Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tee itsestäsi brändi

Kirjoitettu 28.10.18
Esseen kirjoittaja: Ella Eronen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tee itsestäsi brändi
Kirjan kirjoittaja: Katleena Kortesuo
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.4. Uuden aallon markkinointi, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)
  1. Tiimiyrittäjä, tee itsestäsi brändi!

Henkilöbrändi oli itselleni hyvin abstrakti käsite. Ei ole voinut huomaamatta, että itsensä brändäämisestä on tullut suuri trendi, jonka suosio jatkaa nousuaan erityisesgti digitalisaation myötä. Internetin ja sosiaalisen median avulla melkein jokaisella on mahdollisuus julkistaa agendaansa ympäri maailman.

Vaikka oman brändin luominen kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, sitä se ei todellakaan ole, kun puhutaan oikeasti toimivasta ja pitkäikäisestä henkilöbrändistä.

Kohtasin tämän ongelman itsekin asiaa pyöritellessäni, ja nappasin avukseni Katleena Kortesuon kirjan Tee itsestäsi brändi: asiantuntijaviestintä livenä ja verkossa.

Tiimiyrittäjänä olen kerryttänyt monipuolista ja ainutlaatuista osaamista työelämää varten noin vuoden verran, ja se on muuttanut käsitystä niin itsestäni kuin työelämästäkin. Kuinka saada tämä kaikki upea myllerrys ja sekasorto sellaiseen pakettiin, että voin kaupallistaa oman osaamiseni Tiimiakatemian jälkeenkin?

 

1.2 Henkilöstä brändi

No mikä sitten on ihka oikea henkilöbrändi?

Kortesuo itse määrittelee henkilöbrändinnäin:

’’Ihminen itse tietyn ryhmän suoraan kokemana (lukuun ottamatta niitä ominaisuuksia, tavoitteita tai pelkoja, joita ihminen tahallisesti tai tahattomasti piilottaa). Joskus henkilöbrändi-sana viittaa myös suoraan persoonaan itseensä.’’

Henkilöbrändi on monen tekijän summa. Voit itse vaikuttaa sen syntymiseen ja tukea brändin muodostumista oikeaan suuntaan, mutta oikeasti vain kohderyhmäsi määrittelee, kuka ja millainen brändi on. Kohderyhmän kokemuksista henkilöbrändille syntyy imago ja maine, jotka ovat heijastuksia tai kuvia brändistä. Ne vain muodostuvat eri lailla.

 

Maine:

’’Ulkopuolisten brändistä välillisesti muodostama kuva, joka muodostuu kokonaan tai lähes kokonaan brändin suorien kokijoiden välityksellä.’’

Imago

’’Ulkopuolisten brändistä muodostama kuva, johon vaikuttavat paitsi brändin suoraan koettavissa olevat ominaisuudet, myös imagon muodostajan omat reaktiot, toiminta ja tunteet.’’

 

Ero maineen ja imagon välillä on välillä vaikea selittää, mutta hyvänä muistisääntönä toimii, että maine voi herättää tunteita, mutta ei itsessään muodostu tunteiden kautta, kun taas imago syntyy aina tunteen tai mielipiteen kautta. Oli hyvin valaisevaa ymmärtää, miten oma käytös heijastuu ympärillä olevista ihmisistä. Kaikki mitä julkisesti teet, tukee brändiäsi niin hyvässä ja pahassa.

Jos et brändää itseäsi ensin, eli tiedosta oman käyttäytymisesi tarkoitusta, ympäristösi tulee takuuvarmasti brändäämään sinut. Jos kohtelet muita epäkunnioittavasti, ja et ole kiinnostunut muista, on melko turhaa alkaa brändätä itseään ihmisläheiseksi ja välittäväksi ihmiseksi.

 

 

1.3 Miksi lähteä luomaan henkilöbrändiä?

Oman henkilöbrändin kehittämisestä, tai edes pohtimisesta, on mielestäni aina hyötyä.

Se, että erotut joukosta ja saat viestisi helpommin perille, ei ole ikinä haitaksi.

