Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tapojen voima

Kirjoitettu 26.04.20
Esseen kirjoittaja: Maaria Pelkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tapojen voima - miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme
Kirjan kirjoittaja: Charles Duhigg
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Charles Duhigg on kyllä kirjoittanut mielenkiintoisen kirjan. Itseäni on lukiosta lähtien kiinnostanut psykologia eli tämä kirja oli oiva valinta. Teos käsittelee yksilön, organisaation ja yhteisön tasolla, miten tavat muodostuvat, kertoo käytännön esimerkkejä siitä ja antaa hyvän yleiskäsityksen tapojen voimasta. Kirjaa oli mielenkiintoista lukea ja uppouduinkin sen maailmaan muutamaan kertaa. Kuitenkin tämä yli 400-sivuinen opus olisi voinut olla lyhyempikin, sillä pääpointin sai hyvin jo alkumetreillä. 

 

Tavat ovat tiedostamattomia valintoja ja näkymättömiä päätöksiä, jotka ympäröivät meitä joka päivä ja jotka tulevat taas näkyviksi kun tarkastelemme niitä. Noin 40% päivittäin suorittamista toimista ei perustu päätöksiin vaan tapoihin. Emme yleensä mieti kumpaan jalkaan laitamme ensin kengän, harjaammeko ensin hampaat vai pesemme kasvot, lähdemmekö työpäivän jälkeen lenkille vai kaadammeko lasin viiniä ja rojahdamme sohvalle. Tavat syntyvät siksi, että aivot etsivät koko ajan keinoja ponnistella vähemmän ja jotta voimme käyttää energiaa tärkeämpiin asioihin.

Tapoja voidaan muuttaa, jos ymmärretään miten ne vaikuttavat. Kun toimintamallin kykenee jakamaan osiin, on helpompi hallita toimintaansa.  

Tapojen kehä

  1. Ärsyke 
  2. Rutiini
  3. Palkinto 

 

Ärsyke voi olla esimerkiksi paikka, aika, tunnetila, muut ihmiset tai välittömästi tapaa edeltävä toiminta. Aivot ei kykene erottamaan huonoja ja hyviä tapoja toisistaan, joten jos on kerran oppinut jonkin tavan, se väijyy aina taustalla valmiina aktivoitumaan, kun oikeanlaisia ärsykkeitä ja palkintoja tulee vastaan. Siksi on niin vaikea luoda uusia liikuntatottumuksia tai muuttaa ruokavaliota. Kun kerran tekee sohvalla istumisesta rutiinia sen sijaan, että lähtisi lenkille, toimintamalli pysyy mielessä aina. 

Tapojen voima on aika ihmeellinen. Yleensä yksi hyvä tapa saa aikaan muita hyviä tapoja: kerran viikossa liikkuva alkaa syödä aiempaa terveellisemmin ja hänestä tulee tehokkaampi työntekijä. Hän tupakoi vähemmän ja suhtautuu työtovereihinsa kärsivällisemmin. Hän käyttää luottokorttia harvemmin ja sanoo tuntevansa olonsa stressittömämmäksi. Jopa sängyn petaaminen aamuisin on yhteydessä tuottavuuteen, hyvinvoinnintunteeseen ja kykyyn pysyä budjetissa. Se ei kuitenkaan itsessään ole oikotie onneen mutta se aloittaa tapahtumien sarjan, jonka avulla hyvät tavat juurtuvat elämään. Muista siis pedata sänkysi aamuisin!

 

Miten uudet tavat syntyvät?

Uudet tavat syntyvät seuraavasti: ärsyke, rutiini ja palkinto liitetään yhteen, minkä jälkeen muodostetaan tarve, joka pitää yllä kehämäistä toimintaa. Otetaan esimerkiksi tupakoiminen. Kun tupakoitsija näkee esimerkiksi Malboro-paketin, hänen aivonsa alkavat odottaa nikotiiniannosta. (ärsyke) Pelkkä savukkeiden näkeminen riittää siihen, että aivot alkavat odottaa nikotiinia. Jos sitä ei saada, tarve kasvaa voimakkaammaksi, kunnes tupakoitsija tiedostamattaan kurottuu ottamaan savukkeen rasiasta. (rutiini) Palkintona voi olla esimerkiksi stressin lievittäminen tai lohdun saaminen. Toinen hyvä esimerkki on sähköposti. Kun puhelin värisee uuden viestin merkiksi, aivot alkavat odottaa hetken taukoa, jonka sähköpostin avaaminen tarjoaa. Jos odotus ei täyty, esimerkiksi treenitila voi täyttyä levottomista tiimiläisistä, jotka vaihvihkaa vilkuilevat puhelimiaan, vaikka tietävätkin, että viesti on todennäköisesti joku turha urheilu-uutinen tai uutiskirje. Viestin avattua seuraa kuitenkin ”ahaa” -tunne, joka toimii palkintona.

