Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sosiaalinen äly

Kirjoitettu 01.03.13
Esseen kirjoittaja: Janina Lindroos
Kirjapisteet: 3
Kirja: Sosiaalinen äly
Kirjan kirjoittaja: Daniel Goleman
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Sosiaalinen äly on tärkein ominaisuutemme työelämässä. Nykyään enemmän ja enemmän työskennellään tiimeissä, ryhmissä ja kokoonpanoissa. Enää ei ole niin paljon yksilöpelaamista. Sen takia on tärkeää oppia sitä, mitä Daniel Goleman nimittää sosiaaliseksi älyksi. Erityisen tärkeää sosiaalinen äly on johtamisessa.

Mitä sosiaalinen äly sitten on? Niin kuin kaikille termeille psykologiassa, myös sosiaaliselle älylle on monta määritelmää. Kirjan mukaan se on kuitenkin monialainen käsite, johon liittyy sekä sosiaalisia että emotionaalisia kykyjä. Voisi sanoa, että sosiaalinen äly on niiden risteytys. Jotta sosiaalisen älyn tärkeyden ymmärtäisi, kerron nyt mitä se sisältää. Goleman jakaa sosiaalisen älyn kahteen eri kategoriaan:

Sosiaalinen tietoisuus, johon sisältyy

  • Vaistonvarainen empatia (pystyy havaitsemaan, onko tiimikaverilla tänään hyvä vai huono päivä ilman että sitä erikseen ääneen sanotaan)
  • Emotionaalinen virittäytyminen (”samalla aaltopituudella” oleminen)
  • Empaattinen tarkkuus (toisen ihmisen ajatusten ymmärtäminen, esim. pitääkö tuo minusta vai täytyykö pitää etäisyyttä)
  • Sosiaalinen kognitio (ymmärrys siitä, miten tulee toimia tietyssä tilanteessa ja mitä meiltä odotetaan, esim. kirkossa ei kannata stripata. Sosiaalinen kognitio on myös kykyä havaita vaikutusvaltaisin yksilö, esim. tiimissä tunnistaa tiimiliiderin)

ja sosiaalinen kyvykkyys, johon sisältyy

  • Synkronia (esim. kun keskustelu on päättymässä, molemmat osapuolet tajuavat sen ilman että sitä erikseen ääneen sanotaan)
  • Hyvän vaikutelman antaminen
  • Vaikutusvalta
  • Huolenpito

Kun näiden kahden eri osa-alueen määritelmiä lukee, voi hyvin ymmärtää, miksi sosiaalinen äly on niin tärkeää.

Vaikka tuntuisi vaikealta alkaa harjoittelemaan sosiaalista älyään, niinkin voi tehdä. Tiimiakatemialla meillä on täydelliset edellytykset juuri tähän taitoon, mitä niin kovasti tarvitaan työelämässä. Tiimin sisäinen dynamiikka harjoittaa meitä tunnistamaan vaistonvaraista empatiaa. Samalla kun alamme tuntemaan toisiamme, alamme myös ymmärtämään ilman sanoja, milloin toista voi leikkisästi piikitellä ja milloin kuljetaan veitsen terällä.

Emotionaalinen virittäytyminen pitää sisällään myös toisen keskittynyttä kuuntelemista, valmistautumista vastaanottamiseen. Tästä on hyvä esimerkki kehityskeskustelut. Meidän kehityskeskusteluissa olimme valmentajan, tiimiliiderin ja yhden tiimiläisen kanssa. Siinä on tilanne, jossa virittäydymme kuuntelemaan, mitä muilla on sanottavaa. Kaikki ovat samassa tilanteessa ja tietävät, että toisen sanoilla on jokin tarkoitus ja merkitys. Toista halutaan kuunnella, halutaan ottaa vastaan. Kaikki osapuolet antavat keskustelun kehittyä siihen suuntaan, mihin se sattuu menemään.

Emotionaalinen virittäytyminen pitää sisällään myös hyvää kuuntelutaitoa. Treeneissä se on tärkeää. Vaikka minulla olisi sanottavaa heti juuri nyt, teen itsestäni itsekkään kuvan ja hyödytän vain omia etujani, jos huudan muiden päälle. Kuunteleminen on niin treenitilanteessa kuin johtamisessakin tärkeä työkalu.

Sosiaaliseen älyyn kuuluu myös toisen tunnetilojen tulkitseminen. Kirjassa oli hauska testi, jossa oli kuvia ihmisten silmistä. Niiden ympärillä oli adjektiiveja ja niistä piti valita, mikä tunnekuvaus sopii mihinkin silmäpariin. Itse sain vain yhden oikein! Tulkitsin jokaisen silmäparin negatiiviseen sävyyn, joten yksi niistä osui oikein. Se oli minulle pieni hälytyskello. Värittänkö ajattelumaailmaani tahattomasti negatiiviseksi? Ehkä tulkitsenkin useimmat katseet joko pilkalliseksi tai vihamielisiksi. Tätä aion nyt tietoisesti lähteä muuttamaan. Lisäksi minun täytyy myös tajuta, että on ok jos en ole kaikkien paras kaveri. Niin kuin aina ala-asteellakin sanottiin, että kaikista ei tarvitse pitää, kaikkien kanssa täytyy tulla toimeen. Ehkä minunkin olisi aika tajuta se.

