Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tarinallistaminen

Kirjoitettu 20.10.20
Esseen kirjoittaja: Aleksi Laitinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tarinallistaminen
Kirjan kirjoittaja: Anne Kalliomäki
Kategoriat: 1. Oppiminen, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 6. Markkinointi, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viime viikolla mietittiin kaikkien aikojen kollien kanssa meidän tulevaa brändiä videotuotannon parissa. Käytiin läpi meidän toimintamme tavoitteita, brändin rakennusta, arvoja jne. Ollaan tehty nyt porukalla koko syksy hommia ja jokaiselle on ruvennut löytymään omat toimintatavat tässä orkesterissa. Kuvaaminen ja osaaminen videoiden tekoon rupeaa olemaan hyvällä tasolla, joten nyt on aika omalla kohdalla saada lisää tulitukea toimintaan teorioiden kautta. Haluan oppia enemmän videoiden suunnittelusta, erilaisista työkaluista videoiden rakentamiseen ja laajentamaan omia ajatusmalleja erilaisista videoista. Suurin syy miksi haluan tehdä videoita, on se, että haluan jättää asiakkaalle/ihmisille ikuisen muistijäljen heille tärkeistä hetkistään joko yrityksen tai oman henkilökohtaisen tapahtuman muodossa. Videothan ovat tarinoita, joita on mukava katsoa ja niihin on mukava palata uudestaan myöhemmin. Yritysmaailmassa ne toimivat todella hyvin yrityksen markkinoinnissa somen myötä. Otin tällä kertaa lukuun Anne Kalliomäen ”Tarinallistaminen”, jonka myötä ajattelin saavani itselleni ideoita videoiden tarinallistamiseen.

Tarinat liittyy koettuun aitouteen ja hyvin kerrotun tai koetun tarinan kautta tarinan kokija motivoituu osallistumaan ja uskaltaa heittäytyä osaksi tarinaa. Aitous on meidän tulevan brändin yksi vahva tekijä. Me halutaan olla aitoja ihmisiä myös somen puolella ja me halutaan tuoda meidän omia mahtavia persoonia esille avoimesti. Parasta juuri olisikin se, että saadaan meidän meininkiin mukaan paljon asiakkaita ja heidän kanssa käytävät keskustelut ja viestintä olisi aitoa molemmin puolin. Uskoisin, että mitä aidompi olet, niin sitä helpommin lähestyttävä olet.

 

Tarinallistaminen on osa yrityksen toimintoja: strategiaa, tuotteistamista, palvelumuotoilua, markkinointia, brändäämistä. Tarinat voimistavat brändiä ja sen mielikuvaa. Ne luovat keskustelua brändistä. Keskustelua herättää varsinkin hieman tavallisesta poikkeavat tarinat ja aiheet, joilla otetaan kantaa esimerkiksi yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Tarinat osallistavat ja sitouttavat asiakasta omaan toimintaan ja ne luovat oman persoonallisen leiman brändille. Me halutaan rakentaa myös brändiä sillä tavalla, että ei tehdä niin sanottua ”kädenlämpöistä” sisältöä niin itsellemme kuin myöskään asiakkaalle. Lisäksi halutaan asiakkaalle aina 100% asiakaskokemus, jolla halutaan jättää asiakkaalle mahdollisimman hyvä mielikuva meistä. Tarinat markkinoinnissa ja meidän brändissä näiden aiemmin mainittujen asioiden pohjalta helpottavat taas myyntiprosessia ja asiakaskohderyhmien tavoittamista. Me halutaan tehdä asiakkaalle kaikki toiminnat helpoksi ja sujuvaksi ja me voidaan myös toteuttaa nämä elastisen trion myötä. Kirjan alussa oli maininta, että usein yritykset tuovat oman tarinansa esille nettisivuillaan ”Tarina”- osiossa. Kirjailijan mukaan sellaista ei kuuluisi olla ollenkaan yrityksien nettisivuilla. Mutta pitäisikö sinun mielestä sellainen olla? Ei välttämättä, mutta en näe itse suoranaisesti haittaa tälle myöskään. Kirjassa nousi esille tarinan muodostuminen henkilöiden ja itse brändin kautta eikä erillisen osion myötä. Tässä olen samaa mieltä ehdottomasti. Itse brändi ja sen sisällä olevat työntekijäthän sitä tarinaa kirjoittaa koko ajan, joten yrityksen ydin täytyy näkyä yrityksen toiminnassa viikoittain. Toisaalta minusta ”Tarina”-osiossa on myös hyvänä puolena se, jos halutaan tuoda esille esimerkiksi spesifimpää syntytarinaa tai vastaavaa, jolloin se erottuu hyvin sivuilta. Tarina sanan merkitys on vain heikentynyt viime aikoina paljon, sillä sitä käytetään niin paljon eri tarkoituksissa. On noussut esille kysymys, että luoko ”Tarina” niin hyvin enää arvoa kuin ennen? Nykyään esimerkiksi sisältö ja tarina sekoittuu helposti ja tämän pointin itsekin huomasi heti luettuaan tämän virkkeen.