 

Haluatko tavaksi käydä lenkillä joka aamu? Valitse yksinkertainen ärsyke (laita esimerkiksi lenkkivaatteet päällesi jo heti aamulla) ja selkeä palkinto (onnistumisen tunne kun kirjaat ylös juoksemasi kilometrit tai endorfiinin aikaansaama mielihyväryöppy, joka juoksua seuraa). Lukemattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että ärsyke ja palkinto eivät yksinään riitä ylläpitämään tapojen kehää. Vasta, kun aivot alkavat odottaa palkintoaendorfiineja tai onnistumisen tunnettajoka-aamuisesta lenkkeilystä muodostuu pysyvä tapa. Sen lisäksi, että ärsyke käynnistää rutiinin, sen pitää myös herättää palkinnon tarve. Itse olen huomannut käyttäväni ärsykkeenä juurikin tuota, että laitan lenkkivaatteet jo aamulla päälle (lähinnä viikonloppuisin), jolloin kynnys lähteä lenkille on huomattavasti pienempi. Käyn lenkillä, koska sen jälkeen on parempi fiilis ja tulee tunne, että on tehnyt jotakin edistääkseen omaa hyvinvointia, se toimii itselläni palkintona.

 

Miten muuttaa tapoja? 

Onko sinulla huonoja tapoja? Haluatko vaihtaa ne terveyttä edistävämmiksi? Tapojen muuttamisen kultainen sääntö: pahaa tapaa ei voi lopettaa, sen voi vain muuttaa. Pidä ärsyke ja palkinto samana mutta muuta rutiini. 

Itselläni on esimerkiksi tapa syödä irttareita ja katsoa sarjoja, kun viikonloppu alkaa. Ärsykkeenä minulle toimii aika (perjantai) mutta myös tunnetila (väsymys) viikon jälkeen. Rutiinina on siis syödä irttareita, kun katson sarjoja. Palkintona tästä seuraa rentoutunut olo ja fiilis, että viikonloppu alkaa. Jotta voisin muuttaa tapani, minun tulisi keksiä jotain muuta tekemistä irttareiden syömisen sijaan, jolloin vain rutiini vaihtuu. Muutoksena voisi olla esimerkiksi irttareiden vaihtaminen dippivihanneksiin, jolloin saisin varmasti yhtälailla rentoutuneen olon ja fiiliksen, että on pari päivää vapaata. 

 

Alkoholistit hakevat alkoholista esimerkiksi helpotuksen tunnetta ja sen takia juovat. Jotta alkoholismista voi päästä irti, täytyy luoda rutiiniksi jokin muu kuin juominen. AA-kerhoissa juomisen tilalle tulee muiden ihmisten kanssa puhuminen, joka tarjoaa samaa helpotuksen tunnetta kuin juominenkin. Ärsykkeet ja palkinnot pysyvät ennallaan, vain käyttäytyminen muuttuu. On tärkeää uskoa muutoksen mahdollisuuteen, jotta muutos voi toteutua. Yleensä usko mahdollisuuteen syntyy muiden avulla, sillä yhteisöissä on voimaa. Tämän takia AA-kerhot ovat hyviä paikkoja muuttaa tapojaan paremmiksi. 

 

Tahdonvoima ja tavat 

Monesti kuulemme jonkun sanovan esimerkiksi treenatessa:tahdonvoimalla vaan, vielä yksi punnerrus. Ja kyllähän se toimii, tiettyyn pisteeseen saakka: tutkimusten mukaan meillä on käytössä tahdonvoimaa rajallisesti. Jos haluaa esimerkiksi juosta lenkin työpäivän jälkeen, joka vaatii tahdonvoimaa, sitä pitää säästellä päivän aikana. Näin ollen, jos kaiken tahdonvoiman käyttää ikävien tehtävien tekemiseen heti aamusta, sitä ei ole enää jäljellä, kun pääsee töistä kotiin. Tahdonvoimaa riittää pidemmäksi aikaa, jos ihmisestä tuntuu, että hän  hallitsee tilanteen. Työpaikoilla hallinnantunteen omaavat käyttävät enemmän energiaa työtehtäviin.

Ajattelutapamme muuttuu, kun muutamme jotakin elintapaa: kun esimerkiksi oppii patistamaan itsensä lähtemään kuntosalille tai syömään salaattia hampurilaisen sijaan, oppii hallitsemaan impulsseja. Oppii kääntämään huomion pois kiusauksista, ja kerran kun on löytänyt tahdonvoimansa, aivot kykenevät keskittymään tavoitteisiin. Itse olen käyttänyt tahdonvoimaani esimerkiksi siihen, etten osta karkkia kävellessäni karkkihyllyjen läpi ja että jaksan juosta lenkillä vielä vähän pidempään sen jälkeen, kun on olo, että pitäisi kävellä. 

 

Sinulla on ne tavat, jotka olet itse valinnut, siinä piilee tapojen voima. Valitse siis hyvin.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!