Vuosittain valmistuu tuhansia tradenomeja liukuhihnamaisesti. Valmistuneiden lähtökohdat ja opitut asiat ovat suuripiirtein samat, jolloin on vaikea erottua esimerkiksi pelkästään työharjoittelupaikan ja opinnäytetyön perusteella. Tiimiakatemialtakin valmistutaan toki tradenomeiksi. Mielestäni Tiimiakatemialta valmistunut tradenomi on keskimäärin valmiimpi työelämään kuin perus päiväopetusta käynyt tradenomi. Uhkana on se, mikäli emme osaa tuoda esille sitä, miten ainutlaatuisia oppeja olemme vuosien varrella kerryttäneet Tiimiakatemialaisina, emme tuo esimerkiksi potentiaaliselle työnantajalle mitään lisäarvoa. Silloin olemme osa kasvotonta tradenomi-massaa, ja heitämme potentiaalimme hukkaan.

Niin brändin kuin henkilöbrändinkin tulee aina kuitenkin tuoda lisäarvoa kohderyhmälleen, muuten se ei ole brändi. Henkilöbrändi ei myöskään ole brändi, jos se ei erotu joukosta.

Oman henkilöbrändin luominen voi olla haastava, mutta hyvin antoisa prosessi. Itse koen sen helpottavan oman ammatillisen identiteetin, elämän agendan ja arvojen löytämisessä. Se, että joutuu sukeltamaan oman mielensä syövereihin, tekee välillä hyvää. Prosessissa pääsee miettimään omia hyviä ja huonoja ominaisuuksiaan, sekä sitä, mitä osaa ja mitä mahdollisesti haluaa tulevaisuudessa osata. Ja eritoten sitä, miten oppia omista virheistään.

Minulla on paha tapa väheksyä omia taitojani ja olla ajoittain hyvin epävarma siitä, mihin pystyn. Sisälläni kuitenkin tiedostan että minussa on potentiaalia, mitä pitää uskaltaa tuoda esille rohkeammin. Elin enne kirjan lukemista siinä uskossa, ettei opiskelija voi rakentaa henkilöbrändiä. Tai ehkä halusin uskoa niin, koska koin epävarmuutta omasta osaamisestani. Mitä minä muka osaisin? Mitä minä voisin maailmalle muka tarjota?

Sorruin siihen klassiseen ’’sitten kun’’ ajatteluun.

Sitten kun olen 10 vuoden päästä markkinointijohtaja isossa yrityksessä, voin alkaa luoda henkilöbrändiä… Ei. Henkilöbrändin luomisen voi aloittaa jo nyt! Ja se on jopa suotavaa, ajatellen sitä, että minun pitäisi valmistua ensi vuonna. Kääk! Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, jolla on annettavaa yhteiskunnallemme.

 

  1. Luomisprosessin tuska

Brändi on monen tekijän summa, ja siihen vaikuttavat hyvin omet asiat. Niin sisäisillä kuin ulkoisillakin tekijöillä on väliä, ja ne tulee ottaa huomioon omaa brändiä suunnitellessa. Olet kuitenkin oman tekemisesi instrumentti, jota pitää päivittää ja josta tulee pitää huolta.

Emme (toivottavasti) elä tynnyrissä, jolloin on otettava huomioon, että muut joutuvat kuuntelemaan instrumenttiasi. Miten siis tulla instrumentiksi, jota tullaan etsimään, halutaan kuunnella ja huomataan ensimmäisenä kaupassa?

Kärjistettynä mielikuvani normaalista aikuisesta työelämässä saattaa olla suppea, mutta mieleeni tulevat vain liituraita-kauluspaidat ja jämäkkä pönötys mustan kahvikupposen äärellä. Pelkkä ajatuskin ahdistaa. Koen suurta tarvetta ilmaista itseäni, ja esimerkiksi pukeutuminen on yksi keinoistani siihen. Kortesuo tuo kuitenkin lohtua siihen skenaarioon, että joutuisin ilmeettömänä pönöttämään päätteen ääressä ankea kauluspaita päälläni ilman, että pääsisin ilmaisemaan itseäni fyysisellä olemassaolollani. Myös työelämässä on mahdollista, ja jopa suotavaa brändin kannalta, erottautua hillitysti joukosta.

Mutta on myös paljon muita keinoja, joilla vahvistaa omaa brändiä:

 

  1. Harvinainen nimi

Tiesitkö että Jari Sarasvuon nimi on keksitty, ja että herran alkuperäinen sukunimi on Heinonen? Mikäli nimesi on yhtä erikoinen kuin Osuuskunta Mahtian kuittiselvitykset, ei nimen muuttamiselle ole tarvetta. Ongelma tulee vastaan siinä, jos omistaa tunnetun kaiman tai nimen, joka on taas yhtä erikoinen kuin edellä mainittu liituraita-kauluspaita.

