Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taivasta ja Helvettiä

Kirjoitettu 17.12.13
Esseen kirjoittaja: Maiju Schreck
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas + Helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen ja Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

TAIVAS + HELVETTI

 

Tässä se nyt on. Olen odottanut sitä hetkeä, että pääsen lukemaan Taivas+Helvetti kirjaa siitä asti, kun Mika Mäkeläinen kävi meidän treeneissä kertomassa oman tarinansa. Siinä se nyt oli. Mitä jäi käteen?

 

21 mielenkiintoista tarinaa YRITTÄJISTÄ. Ou jee. Tarinat olivat hyviä, mutta minusta hieman liian pintaraapaisuja, eikä ehkä uppoutunut syviin ajatuksiin yrittäjyydestä. Ihan kivakin näin välillä kun on tullut luettuu aika ”deeppii shittii”. Oli siistiä tutustua Jari Sarasvuohon sekä Niklas Nedin kaltaisiin julkkiksiin. Kiva kuulla niiden tarina yrittäjänä, ja ainakin vähän syvemmältä leveliltä kuin mitä lehdistä lukee.

Sainko inspiraatiota?

No sain! Satu Kontinen. Nainen joka on yrittäjä, äiti, vaimo ja vielä reissaa! That’s my thing. Yksi, ihana tarina joka antoi minunlaiselle – ei ehkä niin yrittäjähenkiselle – toivoa, että voinkin tehdä sitä mitä haluan. Eikä tarvitse edes luopua kaikesta muusta.

 

Elämän suuret ratkaisut pelottaa. Entä teen joskus väärin? No kai sitä sitten tulee tehtyä niin hiton oikeinkin! Kirjan monissa kertomuksissa oli puhetta ”en alkaisi tähän kaikkeen enään uudestaan” sekä ”yrittäjän arki on aamu kuudesta ilta kahdeksaan”. Ei inspaa. En halua, ja huomaan tekeväni jo sitä nytten. Jos minulla ei ole tarkkaa aikataulua, milloin olla töissä, niin hupskeijjaa sitä on istuttu Tiimiakatemian toimistolla ilta 7 helposti. Aina silloin kun on aikaa. Ja hitto siel on kivaa, en mie sillä. Mut sit joku toinen osa elämästäni kärsii.

 

Onneksi täällä maailmassa voi tehdä vaikka mitä ja se, että minulla on asenteet muuttuneet yrittäjyyden suhteen tässä pinkkuvuoteni syksyllä Tiimiakatemialla. Ei se oo mitään rakettitiedettä. Jos ei oo älliä, niin pitää olla pokkaa. Persoonallisuudella pärjäävän pitkälle. Vaikka olisit tosi ahkera ja tunnollinen, niin ei sillä pitkälle pärjää. Kirjan juniori, Teemu Nikkanen oli vähän lukihäiriöinen 14-vuotias, jolla oli vaikeuksia istua koulunpenkissä. Mitäs Teemu sitten teki. Päätti, että haluu näyttää kaikille. Teki 200 000 € liikevaihtoa 14-vuotiaana, mutta 18-vuotiaana hän jo oli triplannut myynnin. Näytti kaikille epäilijöille, opettajille, vanhemmille, kavereille, että hänestä on tähän. Vitsi. Mie oon ihan samanlainen. En kestä näyttää huonolta muiden silmissä, varsinkaan niiden jotka eivät usko, että pystyn tekemään jotain. Niille haluan näyttää. Näyttää sen, että pystyn tekemään juuri sen mitä he ovat epäilleet.

 

Mitä haluisin oppia. Sen mitä kannessakin lukee: ” +3 jotka menettivät paljon, mutta selvisivät siitäkin ”. Riskejä. Rohkeutta. Näyttää kaikille. Pokkaa tehdä asioita.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!