämä ei tuntunut kovin tehokkaalta.Yksilön vastuu vähenee, kun vastuu siirretään ryhmälle. Tiimin alkuvaiheessa, sitoutuminen on vielä heikkoa ja kukin etsii paikkaansa tiimissä. Silloin kukaan ei ota vastuuta niistä asioista, jotka ovat koko tiimille osoitettuja. Yksinkertaisesti on vain osoitettava joku ihminen, joka on vastuussa.

Välillä tuntui todella typerältä sanoa jotain olennaista ja tuntea että ehkä 2 ihmistä oikeasti kuunteli asiani. Rupesin puhumaan enemmän yksilöille. Hain katsekontaktia dialogi ringistä eri ihmisiltä, enkä vain katsellut kattoon. Kun halusin että, joku tekee jotain puhuttelin jotakuta nimen kanssa ja osoitin asian nimenomaan hänelle. On parempi että ainakin yksi kuuntelee asiani kunnolla, kuin että puhun 20 ihmiselle ja kukaan ei kuuntele. Jouduin tästä syystä myös opettelemaan kaikkien tiimiläisteni nimet.

Kuulemma hiljaa kuunnellessa ihminen väsyy n. 20 minuutissa. Tämä saattaa pitää paikkansa. Joten tauot ja osallistavat metodit treeneissä ovat tärkeitä.


Auktoriteetti tiimin alkuvaiheissa

Tiimin alkuvaiheessa huomasin miten vahva asema valmentajilla oli, vaikka he eivät paljoa puhuneetkaan. He olivat silti eräänlainen auktoriteetti. Tiimin käyttäytyminen muuttui nopeasti, kun valmentajan eleet antoi ilmi että nykyinen käyttäytyminen ei ole toivottua. Tiimille ei jäisi kauheasti pelivaraa tehdä mokia ja luoda uutta, jos valmentaja kertoisi oikeat toimintatavat kovaan ääneen. Siksi pidän Letimin ja Ruuskan pohdiskelevasta ja hiljaisesta tyylistä valmentaa.

Huomasin ensimmäisillä viikoilla tilanteen, jossa jotain piti päättää eikä päätöstä saatu aikaan. Päädyttiin käsiäänestykseen. Minusta tuntui että tämä oli Letimin mielestä todella huvittavaa toimintaa ja hän pikaisesti nappasi kameran taskustaan ja nappasi kuvan käsiäänestyksestä. Letim ei muulla tavalla puuttunut päätöksentekometodiin, mutta sen koommin ei ole käsiäänestystä treeneissä nähty. Mielestäni tämä kertoo jotain tiimin alkuvaiheen vetäjähahmon auktoriteetista.


Spontaani ja luova, saavuta flow

Arvostan spontaania mielentilaa melko paljon ja pyrin siihen usein. Mielestäni spontaanisuus on sellainen asia mikä ei välttämättä kuulu vain luonteeseen, vaan sitä taitoa voi kehittää. On helpompi heittäytyä tekemiseen, jos on spontaanissa mielentilassa. Spontaanissa mielentilassa olet valppaana jatkuville muutoksille, joten olet yllätyksien sattuessa joustavampi. Joustavuus myös kasvaa kovasti. Itse olen kokenut vain tyytyväisyyttä toiminnastani, kun olen pyrkinyt ja saavuttanut spontaanin mielentilan. Spontaani toiminta on lähellä arkista toimintaa ja se on ikään kuin avain johon voi tarttua ja jolla saa luovuuden oven auki.

Luovuus on tila joka seuraa spontaanisuutta. Arvostan luovuutta myös todella paljon. Pyrin luovuuteen jatkuvasti. Ainoa pelko on että joskus unohdan luovuuden ja kangistun kaavoihin. Luova toiminta on kaiken innovoinnin ja uuden kehittämisen kehto. Luovuus kumpuaa erilaisista jo olemassaolevista asioista. Luovuutta ei voi mitata määrässä vaan laadussa. Parhaimmillaan tiimissä luovuus voi olla todella paljon enemmän kuin tekijöidensä summa. Luova toiminta on ovi johon spontaanisuuden avain sopii.

Sinun arkinen toimintasi on huone. Tämä huone on se paikka missä asut paikka missä vietät kaiken aikasi. Sinä muokkaat huonettasi pikkuhiljaa niin kuin muokkaat toimintatapojasi. Kuvittele että spontaanisuus on avain jolla pääset tästä huoneesta ulos. Kun tartut spontaanisuuteen voit ehkä saavuttaa luovuuden, oven josta pääsee jonnekkin. Mitä on luovuuden oven takana? Eteesi avautuu maailma! Tämä maailma on suuri. Mielettömän paljon suurempi kuin huone jossa asut. Se maailma on Flow. Suuruus kuvastaa sitä kuinka hieno tunne flow on.

Flow on hieno sana. Flow on myös todella hieno tunne. Kun saavutat flown tiedät tasan mitä pitää tehdä eikä suuretkaan esteet tunnu niin suurilta. Flow on tila jossa asiat vain tapahtuvat ja jokainen osallistuja tekee kaiken niin hyvin ja kaikilla on hyvä olla. Mikäli tämä saadaan aikaan ryhmässä, voidaan saada aikaan ihmeellisiä asioita. Itse olen kokenut Flown tunnetta joskus bändin kanssa ja muutamissa muissa tilanteissa jo ennen tiimiakatemiaa. Kun jamit onnistuvat todella hyvin tai iltamyöhän keskusteluissa saavutetaan joku syvempi ymmärtämys kanssa ihmisestä. Tiimiakatemialla olen kokenut muutamia sellaisia tilainteita joita voisi verrata Flow tilaan mutta niissä ei ole ollut niin paljon konkretiaa. Flow tilanteiden hyvät vaikutukset ovat olleet huomattavissa tapahtuman jälkeenkin arjessa.

Flow tilassa voit tietää että nyt muutkin tilanteeseen osallistuvat tuntevat flown. Flow on kollektiivinen tunne jonka tapahtuminen edellyttää kaikkien tilanteen jäseniä saavuttamaan flown. Kun soitto lakkaa kaikki ovat vaan hiljaa ja hämillään. On koettu jotain niin hienoa yhdessä että sitä ei voi sanoiksi pukea. Porukka, jengi, tiimi kirjassa oli paljon fasilitointi keinoja ja sosiometrian ja psykodraaman harjoitteita mutta tuntuu jotenkin turhalta kirjoittaa niistä kun olen käsitellyt jo Flown ja muistellut niitä ihmeellisiä tilanteita joissa flow  on saavutettu.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!