Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Steve Jobs

Kirjoitettu 01.02.17
Esseen kirjoittaja: Teemu Kukkonen
Kirjapisteet: 4
Kirja: Steve Jobs
Kirjan kirjoittaja: Walter Isaacson
Kategoriat: 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nörtti, huumeiden käyttäjä, spiritualisti, aggressiivinen johtaja, perfektionisti, ikoni ja maailmansa huippu, Steve Jobs.

Adoptoitu Steve aloitti elämänsä kohti tuntematonta Piilaaksossa. Hän ystävystyi tulevaisuuden internetin oman pojan, Steve Wozniakin kanssa. Nuorina ja täynnä intohimoa teknologiaan he rakensivat ensimmäiset tuotoksensa käsin ja saivat aikaan Blue Boxin. Laitteen jolla pystyi tekemään pitkän matkan puheluita ilmaiseksi. He myivät lähes 100 kappaletta sitä. Ei paha alku. Jobs käytti hyödykseen visionäärin ja taiteilijan lahjojaan, kun Wozniak keskittyi insinöörin taitoihinsa. Tällä yhdistelmällä he tulisivat rakentamaan Applen.

 

Jobs ja minä

Steve Jobs on ollut minulle tuttu hahmo kauan aikaa, kuten todella monelle muullekin. En ole kuitenkaan koskaan ollut fani. Olen ollut kiinnostunut keräämään tietoa hänestä ja Wozniakista, kun sellainen tilaisuus on itsensä tyrkännyt itsensä suoraan eteeni. Ainoa Applen tuote mitä koskaan olen omistanut, oli lahjaksi saatu iPod Shuffle. Minulla on se vielä jossain, mutta tarve sille on todella pieni. Tykkäsin kun sitä käytin, sen käytännöllisyydestä ja faktasta että kaikilla muillakin on sellainen. Nuoruuden muodin ollessa sitä, että pakko saada se mikä on ”in”. iPod Shuffle oli äärimmäisen helppo. Siinä on klipsi, jonka avulla sen voi laittaa farkkujen taskun reunaan kiinni tai vyötäisille. Ei tarvitse pelätä sen putoavan taskusta ja hukkuvan piiloon pienuutensa vuoksi. Se on kestävä. Se kävi pesukoneessa, lammessa, hiekassa ja löysin sen kerran keväällä lumihangesta. Se siitä piiloon menemisen estosta, mutta toimii vieläkin! Ainoa mikä kestää paremmin on Nokian 3310. Applen tuotteet ja Apple itsessään on minua nuoresta asti etonut. Olin se ”älä kulje massan mukana” – rebeli.

Vanhetessani huomaan arvostavani Applea, Jobsia ja etenkin Wozniakia. Leikittelin ajatuksella, mitä jos Steve Jobs olisi vuonna -72 tullutkin Tiimiakatemialle. (Enter aikakone) Millainen tiimiläinen Jobsista olisi voinut kehkeytyä nykyajan Tiimiakatemiassa? Olisiko hänen luonteensa antanut tilaa ja olisiko hänen uravalintansa ollut täysin toinen? Yritän saada parempaa kuvaa hänestä vertaisena ja millä tavoin minä olisin voinut vaikuttaa häneen. Tuskin paljoa. Olisin varmaan joutunut hänen vanaveteensä ja saanut haukut alituiseen. Menestyminen on sattumien summa ja sitä yhtälöä on kenenkään mahdoton ennustaa. Kukaan ei todellakaan osannut Applea ennustaa.

