Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sanojen Supervoima

Kirjoitettu 18.10.20
Esseen kirjoittaja: Antti Lyytikäinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sanojen Supervoima
Kirjan kirjoittaja: Matti Vaalahti
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut, 3.4. Uusia tuulia ja haasteita yrittämiseen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sanojen supervoima

En osaa sanoa onko mulle ollut enemmän hyötyä vai haittaa suuresta suusta. Oli miten oli on tullut sanottua aika lailla aina ääneen mitä olen ajatellut ja välillä ilman sitä ajatteluakin. Muistan lapsuudestani, kun äiti komensi iltapesulle johon tokaisin ”vittu mitä paskaa” jostain äiti tietenkin suuttui. Ei minun lapsuudessani lapset kiroilleet vanhemmille tai opettajille. Äiti totesi nuhtelun jälkeen ”Antti et voi tuolla maailmalla sanoa aina mitä sylki suuhun tuo” Tuosta neuvosta en kuitenkaan ottanut vaaria. Sanavalmius oli osa minua ja oli tarvittaessa todella taitava piikittelemän ihmisiä sanoilla siitä ei ainakaan hyötyä ole ollut, mutta yleisesti äänessä olemisesta on. Olen kaiken mitä elämässäni olen saanut aikaan saavuttanut sanoilla ja niiden voimalla, tämän ymmärsin vasta vanhemmalla iällä, kun on tullut mietittyä syitä ja seurauksia sille mihin suuntaan elämä on mennyt. Näitä pohtiessa olen alkanut pohtimaan kehittymistä verbaalisessa ilmaisussa. Yleensä en kirjoita kirja esseitä kirjojen arvosteluina tai suoraan muistiinpanoina saaduista opeista vaan peilaten kirjan sisältöä omaan elämään. Tällä kertaa teen pienen poikkeuksen ja mainostan tähän alkuun vähän kyseistä kirjaa. Sanojen supervoima on parhaita opetuksia verbaalisen viestinnän kehittämiseen se avaa lukijalle erilaisia tapoja hyödyntää sanallista viestintää työkaluna markkinointiin, johtamiseen, sekä vaikuttamiseen. Esimerkit ovat oikeasta elämästä ja osaltaan samaistuttavia. Kirja antaa työkaluja viestinnän kehittämiseen minun kaltaisilleni hölö suille kuin myös hiljaisille henkilöille, joille keskusteleminen ja etenkin esiintyminen on haasteellista. Myös viestinnän tehokkuuteen painotetaan kirjassa paljon sekä viestin saavan yleisön vastaanottamiskykyjen parantamiseen. Suosittelen kirjaa jokaiselle sanallisen viestinnän kehittämisestä kiinnostuneelle. Loppujen lopuksi kaikki tässä maailmassa on kiinni vain ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta niin hyvässä kuin pahassa.

