Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sosiaalinen vai sosiaalisesti taitava?

Kirjoitettu 26.11.15
Esseen kirjoittaja: Samuli Lehto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Kirjan kirjoittaja: Liisa Keltikangas-Järvinen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

Sosiaalinen vai sosiaalisesti taitava?, 5.0 out of 5 based on 2 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (2 votes cast)

Keltikangas-Järvisen kirjassa kerrotaan paljon ihmisen psyykkisen kehityksen vaiheista, ja varsinkin lapsen kehityksen kannalta. Lukiessani pyrin jättämään psykologiset osiot vähemmälle huomiolle, ja keskittymään sosiaalisuuteen liittyviin kappaleisiin. Lopulta sainkin ajatukset hyvin liikkeelle omiin kokemuksiini peilaten.

 

Usein ihmiset määrittelevät omia tai toisten kykyä selviytyä sosiaalisesta tilanteesta hyvin erilaisin, ehkä myös väärin perustein. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat nimittäin kaksi eri asiaa. Sosiaalisuus tarkoittaa sitä, miten kiinnostunut ihminen on toisten ihmisten seurasta ja kuinka hän asettaa aina muiden ihmisten seurassa olemisen yksinolon edelle. Sosiaaliset taidot kuvaavat taitoa selvitä sosiaalisista tilanteista, kykyä olla muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisuus on enemmän synnynnäinen temperamenttipiirre, kun taas sosiaaliset taidot tulevat oppimalla.

 

Kirjaa lukiessani mietin omia sosiaalisia ominaisuuksiani elämäni ajalta ja totesin, että ne ovat muuttuneet lapsuusvuosista melko radikaalisti. Peruskoulun vanhempainilloissa luokanopettaja kertoi aina vanhemmilleni minun olevan erittäin sosiaalinen, puhelias ja ajoittain hieman yli vilkas. Yläasteelta päästyäni muutin kotoa tutusta ympäristöstä pois toiselle paikkakunnalle käydäkseni lukion, ja olen huomannut sen olevan isoin muutoksen aiheuttaja minun sosiaalisissa ominaisuuksissani. Uusi ympäristö, tuntemattomat ihmiset ja vastuu itsestä sysäsivät tuon hieman yli vilkkaan pojan koltiaisen sivuun. Oli kai aika laittaa suu kiinni ja korvat auki, kuunnella ja oppia, jotta lukio saataisiin kunnialla suoritettua.

 

Samaan aikaan pelasin myös jääkiekkoa uudessa seurassa, jossa olin myös uudessa roolissa joukkueen nuoremman kaartin edustajana. Viimeistään tuolloin opin myös kunnioittamaan itseäni vanhempia ja kokeneempia ihmisiä, varsinkin jääkiekko piireissä. Aika pian sainkin ruveta kuulemaan siitä, että olen liian hiljainen ja osa vanhemmista pelaajista sanoikin siitä toisinaan aika suoraan päin naamaa. En kuitenkaan tuolloin kokenut olevani siinä seurassa tarpeeksi isossa roolissa, että olisin uskaltanut suutani aukaista ellei minulla ollut jotain painavaa sanottavaa. Menin vain mahdollisimman nöyrästi muiden antamien ohjeiden mukana ja koitin välttää virheitä. Suurin osa jengistä hyväksyikin minut ja tapani, ja koin sen tilanteen itselleni helpoimmaksi kuin sen, että lähtisin väkisin laukomaan huonoja vitsejä jos en kokenut sitä tarpeelliseksi. Jälkeen päin olen miettinyt kuitenkin useaan kertaan, että miten oma persoonani muuttui niin rajusti peruskoulun jälkeen. Tietysti aiemmin mainitsemani ympäristön muutos ja tuntemattomat ihmiset olivat isoja tekijöitä, mutta ehkä myös jonkunlainen aikuistumisen ensi askel tuli tuolloin otettua.

 

Voin nykytilanteessa todeta, että sille hiljaiselle tielle mille muutama vuosi sitten päädyin niin olen myös jäänyt. Itse en sitä kuitenkaan koe missään nimessä huonoksi asiaksi. Enkä myöskään tarkoita sitä että olisin joka tilanteessa aina turpa kiinni ja välttelisin sosiaalisia tilanteita. Toisinaan tietty pieni sosiaalinen epävarmuus harmittaa, mutta hyvin usein olen myös erittäin onnellinen siitä, että osaan harkita sanani tarkkaan ja tarpeen tullen olla sanomatta mitään.

 

Olen huomannut, että hiljaisia pidetään usein epäsosiaalisina ja vaikka näin olisikin niin se ei tarkoita ettei ihminen voi selviytyä sosiaalisesta tilanteesta. Kuten sanottu, sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ovat eri asioita. Vihaan sitä kuinka hiljaisia usein saatetaan syrjiä heidän hiljaisuutensa vuoksi. Se ei ehkä ole tietoista, mutta tuntuu että puheliaimmat hölösuut saattavat pitää hiljaisempia välillä jopa tyhminä. Mielestäni se näkyy siinä, ettei heiltä aina kysytä mielipidettä, tulla juttelemaan tai välttämättä edes tervehditä. En itse osaa arvostaa sitä ominaisuutta, että sanoo ensin ja miettii vasta sitten. Tämän tavan omaavilla henkilöillä varsinkin ulosanti on usein myös erittäin harhaanjohtava, ja saa helposti aikaan väärinkäsityksiä.

 

 

Olen kuitenkin miettinyt, että miten yleensä olen sanavalmis ja jopa small-talk onnistuu toisinaan  tuntemattomienkin kanssa. Keltikangas-Järvisen kirja auttoi ymmärtämään itseäni paremmin juuri siinä asiassa. Ymmärsin etten ole ihmisenä sosiaalinen, mutta omaan vahvat ja hyvät sosiaaliset taidot. Olen myös huomannut olevani huono aloittamaan keskusteluja, mutta jos minulle tullaan puhumaan niin osaan kyllä keskustella lähes aiheesta kuin aiheesta. Elän aika hyvin hetkessä, ja hetken osuessa kohdalle uskallan ja osaan kyllä myös aloittaa keskustelun. Myös pakon edessä sosiaaliset taitoni usein esiintyvät, kuten esimerkiksi asiakaskäynneillä. Joku on varmaan saattanutkin miettiä kuinka selviydyn asiakaskäynneistä kun olen niin hiljainen, mutta tähän asti käynnit ovat sujuneet todella hyvin ja kiusallisilta tilanteilta on vältytty.

 

Akatemialla olen tavallaan samassa tilanteessa kuin olin lukion aloittaessani. Varsinkin vuosi sitten pinkkusyksynä olin erittäin hiljainen ja tarkkailin mitä tapahtuu. Edelleenkin olen muualla, paitsi oman osuuskuntamme kesken melko hiljainen persoona, mutta sen olen huomannut, että minulla kestää aikani lämmetä ennen kuin pystyn olemaan täysin oma itseni uudessa porukassa. Vaikka saan usein kuulla sitä, että minun ei pitäisi miettiä niin tarkkaan mitä aion sanoa ja, että mielipiteeni ja sanottavani on useimmiten täyttä asiaa niin suoraan sanottuna en usko siihen, että pystyisin muuttamaan itseäni ja toimintaani tuosta noin vain. Eikä se minulle ole ongelma, niin sen ei pitäisi olla muillekaan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!