Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Strategialla nousuun

Kirjoitettu 05.05.13
Esseen kirjoittaja: J M
Kirjapisteet: 3
Kirja: Strategiamalli & Improvisaatio strategiatyökaluna
Kirjan kirjoittaja: Jukka Ala-Mutka & Patrick Furu
Kategoriat: 4. Johtaminen, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeisimmän NJL:n kontaktikerran innoittamana päätin liittää kaksi johtamisen strategiaa koskevaa mallia samaan esseeseen. Ala-Mutkan strategiamalli antoi jo alkukeväästä aineksia itselleni ymmärtää ja selättää Innomon kokema kassakriisi jo omassa mielessä, mutta myös käytännön työkaluja sain koko johtoryhmän käyttöön. ”Improvisaatio strategiatyökaluna” taas sai minut mietiskelemään Innomon tulevaisuutta, joten päätin kerrata myös strategiamallia sen verran, että ajatuksia Innomon tulevaisuutta ajatellen alkoi syntyä roimasti. Nyt yritän koota niitä tähän ja toivon, että tämä auttaa meitä oikealle suunnalle johtoryhmämme voimin.

Kassakriisin selätys

Kun astuimme johtoryhmänä puikkoihin, eli Innomo täydellisen yhteiskassan aikaa. Syksyhän oli todella hiljainen töiden ja asiakkuuksien hoitamisen suhteen ja olimme kuin suuntaa vailla. Yhdessä tekemisen kulttuuri oli syntynyt, mutta tekeminen ei ollut tuloksekasta. Kevätpuolella aloimme heti huomata, että emme saa yhtäkään kesäprojektia alulle jos emme laita vauhtia rattaisiin, mutta olimme edelleen hukassa. Olimme ehtineet luoda johtamisstrategiaa johtoryhmän voimin tälle yhteiskassa-ajattelulle ja tuleva vuosi oli jaettu kuukausittaisiin sykleihin. Ymmärsin strategiamallia lukiessani, että olimme rakentaneet Innomon tulevan vuoden yhden skenaarion varaan ja valitettavasti siitä puuttui hyvin vahvasti talous. Yritimme jatkaa 100% yhteiskassan voimalla ja kunnioitimme jo syntyneitä arvoja tässä skenaariossa, mutta emme huomanneet sitä tosiseikkaa, että taloutemme oli ollut kuralla jo puoli vuotta. Oli siis vaihdettava suuntaa ja talousjohtaminen astui kuvioihin.

Ala-Mutka esittelee kirjassaan ketterän strategian johtamismallin, joka käytännössä tarkoittaa lyhyen aikavälin pyrähdystä kun tarvitaan iso muutos toimintaan. Samanaikaisesti tietysti Innomollakin on ns. vuosikellomainen idea johtamisstrategiassa ja emme siis ole unohtaneet arvojamme, vaan tämä pyrähdys on osa, joka toteutetaan ja liitetään pysyvään malliin. Pyrähdyksen aikana toiminta tulee tärkeimpään osaan ja suunnittelua on vähennettävä. Siksi suunnitelma tälle pyrähdykselle täytyy olla toimiva ja sitä on noudetettava tiukasti. Mitä tämä käytännössä Innomolla tarkoitti oli se, että teimme selkeän suunnitelman tulevista töistä ja siitä saatavasta tulosta sinne asti, että kesäprojektimme alkavat. Jouduimme joustamaan esimerkiksi treeneistä ja muusta yhdessäoppimisesta kuten kehitetyistä soluistamme, mutta työ tuotti tulosta ja koska se oli hyvin suunniteltu, se kesti vain päälle kuukauden. Onneksemme tekeminen kuitenkin oli osittain sellaista, että yhteisen oppimisen pystyi sulauttamaan joukkoon ja työ oli myös vaihtelevaa. Tämän pyrähdyksen aikana pidimme johtoryhmänä huolen, että tapasimme kerran viikossa ja seurasimme rahatilannettamme useasti viikossa kaikki yhdessä. Nyt alamme olemaan kassan kanssa paremmassa tilanteessa, mutta kevät toi tullessaan haasteita johtoryhmäämme ja jouduimme tekemään strategisia siirtoja esimerkiksi juuri talouden osalta. Mielestäni muutokset ovat kuitenkin tuoneet uutta energiaa koko tiimiimme ja esimerkiksi talous on huomattavan paljon enemmän esillä arjessamme vieläkin, vaikka suurin kriisi on selätetty. Uskon, että tämä talouden johtamisen esimerkki on nyt tullut pysyäkseen koko Innomoon ja jatkamme samalla linjalla tulevaisuudessa. Tarvittiin vain kova rutistus, että saatiin talous koko tiimin tasolle.

Miltäs tulevaisuus sitten näyttää?

