Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot

Kirjoitettu 06.01.13
Esseen kirjoittaja: Hanne Eskelinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot
Kirjan kirjoittaja: Liisa Keltikangas-Järvinen
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Olen ennenkin lukenut Liisa Keltikangas-Järvisen kirjoja ja ne ovat ennenkin muuttaneet käsityksiä asioista. Niin kävi myös tämän kirjan kohdalla. Kirjan lukemisen aloittamisen hetkellä mielikuva sosiaalisuudesta ja sosiaalisista taidoista liittyivät voimakkaasti toisiinsa, toisen kasvaessa myös toinen kasvaa automaattisesti. Kirja sai minut ymmärtämään, että itse asiassa nämä asiat eivät täysin korreloi toisiaan, vaikkakin sosiaalisuus helpottaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Mikä sitten erottaa sosiaalisuuden ja sosiaaliset taidot? Keltikangas-Järvisen mukaan sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre kuin taas sosiaaliset taidot opitaan kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. Kirjassa puhutaan myös ihmisen temperamenttipiirteistä, jotka liittyvät sosiaalisuuteen tai jotka sekoitetaan helposti sosiaalisuuteen.

Sosiaalisuus tarkoittaa siis ihmisen luontaista kiinnostusta muista ihmisistä ja heidän seurastaan ja sitä miten itsestään selvästi ihminen asettaa toisten ihmisten seuran yksinolon edelle. Juttelin pitkään äitini kanssa siitä millainen olen ollut lapsena ja myös siitä, miten jotkut samat piirteet ovat nähtävillä omasta käyttäytymisestä vielä nykyäänkin. Olen aina ollut hyvin sosiaalinen, hakeutunut mielelläni ihmisten seuraan, minulla on ollut paljon kavereita ja olen mielelläni jakanut omastani muille. Puhuimme siitä kuinka aivan pienenä leikin paljon isosiskoni kanssa ja menin paljon hänen mielipiteensä mukaan. Kun viisivuotiaana menin hoitoon ja siskoni lähti kouluun, ihmissuhdekuviot muuttuivat ja minulle alkoi tulla niin sanottuja omia kavereita. Äitini sanojen mukaan rivitalomme pihapiirissä minä olin se, joka tunsi kaikki ja kenen kanssa haluttiin leikkiä, olin toisin sanoen pihapiirin sosiaalinen johtaja, joka toi erilaiset ja eri-ikäiset lapset yhteen.

Kirjassa kerrotaan kuinka lapsen luontaista toimintatapaa ei saisi yrittääkään muuttaa. Kirja antaa esimerkin siitä kuinka tytöt ja pojat eroavat eri luontoisten ihmissuhteidensa puolesta. Tytöillä on usein yksi paras ystävä ja jo yksi tähän lisää on monesti liikaa. Tämän yhden henkilön kanssa jaetaan kaikki. Pojille luontaisempaa on, että on paljon kavereita ja että toimitaan ryhmässä. Oli hämmentävää jutella äitini kanssa, koska ymmärsin, että olen koko ikäni toiminut itselleni luontaisella tavalla, mutta mikä eroaa tytöille perinteisestä tavasta. Minulla on aina ollut paljon kavereita, niin tyttöjä kuin poikiakin, eikä mitään tiivistä kaveriporukkaa tai yhtä parasta ystävää. Alle kouluikäisenä rivitalon pihapiirissä minä tunsin kaikki lapset, halusin olla hoitamassa ihan vauvoja ja toisaalta tunsin useampia jo koulussa olevia, meillä kävi aina paljon kavereita ja päivät menivät muiden lasten kanssa leikkiessä. Äitini mukaan en koskaan ollut valikoiva ihmisten suhteen vaan hyväksyin helposti erilaisuuden ja halusin ymmärtää kaikkia, pääasia, että ympärillä on ihmisiä ja actionia. Muistan kouluajoilta muutamia tyttöjä, jotka halusivat rajoittaa sitä kenen kanssa vietän aikaa ja kenen en. Mikään näistä ihmissuhteista ei ole kestänyt kauan ja juttelin tästä äitini kanssa. Hänen mielestään olen jo hyvin pienenä tiedostanut sen, että on parempi toimia niin kuin itsestä hyvälle tuntuu eikä mennä täysin muiden sanojen mukaan. Minulle luontainen tapa rakentaa ihmissuhteita näkyy edelleenkin elämässäni, tunnen paljon ihmisiä erilaisista piireistä, minulla ei ole vain yhtä tiettyä ihmistä kenen kanssa puhun asioista, vietän mielelläni aikaa ihmisten kanssa, kutsun kavereita kylään tai menen käymään toisten luona. Sosiaaliselle ihmiselle on kirjan mukaan luonnollista ylläpitää ja hoitaa pitkäaikaisia ihmissuhteita. Omalla kohdallani on joitakin pitkäaikaisia ihmissuhteita, mutta kovin aktiivisesti niitä ei kuitenkaan ylläpidetä. Kirjan mukaan tämän on merkki hyvin sosiaalisesta ihmisestä, jolle tunne ystävistä ympärillä on tärkeä, mutta laajan tuttavapiirin vuoksi aikaa hoitaa syvempiä ystävyyssuhteita on vain vähän.

