Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Suuri mielenrauhan kirja

Kirjoitettu 05.03.13
Esseen kirjoittaja: Anu Kuivaniemi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Suuri mielenrauhan kirja
Kirjan kirjoittaja: Paul Wilson
Kategoriat: 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Kirjassa oli paljon käytännön vinkkejä ja ohjeita tasaisempaan elämään. Neurologi viisaasti lasiensa takaa opasti kerran, että migreenipotilaalla pitäisi olla kovin tasainen elämä. Ei saisi olla SUURIA ILOJA tai kummempia suruja. Suuret vaihtelut tunnetiloissa aiheuttavat migreeniä, mutta yritä nyt olla tasainen kun innostuu jostakin asiasta niin kovaa ettei meinaa sukat pysyä jalassa.

Toinen migreenin aiheuttaja on treenit. Kirjan avulla osaan nyt kiinnittää huomiota kehon asentoihin, jotka aiheuttavat jännitystiloja ja sitä kautta migreeniäkin. Kaikki tuntuu vaikuttavan kaikkeen, mutta kaikkeen on ilmeisesti joku ratkaisukin. Tai siis aika monta ratkaisua.

 

Kaikkea on mahdoton kokeilla, joten olen aloittanut pienestä, ja pyrin keskittymään entistä enemmän pieniin asioihin kehossa, kuten kulmien ja suun asentoon. Stressin poistoon ei riitä fyysiset menetelmät, mutta ne auttavat lievittämään stressin haittavaikutuksia.

Vahingollinen stressi vaikuttaa Wilsonin mukaan kehossa kivuliaimmin ja selvimmin pään ja niskan alueilla. Leukaperät tiukasti vastakkain, otsa rypyssä, kulmat kurtussa, huulet kireänä viivana ja hampaat kevyesti yhteen purtuna – onko tuttu tilanne?

Leukaperissä on monen ongelman aiheuttajat. Kireät leuan lihakset saavat aikaan tuhoa jopa koko kehossa. Kirjoittajan mukaan jotkut fysioterapeutit väittävät monien kroonisten selkäongelmien johtuvan juuri näistä jännitystiloista. Leuan rentouttamiseen on kirjassa helppo ohje, mitä olen itse testaillut useita keroja. Kerran läpäisin koko treenit ilman migreeniä kun tein tätä ja kiinnitin muutenkin enemmän huomiota kehon asentoihin ja tuntemuksiin.

 

”Paina kieli kevyesti kitalakea vasten juuri etuhammasvallin rajalla. Muuta ei tarvita. Kun jatkat tätä kevyttä painallusta, alaleuan purentalihakset rentoutuvat, mikä puolestaan vähentää yläleuan jännitystilaa ja edelleen ohimolihasten kireyttä.” (s.126)

 

Edellä kuvattu tuima ilme kun korjaantuu, niin kasvojen lihaksetkin rentoutuvat. Eli ei enää tiukkaa mietintää kulmat rutussa, vaan hymyä huuleen, se auttaa. Hymyileminen rentouttaa monet kasvojen lihaksista kaikessa yksinkertaisuudessaan. Otsan jännitystilat laukeavat kohottamalla kulmia hieman, lähes huomaamattomasti, ja vastaisuudessakin tulisi pyrkiä pitämään niitä hieman koholla. Kirjan mukaan paras lääke jännityksiin on puristaa huulet niin tiukaksi viivaksi kuin pystyy ja sitten rentouttaa ne kauniiseen hymyyn.

 

Kuvittele itsesi kävelemässä asiakastapaamiseen iltapäivällä hartiat hieman eteenpäin osoittaen, niska tiukasti hartioissa kiinni, selkä hieman taipuneena. Seuraat silmilläsi katua, kuuntelet ehkä musiikkia puhelimella. Jännittää vähän.

Nyt kuvittele itsesi uudelleen. Seisot suorassa, katselet eteesi, välillä vilkaiset mihin astut. Hengität syvempään, ilme on avarampi, hartiat ovat takana. Musiikki soi, kevätaurinko paistaa. Pieni hymy kasvoilla odotat innolla tulevaa.