Nimi on todella suuri osa nykyihmisen identiteettiä. Olisinko itse valmis muuttamaan nimeäni? Ajatus on hyvin mielenkiintoinen, ja olen miettinyt asiaa paljon. Etu -ja sukunimeni ovat molemmat melko yleisiä. Etunimestäni en olisi valmis luopumaan, sillä pidän siitä kovinkaan paljon. Sukunimeni taas tuntuu kalskahtavan joka kerta korviini, kun kuulen sen sanottavan ääneen. Siitä tulee aina mieleen eroaminen.

Se on myös 200. yleisin sukunimi Suomessa vuonna 2018.

Ongelmia on tuottanut myös se, että minulla on kovin kuuluisa kaima, näyttelijätär ja tunnettu diiva, Ella Eronen (29.1.1900-9.10.1987).

Tutkin hieman sukunimeni historiaa, ja löysin informaatiota sen muunnelmista vuosien varrella. Alunperin ’’Eronen’’ on kirjoitettu ’’Eroin’’, mikä mielestäni erottuu perussuomalaisista, ’’-nen’’-päätteisistä sukunimistä. Ajatus oman nimen vaihtamisesta tuntuu vähän itsekeskeiseltä, mutta toisaalta oma henkilöbrändi omasta itsestäni, omasta persoonastani.

Ella Eroin. Siinäpä yksi vaihtoehto henkilöbrändini nimeämiselle, mikäli oma nimeni alkaa kyllästyttää.

 

  1. Erotu pukeutumisella

Kuten aiemmin tuli selväksi, en innostu epämukavista ja ankeista kauluspaidoista. Tai muuten vain tylsistä vaatteista.

Mielestäni on kuitenkin tärkeää kunnioittaa muita, ja pukeutua työpaikkaetiketin mukaisesti. Sen ei kuitenkaan tulisi estää itseilmaisua. Pienillä yksityiskohdilla saa huikeita muutoksia aikaan. Vaikka etiketti olisi jokseenkin tiukahko, on mahdollista erottautua hillitysti.

Esimerkiksi värikkäämmät jakut, korut tai hatut tuovat ilmettä neutraalien vaatekappaleiden rinnalle. Tärkeintä kuitenkin on se, että tuntee olonsa mukavaksi omissa vaatteissaan, eivätkä ne aiheuta sen enempää päänvaivaa, vaan voi keskittyä olennaiseen. Oman ulkoisen tyylin tulee tukea viestiäsi ja persoonallisuuttasi, muuten yritys erottautua voi vaikuttaa keinotekoiselta. Kortesuo nostaa hyväksi esimerkiksi filosofi Esa Saarisen, jonka räikeä persoona puskee läpi myös herran pukeutumisesta.

 

  1. Kehon kieli

90% ihmisen viestinnästä on sanatonta viestintää, ei puhetta tai sanoja.

Se, miten esiinnyt ihmisten edessä, on hyvin iso osa henkilöbrändiäsi. Olen tiedostanut asian pitkään, mutta en varmasti sisäistänyt kunnolla.

Tuntuu, etten saa yleisön edessä itsestäni irti sitä, mitä haluaisin. Esimerkiksi lavalla kehonkieleni on vaisua, ryhtini epävarma ja ilme vähintään kauhunsekainen, mikäli nyt mitään ilmeitä muistuttavaa voi kiristyneiltä kasvoiltani bongatakaan. Olo on yhtä itsevarma kuin ylikypsällä spagetilla, joka vain odottaa lipsahtamistaan haarukan kärjeltä lattialle.

Tiedostan sen liian hyvin itsekin, ettei se tue sitä, miten haluaisin näkyä muille.

Se, että pystyn olemaan itsevarma lavalla, ei ole itsestäänselvyys. Pitkä koulukiusaamistausta saa kehoni reagoimaan esiintymistilanteeseen samalla tavalla kuin olisin susien ympäröimänä, mutta Tiimiakatemian aikana olen saanut onnistuneita kokemuksia esiintymistilanteistakin. Ymmärrän, että omilla kehon toiminnoilla, kuten syvään hengittämisellä voi vaikuttaa hermostuneisuuteen, mutta on pitkä prosessi, että siitä tulee sujuvaa.

Niin kuin urheiluharrastuksissanikin, menestys vaatii toistoja toistojen perään.

