Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sosiaalinen äly

Kirjoitettu 13.12.15
Esseen kirjoittaja: Annu Karkama
Kirjapisteet: 3
Kirja: Sosiaalinen äly
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Psykologia on aina kiinnostanut minua ja siksi jätinkin kaksi viimeistä kirjasuunnitelman tapausta viimeiseksi, jotta voin rauhassa tutustua niihin. Nyt vuorossa ”Sosiaalinen äly”. Kirja käsittelee ihmisten välistä vuorovaikutusta, selkeistä yleislinjauksista aina pieniin mikroeleisiin, jotka vaikuttavat siihen miten ihminen kohtaa ihmisen missäkin tilanteessa. Täytyy sanoa että kirja kaikessa mielenkiintoisuudessaan oli aivan liian täynnä tavaraa ja minulle, joka en niinkään aivotoiminnan neurogolista ja biologista puolta juurikaan ymmärrä, tämä oli aivan liian tuhtia tavaraa. Kirjasta sai paljon ajatuksia, mutta oli vaikea pokmia mitään yhtenäistä punaista lankaa, kun aiheet käsittelivät kaikkea, ihmisne seksuaalisuutta, ilmeiden havainnointia, ensivaikutelmaa, empatiakykyä jne

 

Sosiaalinen älykkyys lajitellaan:

Sosiaalisten tilanteiden arviointi
Inhimillisen käyttäyymisen havainnointi
Puhujan mielentilan arviointi
Nimi- ja kasvomuisti
Huumori
Tunneilmaisujen tunnistaminen
Sosiaalinen informaatio

 

Sosiaalisesta älykkyys linkitetään myös empatiakykyyn, empatian tarkkuuteen, kuunteluun ja virittäytymiseen ja sosiaaliseen kognitioon. Sosiaalinen kognitio tarkoittaa kykyä lukea tilanteita jotka eivät ole ennestään tuttuja, ”kuinka nyt käyttäytyä”-ajatuksella. Samainen kognitio havainnoi esim. kuka on valtaapitävä henkilö huoneessa ja ”kuka tykkää kenestä” ja ”kenen välillä on klikkejä” huomioita. Sosiaalisessa älykkyydessä nousee esiin vuorovaikutuksen hallinta: oikea ajoitus, esiintyminen, vaikuttaminen ja välittäminen.

 

Yhtenä sosiaalinen kognition muotona esitettiin ymmärrysleikkimielisen ja tahallisen kiusaamisen välillä.Koen itse useimmiten pysyväni kartalla siinä, onko kiusoittelu leikkimielistä, mutta pitkäänjatkunut, alkuperältään leikkimieliseksi tarkoitettu naljailu voi muuttua tavaksi, jolloin se muuttaa luontoaan tahalliseksi naljailuksi. Tällöin naljailija itsekän ei ehkä ymmärä tilanteen muuttunutta luonnetta, jolloin hän helpommin perustelee ”leikitelleensä” mutta naljailun kohde on saanut jo tunteen loukatuksi tulemisesta. Törmäsin itse tällaiseen tilanteeseen akatemian aikana. Tällöin oli vaikea hahmottaa tilannetta: tiedostin että kyse on leikkimielisestä kiusasta, mutta jossain takaraivossa minua alkoi ajan kanssa kolkuttamaan ajatus siitä, missä raja kulkee? Kun naljailu jatkui ”leikkimielisenä” koin eten saisi siitä edes suuttua koska ymmärrän tilannetta, mutta silti loukkannuin ja oli vaikeampi arvioida mahdolista palautteen antamista naljailijalle, koska en tiennyt olenko kohtuuton jos sanon että ”lopeta, se tuntuu minusta pahalta”. Yksittäiseen tilanteeseen on helpompi reagoida ja todeta onko se kiusaa vai kiusoittelua. Omassa tilanteessani pitkään jatkunut epävarmuus ja paha mieli purkautui kerralla itkuna ja sanoina siitä kuinka paha minun oli olla. Vasta tällöin naljailija ymmärsi rajan ylittyneen, mutta aiemmin asiasta ei pystytty puhumaan kun raja oli niin häilyvä.

Vuorovaikutuksessa emotionaalinen virittäytyminen on myös asia joka tulee väistämättä eteen. Virittäytymisessä avainsanoa ovat läsnöolo, valmistautumista vastaanottamiseen ja kuuntelemisen taito. Toimistoilla kaiken kiireen ja projektihäsäilyn keskellä tulee päivittäin eteen lyhyitä keskusteluita käytävillä vastaan kävelevien ihmisten kanssa ja näissä kohtaamisissa tuntee helposti jos toinen ei ole keskustelussa läsnä. Tästä päästää myös ajatukseen siitä, kuina miellyttäväksi keot vastapuolen. Jos et koe saavasi läsnäoloa ja kiinnostusta asiaasi kohtaan, jättäätämä luultavasti ”kylmät väreet” vastapuolta kohtaan. Jokin ei ikäänkuin täsmää. Sillä hetkellä tilannetta ei ehkä tunnista, mutta sen toistuessa parikin kertaa, jättää se muistijäljen joka ei ainakaan kannusta ottamaan henkilöön kontaktia, ellei se ole välttämätöntä. NBF seminaarissa puhuja puhui kännykän vaikutuksista sosiaalisiin tilanteisiin. Vaikka itse koet ”tsekkaavasi puhelimen vain nopeasti” voi vastapuoli kokea sinut etäiseksi. Joskus riittää jopa se, että puhelin on kädessäsi, annat ikäänkuin puhelimelle milloin tahans mahdollisuuden häiritä keskusteluanne. Tällaiset pienet eleet ja toimintatavat vaikuttavat syvällemieleemme keskustelun/tilanteen mielekkyydestä.

Yksi aiheista oli sopusoinnun osatekijät, jossa käsiteltiin sitä kuinka helpoksi tunnet olosi toisen henkilön kanssa. Sopusointua edellyttää tunne, että toisne kanssa on kivaa ja se vaatii juuri läsnöoloa, rentoutta ja vaivattomuutta. Toiseen keskittyminen, myönteisten tunteiden jakaminen ja sanattoman viestinnän yhteensopivuus luovat sopusointua. Tässä vaikuttaa paljon äänensävyt, ilmeet, eleet, jopa asennot mutta ennenkaikkea katsekontakti. Katsekontakti ava tien empatiaan ja empatia luo halua ymmärtää ja kuunnella toista. Kun sopusointu on kohdallaan ja jokainen tuntee osansa tilanteessa arvokkaaksi, luovuus kulkee vapaasti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!