Mitä eroa näillä kahdella on tuntemuksiisi?

 

Huono ryhti vaikuttaa mielentilaan, aiheuttaa kielteisiä tuntemuksia ja epämääräistä uhan tunnetta. Ryhti myös heijastaa näitä tuntemuksia, tämä näkyy treeneissä aina. Hermostunut jalkojen vispaaminen, kädet puuskassa, kulmat kurtussa, ei hymyn häivää – nämä viestittävät ärtymystä, hermostumista, mielenkiinnottomuutta tai muuta vastaavaa. Kun keskustelu on innostavaa, asento muuttuu avoimemmaksi, aktiivisemmaksi ja valppaammaksi. Puhumme usein negatiivisen ilmapiirin tarttumisesta ja tartuttamisesta. Kehon kieli viestittää kaikkein eniten, joten siihen täytyisi luonnollisesti kiinnittää eniten huomiota. Voisi miettiä, mitä haluaa läsnäolollaan viestittää, ja keskittyä siihen.

 

Suurin osa ahdistuksen aiheista ja stressiongelmista aiheutuu pään sisällä syntyvistä tapahtumista.” (s.125) Ongelmiin täytyy aina pureutua fyysistä tasoa syvällisemmin, tunteiden ja piilotajunnan kautta.

Taas kerran törmää siihen, miten tärkeää elämän asenne on. Suhtautumisensa asioihin voi vapaasti valita, kuten Ihmisyyden rajalla –kirja hyvin kirkasti. Kun kaikki muu riistetään, jäljelle jää valinnat siitä, miten ajattelee elämästä, ihmisistä ja asioista. Tämä toimii varmasti myös toisinpäin. Jos on kovin ahdistunut, stressaantunut tai kireä, voi oireita alkaa purkaa muuttamalla omaa suhtautumista. Kun asenne kevenee, ja käyttää kirjan ohjeita, tunnelin päähän ilmestyy varmasti valoa.

 

Tiesitkö, että stressistä voi olla myös hyötyä? Vaaralliset ideat –kirjasta juuri lueskelin, että luova prosessi on parhaimmillaan paineen ja stressin alla, kun olo ei ole mukava. Sillon aivoista sammuu tiettyjä osia, ja laatikon ulkopuolinen ajattelu on mahdollista. Toinen hyöty on positiivinen stressi, jonka vastakohta on ”tavallinen” tuntemamme stressi. Wilson kuvaa näitä kahta hyvänä ja vahingollisena stressinä. Hyvää stressiä on esimerkiksi se, kun olet laskettelurinteessä juuri viilettämässä alaspäin (ja tiedät mitä teet), kun jalkapallojoukkueesi on juuri saamaisillaan maalin, kun suosikkilaulajasi on juuri astumassa lavalle tai kun vuoden verran kaukaa ihailemasi mies kutsuu sinut lounaalle. Vahingollista stressiä on esimerkiksi se, että et tiedä mistä saat ensi kuun vuokrarahat, olet hyvin huolestunut terveydestäsi, olet myöhässä ja sinulla on tärkeä kokous tai kun riitelit juuri kiivaasti tyttöystäväsi kanssa.

Tutkimusten mukaan yksilöt, joiden elämästä puuttuu hyvää stressiä, ovat harvoin huipputehokkaita.” (s.21) Kuviosta näkyy, että stressi voi rikastuttaa ja parantaa suorituskykyä, kunhan se on hallittavissa.

 

Suosittelen lukemaan kirjan, jos elämä ei ole ruusuilla tanssimista, ja tarvitsee neuvoja jännitystilojen purkamiseksi ja tyynemmän elämän saavuttamiseksi. Tästä on ihan terveydellistä hyötyä, eikä ole täynnä diibadaabaa itsetuntemuksesta tai mietiskelystä, jossa ei ole mitään konkretiaa.

 

Anu Kuivaniemi
Osuuskunta Mittava Innovations
anu(a)mittava.fi
045 134 4745

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!