Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taitava tiimivalmentaja

Kirjoitettu 11.12.15
Esseen kirjoittaja: Teo Tarri
Kirjapisteet: 3
Kirja: Taitava tiimivalmentaja
Kirjan kirjoittaja: Jari Salminen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 5. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Oppiminen edellyttää aina muutoksia asenteissa ja tottumuksissa. Oppimisen suurimpia esteitä ovatkin siis totutut tavat, luutuneet ajatuskuviot ja uskomukset. Jotta valmennettava voi oppia uutta, valmentajan on tärkeää luoda mahdollisuudet uuden oppimiselle. Pinttyneitä tapoja pitää ensiksi purkaa, järjestellä uudelleen ja vakiinnutta uutta opittua.

Seuraava kaavio kuvastaa kyseistä prosessia.

 

 

 

 

 

 

Uuden oppiminen alkaa siis aina totuttujen toimintatapojen purkamisella. Valmentajan tehtävänä on tehdä haastavia kysymyksiä, jotka laittavat osallistujan tai tiimin miettimämään. Valmentaja auttaa näkemään, että jokin asia joka on toiminut joskus, ei välttämättä toimi enää tulevaisuudessa. Valmentajan tuleeosoittaa muutoksen tarve, jos valmennettavat eivät sitä itse näe. Valmentajan pitää osata luoda niin motivoiva kuva muutoksen hyödyistä ja tarpeesta, että tästä syntyy lähes itsestään valmennettavan unelma tai visio.

 

Toimintatapojen kyseenalaistamisen ja muutostarpeen sisäistämisen jälkeen siirrytään itse muutokseen. Muutos tarkoittaa konkreettisia toimenpiteitä, jonkun vanhan toiminnan muuttamista uudeksi. Valmentajana huomio kannattaa kiinnittää erityisesti tekemiseen, käyttäytymiseen ja arjen tekoihin, ei niinkään asenteisiin ja uskomuksiin, koska niiden tunnistaminen on usein lyhyessä ajassa todella haastavaa. Muutostilanne vaatii usein kaoottisuuden hyväksymistä ja sietämistä. Vanhasta ei ole vielä opittu pois, eikä uutta vielä hallita. Valmentajan pitääkin luoda turvallinen ympäristö muutokselle ja avata sen vaiheet, jotta valmennettavien mahdollisuudet oppia uutta paranevat.

 

Lopuksi valmentajan tulee vielä hallita vakiinnuttaminen. Tämän vaiheen tärkein piirre on vision vahvistaminen. Valmentajan tuleekin tehdä itselleen ja valmennettavilleen selväksi, mikä on se uusi, jota kohtaan ollaan menossa ja miksi. Vakiinnuttaminen edellyttää myös pelisääntöjä, sekä onnistumisia. Valmennettavien kanssa yhdessä on hyvä pyrkiä luomaan tavoitteita, joita pystytään seuraamaan. Onnistumisen kokemukset ovat lopulta niitä, jotka vakiinnuttavat uuden toiminnan osaksi omaa toimintakulttuuria. Onnistumisen kokemuksista syntyy uusia kannustavia uskomuksia, jotka ruokkivat muutoksen ja uuden oppimisen tärkeyttä.

 

Tiimivalmentajan on tärkeää omata oikea asenne ja halu kehittyä jatkuvasti. Valmentajana toimiminen on jatkuvaa tilainteisiin reagoimista uusien ihmisten ja tilanteiden kanssa, jolloin kehittyminen ei lopu koskaan. Itseään täytyy kehittää teorian ja käytännön kautta jatkuvasti, jotta pystyy kasvamaan taitavammaksi tiimivalmentajaksi. Lisäksi muiden ihmisten kanssa toimiessa ja ohjatessa heitä, hyvät vuorovaikutustaidot nousevat avainasemaan. Valmentaja kohtaa uusia persoonia, joilla jokaisella on oma tyylinsä käyttäytyä ja omaksua asioita. Tämän lisäksi tiimin jäsenillä on keskenään tietynlaiset suhteet, joista tiimivalmentajan täytyy olla perillä reagoidakseen erilaisiin tilanteisiin. Valmentajan täytyy olla myös luottamusta herättävä, rakentava ja ammattitaitoinen palautteenantaja. Lisäksi valmentajalta vaaditaan riittävän hyvää ammatillista osaamista asiantuntijana käsiteltävästä aiheesta.

 

Tiimivalmentajaa voidaan pitää tiimin avainhenkilönä. Kyse on tiimin toimintaan suunnittelevasta, koordinoivasta ja kehittävästä roolista. Lisäksi on tärkeää luoda edellitykset tiimin jäsenten onnistumisille. Tiimivalmentajan on työssään huomioitava sekä prosessit ja systeemit että ihmiset. Valmentamisessa tarvitaan myös management- ja leadership -ajattelua. Managementilla tarkoitetaan asioiden ja prosessien johtamista, esimerkiksi työtehtävien huolellinen suunnittelu ja strategia kuinka edetään. Lisäksi tiimivalmentaja tarvitsee ihmisläheistä näkökulmaa, jolloin hän pystyy ottamaan erilaiset persoonat huomioon ja tukemaan myös heidän oppimistaan prosessin aikana.

 

Loimme opinnäytetyönne tutkimustulosten perusteella oppimisen ohjaajalle työkalun,jolla hän pystyyluomaan tiimioppimisympäristöstä tehokkaan. Nimesimmetyökalun hiekkalaatikko-malliksi. Se kiteyttää ymmärrettävästi ja inspiroivastitärkeimmät valmentajalta vaadittavat teot koulutuksen onnistumiseksi. Tässä yhdessä Ari-Jussin kanssa tuotettu malli:

 

 

 

 

 

 

 

  1. Luo hiekkalaatikko – luo inspiroiva ympäristö
  1. Löydä leikkijät – löydä yrittäjähenkiset ihmiset
  1. Tuo lelut – sitouta osallistujat, vastuuta itsensä johtamiseen
  1. Kunnioita hiekkaa – haasta luottamukseen, luo keskusteleva jatkuvan palautteen ilmapiiri
  1. Aloita leikki – kannusta työskentelemään ja luomaan yhdessä
  1. Poista aidat – palkitse, rohkaise kehittymään ja kokeilemaan koulutuksen jälkeen

Valmentaja aloittaa koulutuksen suunnittelun valitsemalla koulutukselle ympäristön, joka on tiimityöskentelyä tukeva ja monipuolinen. Rekrytointivaiheessa etsitään osallistujia, jotka haluavat kehittää itseään ja haluavat kantaa vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Valmentaja luo ohjelmalle viitekehyksen, joka suuntaa oppijat ajattelemaan yhdessä vision mukaisesti. Lisäksi valmentaja luo esimerkillään kannustavan ja kunnioittavan ilmapiirin, jossa palautetta annetaan ja vastaanotetaan. Valmentaja kannustaa tiimioppimiseen ja dialogiin, sekä uuden luomiseen. Lopuksi on palkittava hyvästä työstä ja rohkaistava kokeiluihin ja kehitykseen, sillä tulevaisuus ei ole tuntematon sille, joka lähtee sitä luomaan yhdessä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!