 

Tarinoiden avulla yritys voi luoda kehystä, joka valmistelee asiakasta tulevaan myyntitapahtumaan. Kirjassa oli hyvä esimerkki, jossa Samsungilla on New Yorkissa liike, joka on oikeastaan taidenäyttely. Kyseisestä liikkeestä ei voi ostaa mitään, vaan sieltä ladataan musiikkia omiin laitteisiin ja siellä editoidaan Samsungin laitteella kuvattua materiaalia New Yorkista. Liikkeessä käyneistä asiakkaista 31% oli päätynyt ostamaan Samsungin tuotteita saman vuoden aikana. Tila ei varmasti ole mikään edullinen pitää vilkkaalla paikalla New Yorkissa ja konkreettista myyntiä ei tapahdu juuri siinä hetkessä, mutta samalla ihmisille jää tarina mieleen tällaisesta konseptista ja ikuinen muisto. Lisäksi monet varmasti kertovat tästä myös eteenpäin, joten sana leviää brändin ympärillä. Tämä on yksi erilainen keino jäädä asiakkaiden mieleen todella kovassa kilpailussa digimaailman puolella. Lisäksi liike saa valtavasti näkyvyyttä olemalla hyvällä paikalla suuressa kaupungissa, joten näkyvyyttä on paljon. Tällainen konsepti saa asiakkaita viettämään helposti useita tunteja brändin tuotteiden parissa ja tutustumaan mahdollisesti heidän uusimpiin laitteisiinsa.

Yritysten tarinaa luodaan myös ”heimolaisten” avulla. Tämä tarkoittaa sitä, kun esimerkiksi ihmiset kiintyvät johonkin brändiin niin kovasti, että he haluavat oma toimisesti tuoda brändiä esille omalla käyttäytymisellä. Esimerkiksi Starbucksin asiakkaat voivat tuoda brändiä esille juodessaan aamulla työmatkalla haettua kahvia aamupalaverissa. Tai käyttää heidän brändin termaria tms. Ihmiset haluavat kuulua johonkin ”heimoon” ja tällä tavalla he saavat helposti itsensä sisään heimoon. Itselle tästä esimerkistä nousi mieleen festarit. Itse olen vannoutunut kävijä Provinssissa, joten koen kuuluvani siihen porukkaan, joka vuosi toisen jälkeen palaa festareille viettämään mahtavia festareita. Festarit nousi esille myös niiden instagrammattavuuden vuoksi. Joskus ohimennen olen kuullut sellaisista somekäyttäytyjistä ja ikäryhmistä, joiden täytyy päästä Ruisrockiin ottamaan kuva siellä, koska se näyttää hyvälle omassa instagramissa. Näin he kuuluvat vähän huomaamatta omanlaiseen heimoonsa ja luovat samalla myös itse brändille arvoa ja tarinaa.

 

Hyvänä muistutuksena kirjasta jäi mieleen jatkuva materiaalin kerääminen yrityksen toiminnasta. Kaikki kuvat/videot ovat materiaalia, jota voi käyttää joko siinä hetkessä tai sitten vuosien päässä kuvaamaan omaa tarinaa. Näen myös aktiivisen päivittämisen somen puolella hyvänä portfoliona yrityksen toimintaan ja brändiin, joten sen myötä myös rakentuu oma tarina. Kun haluat herättää keskustelua teoillasi niin tee tekemisestäsi kiehtovaa ja jatkotyöstämisen arvoista. Tuo esille kiinnostavia otsikoita ja herätä ihmisissä tunteita vahvoilla sanavalinnoilla. Esimerkki kirjassa meni about näin, mielessä oli avainsanoina metsä ja hyvinvointi. Mitä vahvoja tunteita tai ajatuksia ne herättävät sinussa? HAVUJA PERKELE! Tämänkaltainen otsikko herättää varmasti tunteita ja kiinnostuksen lukijassa. Näin ollen olet onnistunut herättämään huomion jo jatkamaan itse asiaan.

Kirjassa oli paljon havainnollistettu tarinallistamista stooripuun avulla esimerkiksi yrityksen omien tarinaelementtien löytämiseen. Tässä esimerkissä maan alla on juuret eli ydin yrityksen toiminnassa. Maan tasona toimii asiakas ja palvelut. Oksistona taas tarinaelementit. Näiden kaikkien välillä on vahva side, jolla ne liittyvät toisiinsa eli mitään ei voi unohtaa pois toimivassa kombinaatiossa. Yrityksen toiminnan tulee näkyä palvelussa ja yrityksen brändi rakentuu tarinoiden kautta, joita tehdään muun muassa asiakkaiden kanssa.