Kuten alussa sanottu itse kuuluun äänekkäisiin ihmisiin, minulle ei ole helppoa pitää turoaan tukossa varsinkaan jos aihe koskettaa minua. Aina pitää saada oma ääni kuuluviin, vaikka sillä mielipiteellä ei oikeasti olisikaan mitään järkevää merkitystä. Onneksi tässä asia olen Tiimiakatemian aikana kasvanut melko lailla. Usein yritysten välisissä kiistoissa kuulee sanottavan ”asiat riitelevät ei ihmiset muista se” Tämä on kuitenkin aivan paska puhetta, ihmisten mielipiteet ovat ne, jotka riitelevät ne taas perustuvat ihmisten tuntemuksiin ja nämä taas ihmisten tunteisiin, joita asia heissä herättää. Yritykset voivat olla oikeustieteellisesti omia oikeustoimihenkilöitään, mutta lopulta näitä henkilöitä kontrolloivat ihmiset ja sitä kautta heidän tunteensa. Ei yritys tunne pahaa oloa, jos joku kirjoittaa hänestä ikävän kommentin google arvostelu kenttään vaan yrityksen henkilöstö kokee tämän usein vielä henkilökohtaisena loukkauksena heidän tekemää työtään kohtaan. Lienee selvää, että sillä mitä sanot, on merkitystä yritys maailmassa. Eihän kukaan rupea tekemään töitä persereikien kanssa, vaikka heidän yrityksensä olisikin kiinnostava. asia korostuu vielä selkeämmin, mikäli yrityksellä on selkeä johtoroolissa toimiva henkilö johon, yritys henkilöityy tai voihan näitä henkilöitä olla useitakin. Kärkkäänä esimerkkinä tästä kauppaketju Kärkkäinen. Kuten moni suomalainen yritys tämäkin on nimetty omistajansa Juha Kärkkäisen mukaan, jolloin yritys henkilöityy täysin perustajaansa. (kannattaa muuten miettiä tätä keksiessään nimeä omalle yritykselleen) Juha Kärkkäinen on tullut tunnetuksi varsin värikkäistä lausunnoistaan liittyen maahanmuuttoon, sairaalahoitoihin sekä toisella puolella poliittista kenttää oleviin puolueisiin. Hän on myös tukenut ja julkaissut uusnatsistisiksi leimattua mediaa sekä tukenut natsi järjestö Suomen vastarintaliikettä. Koska yritys on nimeään myöten henkilöitynyt kyseiseen henkilöön on vaikutus liiketoimintaa ollut selvä. En tiedä mitään muuta suomalaista yritystä, jota kuluttajat boikotoisivat yhtä paljon. Kyseisessä tapauksessa omistajan sanallinen viestintä on mennyt niin pitkälle, että jopa kaupassa myytävien tuotteiden brändit ovat saaneet osansa Juha Kärkkäiseen kohdistuneesta negatiivisesta palautteesta. Näin kävi suomalaiselle vaate brändi Makialle joka aloitti Kärkkäisen kanssa jälleenmyynti sopimuksen, netti meuhkaaminen alkoi heti ja Makiaa rinnastettiin natsismia tukevaksi yritykseksi toisaalta tällä periaatteella saman saisivat kokea muutkin Kärkkäisellä myytävät brändit Coca Colasta Hondaan. Yhtä kaikki esimerkki Juha Kärkkäisen tökeröstä sanojen käytöstä on ääripää mutta kuvaa hyvin sanojen supervoiman vaikutusta. Jos Juha jostain syystä luet tämän sinun ainakin, kannattaisi lukea kyseinen kirja helpottaa varmasti sinunkin elämääsi.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa viestintä taidot korostuvat entisestään. Jokaisella on oikeus käyttää ääntää fb ryhmissä ja kommentti palstoilla, joista on netti aikana muovautunut melkoinen pahan olon purkamisen paikka sekä kädenvääntö kerho, jossa provosoituminen ja tarkoituksella väärinymmärtäminen kukkivat. Tämä lisää tarvetta kehittää sanallisen viestinnän taitoja varsinkin toimiessa jonkin yrityksen näkyvänä keula hahmona. En kuitenkaan ajattele, että provosoivan sisällön tuottamisesta olisi pelkästään haittaa. Pelko mitä tästä ajatellaan ja tuleeko some kohu ajaa helposti varsinkin yrityksen viestinnän hyvin tasapaksuksi ja latteaksi. Se taas ei ole markkinoinnillisesti järkevää. Ihmiset ovat erilaisia viestintä taidoiltaan ja se tulisi ottaa huomioon. Sanojen merkitys on korostunut myös korona kriisin myötä. Opiskelumme ja treenit siirtyivät täysin Zoom ympäristöön keväällä 2020. Vaikka kyseessä on video Chat palvelu se ei kuitenkaan mahdollista ihmisten todellisten tarkoitusten ja tunteiden esiin tulemista vaan jokainen kuulee mitä haluaakin kuulla. Valmiiksi monia ahdistava ilmapiiri purkautui helposti toisen sanojen tarkoitus perien väärin ymmärtämisellä. Tässä korostui sanottujen sanojen selkeys. Asia tulee sanoa selkeästi ja pyrkiä jättämään turha jaarittelu kokonaan pois se tappaa mielenkiinnon jo ennestään puulta maistuvassa zoom keskustelussa. Huumoria ei kuitenkaan tule unohtaa se keventää keskustelua, vaikka keskustelu käytäisiinkin verkon välityksellä.