 

Jobs ja taitelija sielu

Tuohon aikaan oli ”in” LSD. Eletään diskon aikaa. Leveät lahkeet farkuissa, hippejä ja meditointia. Isojen ajatusten pohtimista, filosofiaa ja itsensä löytämistä. Sellaisena voin helposti kuvitella Steve Jobsin eli ympäristön Pohjois-Kaliforniassa 70-luvun. Taiteen opiskelijana hän löysi helposti LSD:n kokeilun ystävien seurassa ja meditoinnin. Toinen niistä on huono juttu. Jobsille se oli elämän ehto. Hän kiinnostui itämaisesta spiritualismista niin täysin, että lähti jopa Intiaan tutustumaan zen buddhalaisuuteen seitsemäksi kuukaudeksi. Ihmiselle josta muodostui niin tunnettu aggressiivisuudestaan työntekijöitään kohtaan, on hieman pelottavaa ajatella häntä ilman tätä aspektia. Jobs edustaa ihmistä luonteeltaan ja persoonaltaan ketä en usko ymmärtäväni aivan heti. Käsitän hänen olleen todella intohimoinen ja suojelevainen omaa työtänsä kohtaan, mutta miksi se oli niin tärkeää hänelle.

Buddhalaisuus ja oman lapsuuden kodin moderni sisustus sai Jobsiin iskostumaan minimalistisen taiteen. En tiedä oliko tarkoituksena taiteellisen käsityöläisen lähestymistapa tuleviin tuotteisiin vai käyttäjän loppukokemus, mutta se toimi täydellisesti. Vähempään hän ei olisi tyytynytkään.

 

Jobs ja Apple

Omena ei kauas puusta putoa, eikä ilmeisesti nimikään. Päähenkilömme vieraili omenafarmilla juuri ennen päätöstään yrityksen nimestä ja minimalistisena ”he” päättivät Wozniakin kanssa nimeksi tulevan Apple. Oli hienoa lukea Jobsin elämänkertaa, kun on nähnyt yhtä lailla dokumentteja ja ollut kiinnostunut Steve Wozniakistakin. Ei ole ollut helppoa hänelläkään, mutta nämä olivat kultaisia aikoja. Woznkiakin ollessa nörtti hän liittyi Homebrew Computer Clubiin. Eräänlainen workshop, treeni paikka tietokoneista syvästi kiinnostuneille. Siellä voitiin heitellä ideoita yhtä vapaasti kuin Tiimiakatemiallakin. Nämä herrasmiehet olivat toisinajattelijoita ja neroja. Tuolla Wozniak synnytti ajatuksen helpommasta ja kompaktimmasta tietokoneesta, jokaisen käyttöön. Herrasmies kun hän oli, ensimmäinen ajatus oli antaa idea ilmaiseksi kanssa nörteille. Jobsilla oli kuitenkin aivan pätevä ajatus ottaa innovaatio heidän omaan huostaansa. Näiden kahden kaveruksien tukeminen toistensa ideoissa on ihannoitavaa. Sen mitä minä ymmärrän Wozniakilla olleen suppeammat ajatukset heidän potentiaalistaan liikemaailmassa, missä Jobs paikkasi visionäärisyydellään. Harmi ettei tämä toiminut täydellisesti myös toisinpäin. Jobs ei yltänyt samaan insinöörin taidoissaan, josta hän ennemmin otti itseensä.

Pari lyöttäytyi taas yhteen ja rakensivat käsin 100 tietokonetta kuukaudessa ja 30 päivässä he olivat tienaamassa jo voittoa. Apple I oli menestys. Pienillä vippaskonsteilla Jobs onnistui lyömään itsensä kohti kuuluisuutta lehtihaastattelujen kautta. Applesta tuli vakavasti otettava yritys.

 

Jobs ja tuho

Jobs oli anteeksiantamaton perfektionisti. Apple II oli menestys, mutta se imi kaiken energian yrityksestä. Jobs oli aloittanut jumalan suoman vihan jokaista virhettä kohtaan. Ei porkkanoita tänään eikä huomenna. Elettiin vuotta 1977. Hän haukkui työntekijöidensä uurastusta suoraan päin kasvoja paskaksi.

Applen kasvaessa alkoi muodostua aina suurempaa hierarkiaa. Tämän ansiosta saatiin toinen johtaja johtamaan Jobsia. Mike Scott otti käsiinsä kaiken. Niin Jobsista ainakin tuntui. Hän ei vain pystynyt luopumaan vähääkään vallasta. Se hirvitti häntä todellisuudessa niin paljon, että saattaisi purskahtaa kyyneliin riitatilanteissa Scottin kanssa. Jobsista kasvoi siltikin yhä vain kammottavampi johtaja. Pian 6 miljoonan tietokoneen myyntiluvutkaan eivät enää suojelisi häntä.

