Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taivas + Helvetti

Kirjoitettu 22.09.13
Esseen kirjoittaja:
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ei oppi ojaan kaada, eikä tieto tieltä työnnä

Taivas + helvetti- kirja oli loistava mielen avaus tähän syksyyn. Erittäin inspiroiva kirja, joka toi uskoa omaan tekemiseen sekä myötä- että vastamäessä. Monen tarinan lukemisen jälkeen tuli mieleen yksi ja ainoa kysymys: miten hemmetissä tuo tyyppi on päässyt tuohon pisteeseen?

Jokaista yrittäjää yhdisti se, että mikään ei ole tullut helpolla. Mediassa näytetään kuvaa, josta voisi saada sen mielikuvan, että kaikki syntyi yhdessä yössä. Näin ei kumminkaan ole: takana on useiden vuosien taistelu milloin rahan tai uskon loppuessa. Jokaisesta tilanteesta on kumminkin selvitty ja sen ylitse on taisteltu kohti päämäärää.

 

Ei puu ensi lyönnillä kaadu

Tuo median antama kuva kumminkin mielestäni vaikuttaa useaan nuoreen. Omaakin maailman katsomustani  on muuttanut mielettömästi inspiroiva kirjailija Tim Ferriss. Voiko tosiaan tulevaisuudessa olla mahdollista tehdä vain neljän tunnin työviikkoa? Voinko saada upean kropan vain neljällä treenitunnilla viikossa? Molempiin vastaus on kyllä, mutta se ei tule automaattisesti. Se vaatii usean vuoden, joissain tapauksissa kuukauden, työskentelyn kohti tuota päämäärää. Esimerkiksi neljän tunnin treenissä: ruokavaliosi on helvetin tiukka kuutena päivänä viikossa, syöt päälle hieman ”lisäravinteita” ja teet täsmällisen treenin tiettyinä päivinä tiettyyn kellon aikaan. Jos olet tuohon muutokseen valmis sitoutumaan ja työskentelemään sen eteen, saat sen mitä kirja lupaa.

Näinä päivinä kumminkin moni, minä itsekin, luulee, että kaikki tulee kuin automaationa. Eipä kumminkaan tule, on tullut itse huomattua viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä pätee niin treenaamiseen kuin urahaaveisiin. Olen huomannut mitä on puuttunut, ja puuttuu tänäkin päivänä: kirkkaat tavoitteet ja niiden pilkkominen osiin. Tietää, että menee jotain tuntematonta ja mielenkiintoista kohden, mutta motivaatio loppuu kesken, koska tuntuu siltä, ettei ole missään vaiheessa saavuttanut mitään. Tämän jälkeen ollaankin fiiliksissä siitä, kuinka epäonnistui tai ei ollut hyvä siinä mitä teki. Tuosta on oikein motivoivaa lähteä taas uudelleen eteenpäin.

 

Etiäpäin, sanoi mummo lumessa

Onneksi joku fiksu on joskus keksinyt oppimissopimuksen. Nasta työkalu, mitä itsekin on tullut laiminlyötyä. Miksi? En todellakaan tiedä. Luultavasti siksi, koska sitä on joku muu vaatinut kuin minä. Oppimissopimus tulee yleensä siinä vaiheessa omaan mieleen, kun rupeaa oikeasti pohtimaan omaa tilannettaan tai lukee jonkun päräyttävän kirjan. Kysyy itseltään: miksi en ole saavuttanut mitään? Kaikki lähtee aina liikkeelle omasta tarpeesta, ei siitä, että jonkun muun (lue: tiimi tai valkku) olisi kiva tietää minne olet menossa ja kuinka sitä voi tukea.

Olen aina tehnyt oppimissopimuksesta laakean. Laakella tarkoitan sitä, että siinä on asioita mitä haluan saavuttaa, mutta ne pienet välitavoitteet puuttuvat. Juuri ne tavoitteet, jotka minun on mahdollista saavuttaa. Ne tavoitteet joita saavutettuani huomaan, että olen onnistunut ja olen menossa oikeaan suuntaan. Olen sen verran perfektionisti, että luultavasti teen tulevan oppimissopimukseni exceliin. Silloin se luultavasti palvelee minua parhaiten. Oppimissopimus tarkoittaa kumminkin loppujen lopuksi omia tavoitteitasi ja niiden seurantaa. Olen lukenut tuon sanahirviön ennen aivan väärin. Ehkäpä minun täytyykin tästä edes nimetä oppimissopimukseni tavoitemittariksi. Yhtä seksikäs nimitys tämä kuin vanhakin.

Tiimiakatemialla on lukematon määrä potentiaalia ihmisissä. Siis aivan mieletön määrä. Useat heistä, kuten minäkin, kävelevät puolet vuodesta pää puskassa tietämättä minne kulkea. On niin paljon siistejä juttuja, että ei vain osaa päättää mihin rupeaisi mukaan. Sopivasti kaikkea muuttuu nopeasti sairaasti skeidaan, jos pallo ei pysy hallussa. Tuossa tilanteessa on hyvä kaivaa pöytälaatikosta oma oppimissopimus ja päivittää se. Katsoa ja jäsennellä sinisen meren strategian mukaan: supista, luo, korosta ja poista. Noista jutuista vaan luo omat tavoitteensa, ja tekee simppelin seurannan päälle. Ah, kun sairaasti skeidaa on taas muuttunut sopivasti kaikkea.

 

Koira ei käskyllä kuse

Kukaan ei kumminkaan toisen puolesta voi vaatia hyvää oppimissopimusta. Ei valkku, ei tiimi, ei kukaan. Se olet vain sinä itse. Herääminen tuohon tarpeeseen, hyvään oppimissopimukseen, voi kumminkin ottaa aikaa. Kuten minulla kaksi vuotta. Kyllä joku voi sinulle vinkata, että voisit tehdä vähän tarkemman oppimissopimuksen. Joihinkin tuo voi tehota, joihinkin ei. Itse kuulun jälkimmäiseen osioon.

 

 

Helposti saavutettu on helposti menetetty

Mikä sitten yhdistää oppimissopimusta ja Taivas + helvetti kirjaa? Ensinnäkin tiedän sen, että Suvi Widgrènillä on ollut koko opintojensa ajan oppimissopimus, joka on toteutunut. Hän on päässyt tavoitteidensa mukaisesti siihen missä hän nyt on. Vaikka en muiden kirjan yrittäjien oppimissopimustaustasta tiedä, uskon, että heillä on ollut omat tavoitteet johonkin lapulle kirjattuna. He ovat lukeneet lappunsa silloin kun ovat suossa, jotta näkevät mitä varten he tekevät työtään joka ikinen päivä. Heidän lappunsa ovat pitäneet heidät tiellä, ja he ovat jonain päivänä aina saaneet sen mitä kohden ovat olleet menossa. Jossain tapauksissa he ovat halunneet helpottaa meidän muiden elämäämme ja kirjoittaneet työstään kirjan kuten Tim Ferriss. Vain ja ainoastaan siksi, jotta meidän muiden olisi helpompaa mennä kohti tavoitteitamme, eikä tarvitsisi tehdä sitä loputonta tutkimusta ja kartoitusta ensiksi.

 

 

Herra se on herrallakin

Kaikkea ei kumminkaan voi joku muu tehdä puolestasi. Tavoitteet ja niiden seuranta kunniaan. Iso käsi oppimissopimukselle!

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!