Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Suhteellinen älykkyys

Kirjoitettu 29.04.18
Esseen kirjoittaja: Aatu Jaanson
Kirjapisteet: 1
Kirja: Youtube
Kirjan kirjoittaja: Monia
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lähteet

 

http://bigthink.com/philip-perry/are-humans-getting-smarter-or-less-intelligent

https://www.youtube.com/watch?time_continue=5&v=bu7VulZUUdE

https://www.youtube.com/watch?v=w7-rYp-BQJQ

https://www.youtube.com/watch?v=pOLmD_WVY-E

https://www.youtube.com/watch?v=9xTz3QjcloI

https://www.youtube.com/watch?v=C3fy0RYpU8Q

http://www.stayathome.com/3-types-intelligence-need-successful-life

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12

https://blog.adioma.com/9-types-of-intelligence-infographic/

 

 

Selailin facebookkia ja tulin huomanneeksi, että ihmiset ovat tyhmiä. Tämä nyt oli vain yleistys, mutta mielenkiintosi heräsi, eikö? Oikeasti tulin huomanneeksi, kuinka fiksutkit ihmiset tyhmentyvät, kun he siirtyvät internetin ihmeelliseen maailmaan. Heidän kanssaan pystyy käymään järkeviä keskusteluita muun muassa maahanmuutosta, politiikasta tai vaikka facebookin viimeaikaisista tietovuodoista. Mutta siinä vaiheessa, kun keskustelu siirtyy internetin ihmeelliseen maailmaan, muuttuu keskustelu järkevästä vaan täysin päättömäksi huuteluksi. Tässä pohdinkin, että tekeekö internet meistä tyhmempiä? Vaikka näinhän asian ei pitäisi olla, internetin kautta on mahdollista päästä käsiksi käytännössä kaikkeen maailman tietoon, ja ihan milloin tahansa tätä tietoa tarvitsetkin, ei tarvitse enää odottaa, että kirjasto avaa ovensa aamulla. Miksi sitten järkevätkin aikuiset yksilöt taantuvat teini-ikäisen tasolle keskusteluissaan internetissä? Johtuuko se siitä, että netissä saat keskustella enemmän anonyyminä kuin kasvotusten? Miksi aatteet radikalisoituvat juuri internetin keskustelu ryhmissä? Onko kyseessä vain sama iänikuinen ilmiö, kuin joukossa tyhmyys tiivistyy, joka nyt on vaan löytänyt uuden muodon ja paikan internetistä?

 

Näistä ajatuksista inspiroituneen lähdin itse sukeltamaan internetin maailmaan ja ottamaan selvää, mitä älykkyys tai älyttömyys oikeasti on. Sain selville, että älykkyyttä on olemassa paljon erillaista. Kaikki älykkyys ei vain rajoitu siihen mikä on älykkyysosamääräsi, eikä siihen kuinka hyvä olet matematiikassa. Älykkyys ei ole myöskään sitä, että menestyt koulussa ja saat hyviä arvosanoja, se merkitsee vaan, että olet lukenut enemmän kuin muut.

 

Psykologit jakavat älykkyyden usein eri osa-alueisiin, toinen voi olla sosiaalisesti älykäs ja jonkun toisen älykkyys voi taas olla numeerista. Siitä kuinka moneen eri osa-alueeseen älykkyyden voi jakaa, on useita mielipiteitä ja ne riippuvat vähän keneltä kysyy. Listaan tähän nyt kuitenkin joitakin.

Howard Gardnerin moniälykkyysteorian mukaiset älykkyyden lajit:

–       Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.

  • Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.
  • Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.
  • Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.
  • Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.
  • Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.
  • Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.
  • Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.
  • Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu. Lähde: Iltalehti 9.2016

 

Toisena haluan esitellä Robert Steinbergin älykkyyden luokittelun lajit:

–      Analyyttinen älykkyys, eli kyky hankkia, vertailla ja arvioida tieto

  • Luova älykkyys, eli kyky yhdistellä olemassa olevia tietoja uudella tavalla ja löytää ongelmiin tuoreita ratkaisuja

–      Käytännöllinen älykkyys on arkisista tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen hallitsemista ja kyky soveltaa tietoa käytännön ongelmiin.

 

Sitten on olemassa vielä yleisälykkyys, eli g, joka on vähän kuin aivojen käsittelykyky, tai miten tämän selittäisi Suomeksi… Jos aivot olisivat tietokone, g tarkottaisi aivojen laskentanopeutta, joka on toisilla korkeampi kuin toisilla. G:tä mittaavat yleisimmät AÖ testit.

 

Itse koen olevani melko älykäs yksilö, tai sitten harvinaisen tyhmä, sillä usein itseään älykkäänä ja muita parempina pitävät ovat juuri sitä päinvastaista. Ja puolestaan superälykkäät ovat niin älykkäitä, että pitävät itseään muita parempana, eivätkä edes vaivaudu näyttämään ihmisille kuinka tyhmiä tai väärässä he ovat, sillä mitä suotta, ei se asioita miksikään muuta, eivätkä he kuitenkaan ymmärtäisi. Kaiken kaikkiaan taidan olla enemmän tai vähemmän ihan yhtä älykäs kuin kaikki muutkin. ÄO testistä sain juuri pisteet 110, joka taitaa Suomessa olla aika keskitasoa, kyseessä siis tieteen kuvalehden ÄO testi. Mensan testi olisi myös kiva suorittaa joskus, mutta kokeeseen on osallistumismaksu, joka rajoittaa omaa mielenkiintoani osallistua kokeeseen suuresti.

 

Älykkyyden eri lajeista koen itselläni olevan vahvana avaruudellinen älykkyys ja luonnon ymmärtämisen kyky ja Steinbergin lajeista käytännön älykkyys. Tilojen ja monimutkaisten muotojen hahmottaminen ei ole koskaan ollut ongelma, olen lähes kokoaika tietoinen missä on pohjoinen ja puolestaan missä etelä. Luonnossa olen puolestaan kulkenut paljon nuorena ja luonnon tieteet aina olleet lähellä sydäntäni, joten luonnon prosessien ymmärtäminen käy luonnostaan. Käytännön älykkyys taitaa kummuta sitten ihan vaan perusluonnostani, asioita ei kannata tehdä hankalimman kautta, jos on myös helpompia tapoja selvitä haasteesta.

 

 

Palataanpa vielä hetkeksi tähän omaan ylivertaiseenälykkyyteeni (huomaa sarkasmi). Vaikka välillä tulee tilanteita, joissa joudun pitämään tunteeni sisällä, kun joku ei jotain ymmärrä, vaikka kuinka monta kertaa se hänelle selitetään ja välillä ne tunteet myös pääsevät purkautumaan verbaalisessa muodossa. Nyt hieman älykkyyttä tutkittuani olen joutunut toteamaan, että muut ihmiset taitavat olla ihan yhtä älykkäitä. Minun kykyni vaan astua toisen saappaisiin ja nähdä heidän puolensa tarinasta on hieman puutteellinen, sillä empatia ei kuulu vahvuuksiini. Saattoi kuulua joskus, mutta olen tiettyjen ihmissuhteiden takia joutunut sulkemaan sen puolen kokonaan ulos itsestäni, jotta selvisin teiniän kommelluksista. Päätänpä nyt tämän niin, että kaikki ihmiset ovat älykkäitä, toiset ovat tunneälykkäitä ja toiset taas ratkaisevat matemaattisia ongelmia kädenkäänteessä päässälaskuna, koiraan verrattuna olemme kaikki superälykkäitä. Tulevaisuuden AI tietokoneeseen verrattuna taas älykkyytemme on hiiren tasolla.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!