Ah, ihana Macintosh. Jobs halusi luoda jotain omaa, josta johtopäätös oli varastaa projekti Jef Raskinilta. Macintosh tuoteperhe oli menestys, laajalti tunnetun ”1984” TV mainoksestaan. Tuotetta itsessään kritisoitiin enemmän leluksi, johtuen suuresta työmäärästä joka jouduttiin tekemään ennen kuin pääsi kunnolla käyttämään tuotetta. Saman voisi kuvitella nykyajan tietokoneissa, jos Windowsin asentamisessa menisi enemmän kuin päivä. Tuote kehittyi menestyksensä ohella, kuten olettaa saattaa.

Menestys ei ollut oikeutettua, jos minulta kysytään ja Jobsin tapa haukkua työntekijöitään perseenreiäksi ei loppunut. Vuonna 1985 hänet potkittiin ulos omasta yrityksestään. Meriitti minkä harva omaa.

 

Jobs ja rikastuminen

Jobs löysi itsensä silti tietokoneiden joukosta. Hän pisti uuden yrityksen pystyyn nimeltä NeXT. Se oli täysi floppi ja rahakaivo. Kaikkensa hän yritti, mutta ei tuntunut ottavan tuulta alleen. Syynä paljolti taas ylitsepääsemätön perfektionismi. Samalla hän löysi itsensä Pixarin sikariportaasta. Hän oli sijoittanut Pixariin lähes 50 miljoonaa dollaria vuoteen -88 mennessä ja samaan aikaan syöttäessään yhä syntyessä kuollutta NeXTiä.

Järki tuli käteen ja hän päätti pistää eforttinsa täysin Pixariin. Pixarin lampun valaistus tuli Tin Toy animaation menestyksen kautta. Tuli Toy Story, Pixar meni julkiseksi ja omistaessaan 80 prosenttia yrityksestä hänellä oli paljon rahaa yrityksessä. Osakkeiden arvo oli yli 20 kertaa suuremmat mitä Jobsin alkuperäiset investoinnit. Jobsilla oli nyt rahaa kuin roskaa, jos sitä ei jo aiemmin ollut. 1,2 miljardia dollaria osakkeina.

Aikaa kului ja Jobs sai yksityiselämänsä kuntoon. Hän eli kauan mukavaa perhe-elämää. NeXt oli vielä juttu. Applella alkoi mennä hieman huonommin ja tappiota alkoi kertyä mojovasti. Uusi toimitusjohtaja ei kyennyt pelastamaan yritystä, mutta Jobsin pahaenteinen viekkaus ja periksi antamattomuus saivat hänet takaisin Applen johtoon. Parasta tässä on se, että hän kieltäytyi menemästä johtoasemaan, vaikka häntä pyydettiin ja silti sai neuvonantajan asemasta käsin johtoryhmä eroamaan. Se kuinka fiksu tämä kaveri on oikeasti ollut liiketoiminnassa ja kuinka hirvittävän suuri visionääri hän oli, rikkoo oman tajuntani rajoja. Jobs sai Applen tuloksen järkyttävistä tappio lukemista todella miellyttäviin plus lukemiin yhdessä vuodessa.

Hänen päättäväisyytensä tehdä asiat omalla tavallaan näkyi myös hänen tavassaan taistella syöpää vastaan. Hän sai tietää syövästään vuonna 2003 lokakuussa ja hänen tapansa hoitaa asia pois päiväjärjestyksestä oli ryhtyä kasvissyöjäksi ja hoiti syöpää akupunktion avulla. Kieltäytyi leikkauksesta yhdeksän kuukauden ajan. Lopulta myöntyessään leikkaukseen hän sai uusiutuvan syövän vuonna 2008 ja tällä kertaa päätti kokeilla hedelmä ja kasvis dieettiä, samalla laihduttaen yli 18 Kg. Hän menehtyi vuonna 2011 jättäen jälkeensä yhden maailman arvostetuimman teknologia yrityksen. Hänen onnekseen hän ehti nähdä, kuinka Apple ohitti Microsoftin.