Historiamme perusteella olemme ainakin oppineet, että vaikka kuinka hienolta suunnitelmat paperilla näyttävät, ne eivät toteudu ilman kovaa työtä, eikä joskus jopa silloinkaan. Johtamismallimme täytyy olla sopiva 12:sta henkilölle ja se tuo haastetta. Nyt kun aloittelemme syksyllä kolmatta vuotta, on itseni mielestä tärkeää alkaa keskittyä tulevaisuuteen, osaamiseen, intohimoihin, mutta myös oppimiseen. Tässä kaikessa on silti ykkösenä tulos. Kuinka siis yhdistämme tuloksen näihin? Viimeisen vuoden aikana minusta on tuntunut, että olemme hukanneet tiimiyrityken tarkoituksen. Olemme tiimiyrityksessä juuri sitä varten, että oppisimme tekemään osaamisestamme sekä intohimoistamme kannattavia. Meistä löytyy se voima yhdistää nämä asiat. Olemme vain unohtaneet sen.

Syksyllä on siis tärkeä alkaa keskittyä yksilöihin ja heidän osaamiseen/haluihin. Olen pohdiskellut tapaa, jolla näitä voisi selvittää, sillä edelleenkin meistä suuri osa on vailla minkäänlaisia tulevaisuuden suunnitelmia. Löydämme varmasti tähän keinon ja tähän on syytä alkaa panostamaan jo nyt keväällä. Olemme esimerkiksi toivoneet valmentajamme liittävän kevään kehityskeskusteluihin puhetta myös tulevaisuuden suunnitelmista. Kun syksyn mittaan kaikilla meistä alkaa olla mielekästä tekemistä, voimme alkaa kehittää ideoista liiketoiminnallisesti toimivia ja tällöin myös treenimme saavat oikeaa sisältöä. Davisin improvisaatioon perustuvaa strategiaa lainatakseni, yrityksen strategian tulee perustua vahvasti sen keskeiseen osaamiseen.

Johtoryhmän kanssa meidän on mahdollistettava tämä jokaiselle, siksi johtamisen on oltava strategista. Skenaariot auttavat mallintamaan ulkoista tulevaisuutta, jota muuten on mahdoton ennustaa täydellisesti. Tulemmekin ottamaan tämän työkalun mukaan syksyn suunnitelmia varten. Skenaarioilla on tarkoitus ehkäistä esimerkiksi juuri kassakriisin syntymistä, sillä tammikuussa tehdyssä vuosikellossakin keskityimme nimenomaan Innomon sisällä tapahtuviin asioihin ja yhdessä oppimiseen sekä arvojen vaalimiseen, mutta asiakassuhteet ja talous jäivät huomiotta. Asiakkaiden ostokäyttäytyminen sekä asiakassuhteiden vähyys vaikuttaa suurilta osin meidän tilanteeseen ja nytkin kassakriisin lomassa huomasimme, että verkostomme ovat aika pienet ikävuosiimme nähden. Meidän on siis tärkeä muistaa suunnitelmissamme sisäisten ja ulkoisten tekijöiden erotus.

Jos ajattelemme, jakavamme tavoitteemme Innomossa vaikkapa neljään pääosioon; oppiminen, verkostot, tulos ja tulevaisuus, alkaa itselläni ainakin johtoryhmän tarkoitus iskostua mieleen paremmin ja tiedän mitä varten olen valittu rooliini. Nämä ovat neljä asiaa, joita itse olen Tiimiakatemialta tullut hakemaan. Tähän asti olen tiennyt omaan rooliini sisältyvät pienet osiot ja tehtävät, mutta iso kuva tarkoituksestamme on jäänyt käymättä läpi koko Innomon voimin. Tähän on luultavasti syynä se, ettemme ole koskaan käyneet keskustelua visiosta, missiosta, arvoista tai tavoitteista yhdessä loppuun asti läpi, vaan asia on jätetty kesken. Olisi kuitenkin tärkeä saada tiiminäkökulma esille, sillä johtamisen strategia on helppo luoda neljän hengen kesken, mutta jos huomaamme syksyllä olevamme väärällä tiellä, on myöhäistä tehdä saman johtoryhmän kesken korjausliikettä.

Johtoryhmän haaste

Ensisijaisen tärkeää on nyt viimeistään luoda Innomon suuntaviivat jäljellä olevalle ajallemme. Kannustimena ja kaukaisena tavoitteenamme on MYM, mutta se vaatii suuria ponnisteluja ensi syksystä lähtien. Pyöreästi laskettuna yksilön tulisi tienata rahaa 17 000 euroa ja nyt kun olemme huomanneet lukujen toimivan hyvänä suuntaviivana tiimiyrityksessämme, on tätä summaa helppoa lähteä pilkkomaan em. tavoitteiden pääosioihin ja rakentaa näin tiemme joulukuuhun 2014.

Mistä siis tuo 17 000 € tulee ja mitä se meille tuo?