Kävimme äitini kanssa läpi koko perheen sosiaalisuutta ja myös vanhempieni taustoja ja kasvatusta. Äitini on sanonut jo useamman vuoden ajan minulle, että mitä vanhemmaksi tulen sitä enemmän muistutan isääni siinä suhteessa, että on pakko päästä näkemään ihmisiä ja myös millaisia ihmissuhteita muodostamme. Juhlapyhät on hyviä esimerkkejä siitä kuinka erilaisia perheemme sisällä olemme: äitini ja siskoni ovat mielissään siitä, että kerrankin on vain aikaa olla ja voi vaikka lukea tai katsoa televisiota rauhassa vain perheen kesken. Minä ja isäni puolestaan kaipaamme ihmisten näkemistä ja teemme välillä vaikka tikusta asiaa, jotta pääsemme näkemään muitakin ihmisiä. Eikä tämän jälkeen varmaan ole vaikeaa arvata, kuka meillä perheessä lähtee käymään vaikka jouluaattoaamuna kaupassa, jos jotain on unohtunut ostaa. Minä ja isä rakastamme sitä, kun on vieraita käymässä, mikä sen parempaa kuin että ihmiset tulevat kotiin eikä tarvitse itse aina lähteä käymään jonkun luona. Myös toisten ihmisten hyvinvointi vierailun aikana on ollut minulle tärkeää jo pienenä, silloin olen tarjonnut karkkeja tai keksejä ja mehua niille kavereille, jotka ovat olleet meillä käymässä – nykyään saa kahvia tai teetä. Mietimme äitini kanssa mistä tällaiset hurjat erot perheen sisällä voivat johtua, voiko kyse olla siitä minkälaisesta ympäristöstä tulee. Äitini tulee pohjalaisesta ja isäni karjalaisesta perheestä. Juttelimme siitä kuinka isoja eroja näiden kahden suomalaisen alakulttuurin alle mahtuu, vaikka totta kai myös ihmisen luontainen temperamentti vaikuttaa toimintaan. Isäni perheessä on aina arvostettu yhdessä oloa ja yhdessä tekemistä, asioiden jakamista ja oltu äärettömän kiinnostuneita muista ihmisistä. Äitini perheessä puolestaan on arvostettu omaa perhettä, vieraita on kutsuttu harvoin kylään ja omista eduista on pidetty tarkkaan huolta. Muuttaminen Savoon, jossa naapureita ja muita arkipäivässä näkyviä ihmisiä saatetaan muistaa vaikka leipomalla jotain tai viemällä pullat mukana, kun menee kylään, oli aluksi outoa äidilleni. Tuntuu jotenkin hassulle ajatella tätä, sillä tällaiset asiat ovat itselleni tietyllä tapaa itsestään selvyyksiä. Kimppakämpässä asuvana pidän yhteisenä kaikkea mitä on yleisissä tiloissa ja jos vaikka teen ruokaa, niin tarjoan siitä mielelläni kämppiksilleni. Myös monet kavereistani ovat oppineet, että mikä on minun, on myös heidänkin.