Kun nyt puhutaan Tiimiakatemiasta on pakko mainita dialogi, jota tulisi käydä varsinaisesti se ei ole keskustelua vaan yhdessä ajattelemista. Mielestäni oman tiimimme Dialogi taidot ovat kehittyneet huomattavasti, mutta syksyn alkaessa hommassa oli huomattavissa pientä taantumaan. Ihmiset puhuivat toistensa päälle ja yhdessä ajattelemisen sijaan teimme enemmän yhdessä väittelyä, joka kyllä sekin osaltaan kuuluu osaksi tiimin arkea. Turha jauhaminen ja jaarittelu tulisi kuitenkin jättää vähemmälle. En tiedä liittyykö tämä suoraan sanojen supervoimaan, mutta mainitsen kuitenkin asiasta. Meidän päätöksen teko kykymme on liian heikkoa osa henkilöistä jää jaarittelemaan liikaa asioita joilla ei ole mitään todellista merkitystä, joka johtaa siihen ettei päästöstä välttämättä ollenkaan synny joka on aina huonompi vaihtoehto kun huonokin päätös. Miksi? Väärä tai huono päätös vie tiimiä kuitenkin aina eteenpäin, jos jälkeenpäin huomataan päätöksen olleen väärä, tiimi pystyy muokkaamaan tehtyä päätöstä parempaan suuntaan, jolloin asiassa on lopulta edetty. Esimerkkinä sovimme asiasta X viikolla 1. Huomamme viikolla 2. päätöksen olevan väärä ja korjaamme päätöksen. Viikolla 3. olemme menossa oikeaan suuntaan muokatun päätöksen kanssa. Vaihtoehtona emme saa päätöstä aikaan viikolla 1. asia jää roikkumaan huomamme viikolla 3. että asialle on nyt tehtävä jotain ja päätöstä käsitellään uudelleen viikolla 4. huomaamme päätöksen olevan väärä ja päätöstä käsitellään uudelleen viikolla 5. viikolla 6. pääsemme oikeaan päätökseen ja jatkamme eteenpäin. Näin ollen päätöstä on hiottu 6. jonka aikana on todennäköisesti tullut jo uusi päätettäviä asioita, jos kaikkia päätöksiä keskustellun ja pohditaan näin pitkään, olemme koko ajan kasvavassa määrin myöhässä päätöksen teon suhteen, joka taas johtaa tehtävien asioiden venymiseen, joiden kanssa ollaan vielä enemmän myöhässä. Tämä taas syö aikaa kaikelta muulta tekemiseltä, joka turhauttaa ja kuormittaa tiimiä. Helpottavan asian päätöksen teolle tulee sanojen supervoimasta, esitettävät päätöksen tulee valmistella hyvin ja esittää selkeästi tiimille ja vaatia että päätös tehdään heti, jotta hommaa saadaan eteenpäin. Perustan tämän ajatusmallin päätöksen teosta omiin kokemuksiini tiimi toiminnasta sekä uutisiin isojen organisaatioiden johtamisesta. Selkeimpänä valtiot kuten Suomi, jonka demokratia on auttamatta liian hidasta mukautumaan nopeasti muuttuvan maailman tilanteisiin. Selviytymisen kannalta tärkeintä on nopea adaptoituminen vallitsevaan tilanteeseen. Tämä pätee tiimiin, valtioon yksilöön ja eläimeen.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!