Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Taloutta johtamista varten

Kirjoitettu 29.12.13
Esseen kirjoittaja: Sakari Lehto
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taloutta johtamista varten
Kirjan kirjoittaja: Kari Alhola & Sanna Lauslahti
Kategoriat: 1. Oppiminen, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.5. Projektien johtaminen, 4.6. Strategiakirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Vaikka kirjan nimikin johtaa siihen, että nyt on tulossa sellaista settiä mitä “tavallinen pulliainen ei tajua”, on kirjan sisältö sellaista minkä jokaisen tiimiyrittäjän on mahdollista ja todellakin kannattavaa lukea. Eihän kirja ole kovin nopeasti luettavaa, mutta asiasisältö etenkin tulevaisuutta ajatellen (kun mahdollisesti alkaa perustamaan omaa yritystään) on elintärkeää tietoa. Tulevassa talouspäällikön roolissani tietysti minun täytyy osata myös opettaa näitä asioita ja antaa aina taloudellinen perspektiivi, mutta jokaisen yrittäjäksi pyrkivän pitäisi nämä tiedot ja taidot hallita.

En minäkään kaikkea kirjasta vielä sisäistä, mutta perusasiat hallitsen, ja mielestäni se riittää näin tehtävän alussa. Saattaa olla, että uusin kirjan lainan useampaan kertaan. Toisaalta ehkä jopa parempi lähteä lähempää maallikon tasoa sen sijaan että olisi valmiiksi jo finanssiguru, koska siten voi helpommin samaistua ihmisiin joilla taloustietous on vielä osaksi hepreaa. No, en minä täysi maallikko näissä asioissa ole, mutta muistan vielä hyvin kun olin näiden asioiden kanssa hukassa. Toteutin viime kesän aikana projektin, joka vaati paljon laskelmia, laajan kassavirran kirjanpitoa, sekä taloustietoutta jopa ulkomaankaupasta. Ennen projektin alkua nuo asiat olivat vielä suhteellisen hämäriä itselleni, mutta opin ne nopeasti yksinomaan siitä syystä, että tein projektia josta nautin jolloin myös oppiminen tapahtui mukavasti. Projekti menikin nappiin ja tavoitteisiin päästiin. Siinä onkin yksi asia mihin haluan talouspäällikön roolissani muita kannustaa – johtamaan isoja ja itsestälähtöisiä projekteja, koska niiden kautta oppimista tapahtuu talousasioidenkin suhteen eniten. Itse tarjoan neuvoja omien kokemuksieni pohjalta, mutta lähtökohtaisesti tiimiyrittäjien pitäisi oppia talousasiat itse käytännön tekemisen kautta.

Olen huomannut että, raha ja tuotothan ne ovat ehdoitta tärkein resurssi millä yritys elää, joten liekkö sen tärkeämpää johtotehtävää kuin talouspäällikkö? Edellisestä johtoryhmästä ainakin talouspäällikkö oli selkeästi näkyvimmässä ja tärkeimmässä roolissa. En kuitenkaan missään nimeessä pidä uutta roolia statuksena, vaan mahdollisuutena kehittää Million talousjärjestelmää ja omia johtamis- ja esiintymistaitoja, sekä tilaisuutena oppia yrityksen taloudenhallinta tulevaisuutta ajatellen. Opittavaa minulla onkin vielä paljon, mutta sitäkin enemmän HALUA oppia näitä asioita.

Taloussolu
Tiedän myös, että muilla Million jäsenillä on halua ja tarvetta oppia taloustietoutta sekä kehittää talousjärjestelmäämme, joten aion ottaa käyttöön taloussolun. Taloussoluun pääsee tietysti kuka vain, joka on valmis sitoutumaan siihen ja halukas oppimaan. Yhdessä solun sisällä keksitään toimivia ja kannustavia järjestelmiä Million käyttöön ja jaetaan kokeneempien oppeja toinen toiselle. Tottakai opit ja kopit viedään myös muulle tiimille, mutta suurin kehitystyö tapahtuu solun sisällä. Ensimmäisenä haasteena kehitystyössä on alkavalle tilikaudelle uuden kassajärjestelmän käytäntöjen sekä palkanmaksukäytäntöjen luominen mahdollisimman helpoiksi ja toimiviksi.

Analyysit ja visuaalisuus
Tykkään tehdä paljon analysointia ja hioa fontin väriä, koska uskon pienten yksityiskohtien usein olevan ratkaisevia. Hoidan mielummin tehtäväni ajan kanssa paremmalla tuloksella, sen sijaan että valitsisin helpon ja nopean tien. Pyrin talouspäällikön tehtävässäni tekemään paljon erilaisia kaavioita, jotka herättäisivät mielenkiintoa tiimiläisissä ja täten myös kannustaisivat ja ohjaisivat parempaan kannattavuuteen. Nykyään olemme katsoneet kuukausiraporteissa liikevaihdot ja asiakaskäynnit, mutta mielestäni yrityksemme talousasoihin vaikuttaa niin paljon muutkin eri tekijät ja niiden yhdistelmät, jotka ovat pintaa syvemmällä – niitä minä pyrin löytämään ja havainnollistamaan. Se vaatii paljon tiedon esilletuontia ja analysointia, mutta siitä minä tykkään. Lukujen lisäksi talousasiat vaativat paljon graafisuutta ja visuaalisuutta, koska ne ovat keinoja joilla niinkin ankeasta asia kuin “talous” voidaan saada inspiroivaksi. Sekään ei tuota ongelmia, koska visuaalisuus virtaa verissäni.  Jos saan aikaan AHAA- tai WOU-efektejä talouskatsauksissa, voin päätellä päässeeni tavoitteeseen.

Positiivinen hypetys ja intressit
On eräs asia mitä en missään nimeessä talouspäällikkönä, tai missään mussa tehtävässä, halua sortua tekemään. Se on asia jota on tiimissämme esiintynyt jo liikaa. Se tulee yleensä esiin aina silloin kun menee huonosti, eikä se ole millään tavalla rakentavaa. Masennuksen partaalla se vain ruokkii lisää masennusta ja kaivaa tiimin kuoppaa syvemmälle. Syyllistäminen. “Miksi et ole käynyt asiakkaissa”, “Paljonko kauppaa olet tehnyt” tai “Mikä on vialla?”. Sen sijaan että heitettäisiin ahdistavia syyttäviä kysymyksiä ilmoille, ilman muuta ratkaisuehdotusta kuin “ASIAKKAISIIN!”,  pitäisi keskittyä löytämään tekeminen ihmisten motivaation kautta. Ei asiakkaisiin pidä mennä pakon edestä, vaan ensin on löydettävä draivi, joka kannustaa asiakkaisiin. Draivi löytyy omista intresseistä, ja siksi aion kannustaa ihmisiä etsimään itseään ja tekemään sitä mistä tykkää. Menestyä voi ainoastaan omalla intohimolla ja vahvuuksien siivittämänä. Enkä aio ruokkia ikävää tilannetta omalla negatiivisuudellani, sillä uskon positiivisuuden voimaan. Tarpeeksi kauan kun toistelemme itsellemme “Me pystytään”, “Me nousemme” tai “Me voitamme”, niin voitot myös toteutuvat.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!