”Jos sosiaaliselle ihmiselle on tärkeää pelkkä muiden läsnäolo, niin vielä tärkeämpää hänelle on positiivisen palautteen ja kiitoksen ja arvostuksen saaminen muilta ihmisiltä. Hän haluaa olla pidetty. Kiitos, kehuminen ja erilaiset huomionosoitukset ovat hänelle niin tärkeitä, että niiden tavoitteleminen ohjaa hänen käytöstään.” Tunnistan itseni tästä lauseesta. Minulle suurempi kiitos jostain työstä on monesti ihmisiltä saatu positiivinen palaute kuin vaikka suuri rahasumma. Saan aivan hillittömästi energiaa siitä, kun joku sanoo jotain positiivista omasta työskentelystäni. Kun juttelin äitini kanssa, niin tuli ilmi, että jo pienenä minulle on ollut tärkeää, että minusta pidetään. Se ei kuitenkaan ole mennyt niin sanotusti yli, vaan olen aina ollut valmis sanomaan oman mielipiteeni, vaikka se olisi yleistä mielipidettä vastaan. Olen myös hyvin pienestä alkaen perustellut mielipiteeni muille. Nämä näkyvät vieläkin käytöksessäni. Pinkkuvuonna sain paljon negatiivista palautetta persoonastani ja sen takia yritin muuttaa itselleni luontaisia käyttäytymistapoja, mikä puolestaan johti siihen, että muut tunsivat minun olevan epäaito. Nykyään onneksi ymmärrämme olevamme kaikki erilaisia ja on myös itsetuntemuksen kautta helpompaa hahmottaa omia käyttäytymistapojaan.

Sosiaalisuus on siis temperamenttipiirre, ihmiselle ominainen tapa hakeutua toisten ihmisten seuraan. Sosiaaliset taidot ovat puolestaan opittua ja kertovat siitä kuinka hyvin sosiaalisista tilanteista selvitään. Ihminen voi siis olla hyvinkin sosiaalinen ja samaan aikaan omata hyvin heikot sosiaaliset taidot tai olla vähemmän sosiaalinen ja omata todella hyvät sosiaaliset taidot.

Sosiaaliset taidot kehittyvät sosiaalisten tilanteiden myötä. Sosiaaliset ihmiset, jotka hakeutuvat mieluusti muiden ihmisten seuraan, siis harjoittavat enemmän sosiaalisia taitojaan kuin ne jotka vetäytyvät mieluummin.  Sosiaalisena persoonana, olen siis elämäni varrella harjoitellut paljon sosiaalisia taitoja. Sosiaalisiin taitoihin liittyviä temperamenttipiirteitä ovat empatia, hienotunteisuus ja toisten ihmisten ymmärtäminen. Empatiaa ja sensitiivisyyttä pidetään sosiaalisten taitojen lähtökohtana. Taito asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisen ihmisen tunteita kehittyy lapsille eri aikaan. Äitini kanssa juteltuani minulle selvisi, että tämän suhteen olen jatkuvasti käyttäytynyt todella ristiriitaisesti. Usein olen lapsena ollut se, joka on lohduttanut toisia, mutta toisaalta tilanne, jossa omat tunteet ovat olleet pinnalla, ovat tunteet sulkeneet kaiken muun pois. Näinä hetkinä olen kuin norsu lasikaupassa enkä tunteiden sokaisemana pysty näkemään mitään muuta. Olen lapsesta asti esittänyt omat tunteeni hyvin selkeästi, jos olen iloinen, niin silloin se näkyy myös ulospäin, jos puolestaan olen surullinen tai vihainen, niin sekin näkyy ulospäin. Kuulen usein, että minulle on helppo puhua omista asioistaan, mikä viittaa siihen, että minua on helppo lähestyä ja että saavutan helposti ihmisten luottamuksen. Sosiaalisten taitojen kehittyminen vaatii paljon sitä, että osaa lukea ympäristöään ja ympärillään olevia ihmisiä. Lukio aikaan opiskelin jonkin verran kehonkieltä ja sieltä eteenpäin olen useissa tilanteissa tarkkaillut ihmisten käyttäytymistä ja viestintää. Mielestäni sosiaalisia taitoja pystytään aina kehittämään ja ne lähtevät toisten ja oman käyttäytymisen ymmärtämisestä. Se, että on kiinnostunut ihmisistä ja heidän käyttäytymisestään helpottaa hyvien sosiaalisten taitojen saavuttamisessa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!