-1,5v yhdessäoloa, hauskaa sellaista
-mielekkäitä projekteja ja syviä asiakassuhteita
-tuloksellisia ja liiketoiminnallisia projekteja, joita kehitämme treeneissä yhdessä
-tuloksellisia treenejä
-osaamisemme esilletuomista ja käyttämistä arjessa
-Innomon yhteisiä projekteja 100%lla yhteiskassalla
-kirjoja ja oppeja muilta tiimeiltä
-johtamishaasteita projekteissa ja rooleissa
-miljoonakesän 2014
-tulevaisuuden suunnitelmat valmiina
-MYM 2015; yhdessä

Nämä ovat asioita, joita näen mahdollisiksi ja itseäni inspiroiviksi. Kävimme treeneissä läpi Innomon tulevaisuutta ja mielipiteitämme, mitä tulevaisuus meille tuo tullessaan. Näitä samoja asioita havaitsin paljon keskustelussa, mutta keskustelu on pitkä ja jatkuu ensi treeneissä. Toivon, että näiden keskusteluiden pohjalta pääsemme rakentamaan johtoryhmän kesken suuntaviivoja omalle johtamisellemme, jotta arjessamme näkyy ja kuuluu tulevaisuuden tavoitteemme.

Improvisaatio-strategia

Innomon tulevaisuuden innoittamana olen mietiskellyt, saisiko Miles Davisin kehittämästä ajatuksesta meille toimivan mallin johtamiseen. Davisin mukaan suuntaviivat ja tietyt arvot on oltava, mutta siinä missä johtoporras yrityksessä suuntaisi voimavaransa laittaa jokin tietty strategiamalli toteutukseen, hän keskittyisi mielummin variaatioihin ja sooloihin, jotka muodostaisivat strategian toteutuksen. Esimerkki on esitetty jazz-alalta ja jokainen tietää millaista musiikkia se tarkoittaa. Jazzissa soolot ovat tärkeä osa onnistunutta esitystä ja näin myös näkisin Innomon tulevaisuudessakin olevan. Yrityksessä strategia kuitenkin on sävellys, jota soitetaan, ja se on nyt tärkeintä.

Kun on 12 erilaista ihmistä ja 12 erilaista soitinta, on kokonaisuus saatava silti kasaan ja toimivaksi. Yleisö ei jää katsomaan tai kuulemaan epävireistä soitantaa. Meidän tapauksessamme tämä tarkoittaa asiakassuhteita sekä yhteistyökumppaneita. Olemme jokainen vastuussa omissa projekteissamme siitä, että ulkoiset tekijät ovat tyytyväisiä, sillä elämme heidän varassaan. Kuten Davis varmasti sanoisi; ei muusikko ole muusikko ilman kuulijoitaan. Strategian tarkoituksena on luoda pysyvä kilpailuetu markkinoilla ja kasvaa näin johtavaksi omilla markkinoillaan. Davisin mukaan vision ei kuitenkaan tarvitse olla niin selkeä kuin vanhan koulukunnan mukaan on ajateltu vaan tärkeämpää on yhteinen tyyli, rytmi, sävellys, historia ja kieli, ja tämän kaiken toimeenpanoon tarvitaan yksilöiden improvisaatiota. Tämä siis peilattuna Innomoon tarkoittaisi, että suuntaviivat on yhdessä asetettuja ja tässä varmasti onnistumme, koska yhteistä historiaa on kertynyt jo reilusti. Suuntaviivoja kuitenkin toteuttaa 12 erilaista yksilöä ja tapoja on yhtä monta erilaista. Tietyt normit on kuitenkin tärkeä pitää samoina, koska imagomme on tärkeä ja myös tiimin sisäiseen toimintaan vaikuttaa pahasti sooloilevat yksilöt.

Itse näen Innomon isona valtatienä, jossa jokainen meistä ajaa erilaisella autolla. Ajamme samaan suuntaan, koska törmäyksiä on vältettävä ja tiettyjä etappeja ohitamme kaikki, koska olemme matkalla samaan määränpäähän. Ohitamme etappeja eri aikoihin ja tämä on oppimisen kannalta tärkeää, mutta tiellä on kuitenkin pysyttävä ja välillä tarvitsemme siihen myös apua. Jotta meidän olisi helpointa suorittaa tämä valtatie mahdollisimman tasaisesti loppuun asti olisi tärkeä luoda yhdessä nimenomaan ne kaiteet, jotka pitävät meidät tiellä, sekä määränpää, jota tavoittelemme.

Improvisaatio työkaluna antoi käytäntöön vietäviä ohjeita neljä kappaletta;

1. Anna suunta, älä puutu yksityiskohtiin
2. Osallista organisaatio strategiaprosessiin
3. Luo edellytykset strategiselle improvisaatiolle
4. Anna osaajien loistaa

Davisin sanojen mukaan johtoryhmä on se porukka, joka on yhdessä sitoutunut vahvasti organisaation menestykseen ja heillä on erityisesti yhteinen näkemys, ja ajatusmalli siitä, mitä menestymiseen tarvitaan. Tämä on johtoryhmämme haaste numero yksi. Kesän aikana selvitämme yhteisen ajatusmallimme Innomon menestymisestä. Toivon esseeni avaavan omia ajatuksani aiheesta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!