 

Kirjaa lukiessa tuntui, että ajatukset karkailivat välillä todella paljon ja kirjan pääidea vei ajatuksiani liikaa satumaailmaan ja niiden luomiin tarinoihin. Tekstistä nousee hyviä pointteja esiin, mutta samalla ne vedetään todella vahvasti esimerkiksi juuri satumaailmalliseksi tarinaksi, jolloin en itse saa niistä niin paljoa irti. Ehkä ennakko-odotukset olivat hieman erilaiset kirjaa kohtaan, niin en osannut muuttaa niitä enää tässä vaiheessa kirjaa. Itse koen saavani näistä pointeista irti riittävän määrän ilman, että vien niitä itse näin pitkälle tarinamaailmaan.

” Tärkein asia myymisessä on tarina. Ihan sama mitä myyt niin tarinat myy aina.” Nämä pointit nousivat sattumoisin esille samaan aikaan kirjan kanssa podcastissa, jossa oli vieraana kaikkien tuntema Jethro ”Jeti” Rostedt. Hyvin sanottu ja varmasti pitää myös paikkansa.

 

Seuraavaksi tarinoiden käsikirjoituksesta, jota itse ajattelin videoiden näkökulmasta kässärinä niihin. Tarinapolku tehdään vaiheittain tässä yksi esimerkki kaava:

  1. Mistä palvelu alkaa eli mikä on palvelun tarinan alkusysäys? Miten asiakas houkutellaan mukaan kokemukseen?

Herätä siis asiakkaan mielenkiinto jollain keinolla. Mäksä on moneen otteeseen muistuttanut videoiden alun tärkeydellä. Ei kukaan tule katsomaan sinun mahtavaa viiden minuutin videota, jos sen ensimmäiset 15 sekuntia ovat tylsiä. Panosta mielenkiinnon herättämiseen ja koukuta katsoja näin mukaan videoon.

  1. Miten asiakkaalle esitetään tarinan näyttämö?

Mitä fiiliksiä ja ajatuksia halutaan herättää asiakkaan silmissä. Miljööllä, esineillä, musiikilla ja oikeastaan millä vaan voidaan luoda valtavasti mielikuvia katsojalle. Tuodaan näillä esille mitä tarinalta halutaan viestiä.

  1. Miten kokemusta syvennetään tarinalla?

Mitä keinoja voit käyttää vahvistaaksesi videon tarinaa. Voitko mahdollisesti saada asiakkaan samaistumaan esimerkiksi videolla olevaan tilanteeseen tai saada hänet jotenkin mukaan tarinaan.

  1. Mikä on asiakkaan mielestä huippukohta? Miten tarina etenee tähän pisteeseen?

Asiakkaalle täytyy jäädä jotain mieleen videoista. Tätä on hyvä miettiä jo ennen kuvaamista. Mitä videosta halutaan, että jää takuulla mieleen? Tähän on hyvä saada valmiiksi muutama idea, jotka on sitten helppo toteuttaa ja näin videolla on pari huippuhetkeä, jotka halutaan jäävän mieleen.

  1. Mikä on loppuratkaisu? Miten asiakkaalle annettu palvelulupaus lunastetaan?

Miten tarina viedään kohti loppuhuipennusta ja mitä lopussa tapahtuu. Tässä kaavassa tulleita pointteja on hyvä käydä läpi ennen kuvauksia varsinkin, jos kyseessä on juuri vähänkin pidempi video tarkemmalla tarinalla varustettuna. Tarinassa jatkuvasti kulkeva punainen lanka saa loppuhuipennuksen, joten vaikka tarina poukkoilee välillä, niin lopussa on nidottava asia pakettiin.

  1. Mikä on palvelun loppuhäivytys? Miten asiakas saatellaan ulos tarinanäyttämöllä?

Itselle tuli mieleen, mitkä ovat asiakkaan toimenpiteet videon jälkeen. Mitä seuraavaksi? Johdattaako video asiakkaan ostamaan lisää tai tutustumaan brändiin paremmin. Mitä halutaan tuoda esille tulevaisuudessa, on tärkeää pitää mielessä. Aina täytyy olla askeleen edellä.

 

Kirjasta nousi esille kuvakäsikirjoituksen tärkeys, joka on myös noussut meillä jo käytäntöön tämän syksyn aikana. Sen avulla olemme pystyneet varmistamaan, että puhumme samaa ”kieltä” keskenämme, kun suunnittelemme esimerkiksi itsellemme uutta mainosvideota. Kuvakäsikirjoitukset helpottavat tosi paljon kohtauksien valmisteluja ja ottojen yksityiskohtia on helppo nostaa tämän avulla jo esille. Esimerkiksi käsikirjoittaja voi hyvän kuvakäsikirjoituksen avulla varmistaa kuvaajalle juuri oikeat kuvakulmat ja yksityiskohdat, jotka haluaa videoon mukaan. Kuvakäsikirjoitusta voi viedä myös suoraan asiakaspintaan ja käydä läpi ennen kuvauksia yhdessä asiakkaan kanssa. Näin ollen asiakas saa myös hyvän ennakkokuvan tulevista kuvauksista, joten se voi rentouttaa myös asiakasta kuvauksiin, kun tietää mitä tuleman pitää.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!