Sosiaalinen kognitio pitää sisällään edellä mainitun määritelmän lisäksi myös hyvää vainua siitä, mitä tapahtuu tietyn ryhmän sisällä ”rivien välissä”. Meidän tiimissä on puhuttu paljon klikeistä, joita on syntynyt. Sosiaalinen kognitio on sitä, että osaa luetella niitä klikkejä, ”kuka on kenenkin paras kaveri”. Sosiaalinen kognitio tarkoittaa myös kykyä tajuta, milloin joku leikkimielisesti kiusaa, tai milloin joku haluaa tahallaan loukata. Se riippuu varmaan ihmisestäkin ja siitä, miten osaa käyttää äänensävyjä. Meidän tiimissä on hyvänä esimerkkinä eräs lätkäfani, joka heittää kyllä aika tulista huumoria välillä, mutta kaikki osaavat ottaa sen oikein hänen äänensävynsä takia. Siksi se onkin niin hyvää huumoria.

Mitenkäs hyvä vaikutelma? Siitä sain harjoitusta tässä ihan tällä viikolla. Juoksin kaiken maailman asuntoesittelyissä esittelemässä itseäni ja kertomassa, että olen kiinnostunut asunnosta. Jokainen vuokralainen sai päättää itse, kuka siihen muuttaa. Tärkeintä oli todellakin olla samalla aaltopituudella toisen kanssa. Oli tärkeää innostua puhumaan niistä aiheista, mistä toinenkin selkeästi innostui, kehua jokaisen kämpän yksityiskohtaista juttua. Ja lopulta kun se oikea asunto löytyi, niin ei tosiaan edes tarvinnut yrittää kun oli itsekin niin innoissaan. Hyvä vaikutelma syntyy myös pelkästä positiivisuudesta ja siitä, että on kiinnostunut.

Kirjassa mainitaan hyvästä vaikutelmasta karisma. Kävimme tiimikaverini Samuelin kanssa Kuopiossa koulukäynnillä rekry-asioissa. Automatkalla juttelimme esiintymiskokemuksesta ja siitä, miten tulla rohkeammaksi esiintyjäksi. Karisma on avain siihen. Se tarkoittaa sitä, että pääsee samalle tasolle yleisön kanssa ja osaa kytkeä esitykseensä juuri oikeita tunteita, mitkä vetoavat yleisöön. Noh, puolen tunnin esittelyyn Tiimiakatemiasta ei oikein saanut tunnetta mukaan, tai ainakaan minä en. Se oli kuitenkin yksi uusi esiintymiskokemus lisää ja annoimmekin toisillemme palautetta, että tästä on hyvä jatkaa.

Myös tunteiden hallinta on joskus avain hyvän vaikutelman antamiseen. Ennen se oli minulle vaikeampaa. Olen luonteeltani  spontaani. En ehkä sano ääneen asioita joita haluaisin, mutta minusta kyllä näkee mitä mieltä olen. En osaa oikein hallita käytöstäni. Sain tästä samasta asiasta palautetta ja sen jälkeen olen tietoisesti lähtenyt ”neutralisoimaan” tunteideni näkyvyyttä. Mielestäni se on onnistunut ihan hyvin, paitsi että nyt minusta on tullut aika passiivinen. Keskitie on siis vielä löytämättä.

Huolenpito on yksi sosiaalisen älykkyyden avain osa-alue. Se on myös tiimin sisällä hyvin tärkeää. Empatian tuntemisella ei kuitenkaan ole mitään väliä, jos ei myös käyttäydy sen mukaisesti. Silloin kun tunnemme huolta jostakin ihmisestä ja välitämme hänestä, haluamme myös auttaa häntä. Kun näemme hänen kärsivän, se saa meidät toimimaan ja auttamaan häntä. Meidän tiimin sisällä olen tullut hyvin läheiseksi muutaman ihmisen kanssa. Silloin kun he ovat pulassa, eivät kykene tai jotain muuta, autan enemmän kuin mielelläni. Tuntuisi ihan kauhelta, jos jättäisi auttamatta ystävää.

Lisäksi tätä empatiakykyä voi soveltaa ihan työtehtäviin. Jos asiat on tekemättä, alamme huolestumaan. Tavoitteena on 10 kirjapistettä 4.3 mennessä ja jos vielä 3.3 on vaan yksi piste, niin kyllä se huolestuttaa. Täytyy ottaa vastuu itsestään ja siitä, että tekee minkä on luvannut. Se on sosiaalista älyä.

Sosiaaliseen älyyn kuuluu kaiken kaikkiaan hyvin monta erilaista osa-aluetta. Ne kytkeytyvät toisiinsa ja Tiimiakatemia on todella ihanteellinen paikka harjoitella sitä. Kunhan vain ensin tiedostaa puutteensa, on hyvä lähteä ratkomaan niitä. Täytyy myös muistaa ne sosiaaliset kyvyt, joilla on vahvoilla, että voi kehittää niitä eteenpäin.

All in all kirja oli todella mielenkiintoinen, koska olen muutenkin kiinnostunut psykologiasta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!