 

Jobs

Kuuluisassa puheessaan Stanford Universityn valmistujaisjuhlassa Steve Jobs neuvoo luottamaan prosessiin, niin kuin meillä on tapana sanoa. Hän kertoi tarinaansa siitä, miten häntä lykästi mennessään kalligrafian kurssille täysin mielenkiintonsa pohjasta ja miten hänellä ei ollut käyttöä tälle taidolle kymmeneen vuoteen. Se oli asia mistä hän oli aidosti kiinnostunut. Myöhemmin hän sai sille käyttöä tietokoneelle, siihen aikaan uskomattoman hieno fontti ja kirjasinvälit. Esimerkki tarina siitä kuinka täytyy katsoa taakseen ja eteensä, vain luottaakseen palikoiden joskus loksahtavan paikoilleen. Toisen tarinan teema puoltaa tätä kertoessaan kuinka unelmia täytyy jahdata. Inspiroivaa tekstiä, kun hän kertoo potkuistaan ja siitä, miten se olikin parasta mitä hänelle olisi koskaan voinut käydä. Se miten hän pystyi nousemaan suosta mihin hänet oli potkittu, on uskomatonta. Ainoan selityksen minkä hän sille antaa on rakkaus ja intohimo tekemistään kohtaan. ”Etsi jotain mihin uskot, äläkä vakiinnu.”

Lääkärin kertoessa Jobsille hänellä olevan vain kolme kuukautta elinaikaa iskee aina. Syystä koska hän joutui kertomaan lapsilleen, että hän tulee kuolemaan vain saadakseen tietää syövän olevan sittenkin leikattavissa. Sitä voi vain jossitella olisiko syöpä uusiutunut ollenkaan Jobsin mennessä heti leikkaukseen kuin oli mahdollista. Tärkeintä on se, miten hän neuvoo yksiselitteisesti rakentamaan tavoitteesi täyttämään yhden kysymyksen: Onko tämä päivä sellainen, miten haluat elää viimeisen päiväsi maan päällä? Jos vastaus on liian monta päivää putkeen sama, tulee jotain olla muutettavissa.

 

Loppuun

Tämä taitaa olla ensimmäinen elämänkerta, jos keskeneräistä Mannerheimia ei lasketa. Vaikea on löytää kirjasta asioita mitä voisi reflektoida itseensä. Varsinkaan kun ei pidä henkilöstä. Ainoan kunnollisen kosketuspinnan antaa Stanfordin puhe, jossa pääsen kuulemaan hänen puolensa asioista. Ymmärrän nyt, miten tärkeää oli hänelle jahdata omaa unelmaansa ja sitä ahdistusta mikä varmasti koitui niin äkillisestä menestyksestä. En usko kenenkään olevan valmis sellaiseen. Todistusaineisto Justin Bieber. Tosin Jobs eroaa täysin tuosta pojan nulikasta, sillä Jobs tunsi niin suurta vastuuntuntoa (oma mielipide), josta johtui varmasti suuri osa aggressiosta ja perfektionismista. Hänen oli pakko onnistua. En voisi kuvitella itseäni yhtään erilaisempana samassa tilanteessa. Tai oikeastaan uskoisin meneväni lukkoon ja myyväni yrityksen ennen aikojaan.

Mielenkiinnolla otin tämän haasteen vastaan ja nautin siitä, miten hän nostattelee tunteitani laidasta toiseen menneillä teoillaan. Esimerkillinen ihminen intohimon jahtaamisessa ja sen eteen kaikkensa laittamisessa. Inspiraatio monille ja ihmetys toisille.

 

Teemu Kukkonen

Osuuskunta Driimi

teemu@driimi.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!