Toisaalta jo vuoden aikana on tapahtunut paljon muutosta verrattuna siihen, millainen olin, kun akatemialle ensimmäisen kerran saavuin. Koko ajan olen enemmän tai vähemmän tietoisesti yrittänyt päästä pelkoni yli, ja päästää oman, autenttisen persoonani säihkymään lavalle täydessä kukoistuksessaan.

’’Vain ani harva osaa olla julkisuudessa yhtä luonteva kuin kotona tai ystävien kesken,’’ toteaa Kortesuo kirjassaan. Tehtävä on haastava, mutta olen asettanut itselleni tavoitteen, jonka haluan saavuttaa. Ruohonjuuritasolla autenttisuutta ja luotettavuutta tuovat muun muassa hyvä ryhti, katsekontakti sekä hyvä kädenpuristus. Ne nyt ovat melko lailla itsestäänselvyyksiä ihan kohteliaisuussyistä, ainakin itselleni. Kehonkieli on myös siitä oleellinen juttu, että kehonkielesi kertoo sen, uskotko omaan asiaasi. Jos et usko omaan asiaasi, se näkyy, eikä yleisösikään usko sinuun. Sama pätee siihen, jos viestisi on ristiriitainen: Yleisösi uskoo mieluummin kehonkieltäsi, kuin itseäsi.

Sanat ovat vain helinää kehonkielen rinnalla.

 

2.1 Brändi rakentuu itsetuntemuksen varaan

 Hyvä itsetuntemus vaatii raavasta pohjatyötä. Mielestäni Kortesuo kiteyttää prosessin ytimen loistavasti:

 

’’Löydä itsesi, löydä brändisi.’’

 

Erityisesti Tiimiakatemian myötä olen pohtinut asiaa paljon. Millainen minä olen, mitä teen ja miksi. Kuka minä olen, ja mikä on elämäni tarkoitus. Monta kertaa olen hakannut päätäni seinään, kun olen päätynyt siihen lopputulokseen, että ihmisen persoona on loputtoman paradoksaalinen käsite.

Se, että onko se edes mikään kunnollinen lopputulos, on ristiriitaista.

Toisaalta olen hyvin ulospäinsuuntautunut, heitän paljon pimeää läppää ja rakastan viettää aikaa ihmisten kanssa, mutta tarvitsen myös paljon omaa aikaa. Suurimman osan ajasta olen positiivinen ja aurinkoinen, mutta joinakin päivinä vituttaa sitten niidenkin edestä. Ja sen valitettavasti huomaa. Olenko siis ekstrovertti, introvertti vai ambivertti, kun viikkoon mahtuu 7 päivää ja oma fiilis vaihtuu sukkien vaihtamisen tahdissa?

On hyvin vaikeaa määritellä tai lokeroida omaa persoonaansa. En usko, että olen ongelmani kanssa yksin. Jokainen meistä on epälooginen, jotkut hieman enemmän kuin toiset. Onneksi omia epäloogisuuksiaan voi tiedostaa ja pohtia, mikäli kokee ne haitallisiksi. Mielestäni on ihan ok, jos välillä vituttaa, jos sen osaa purkaa oikein.

Itselleni erilaiset tunnetilat ovat iso voimavara, mikä vie minua eteenpäin.

Oivalsin, että ehkä se persoonan merkitys tulee siinä, miten sen pahan olon purkaa. Itselläni ei ole tapana purkaa sitä muihin, vain liikuntaan, taiteeseen tai keskustelemalla. En halua satuttaa muita, tai viedä omalla negatiivisudellani energiaa muilta. Pointtina kuitenkin siis se, että itsetuntemus, varsinkin tässä herkässä kasvuiässä, ei ole itsestäänselvyys. Aivot kumminkin kehittyvät melkein 30 ikävuoteen saakka, joten ei ole ihmekään, että itsetutkiskelu tuntuu välillä hankalalta. Onneksi Kortesuolla on muitakin apukeinoja oman pään selvittämiseksi, kuin pään seinään hakkaaminen, mitä itse turhan usein suosin erityisesti sunnuntai-iltaisin.

 

2.2 Ainutlaatuinen minä

’’Brändi syntyy ainoastaan tarjoamansa lisäarvon, imagon ja maineen kautta, eikä sitä voi olla ilman kohderyhmää,’’ toteaa Kortesuo. On hyvä pohtia, mitä haluaa lähteä tarjoamaan kohderyhmälleen. Haluatko tarjota viihdettä, tietoa, osaamista, palveluita, tuotteita, toivoa taikka nautintoa?

Miten erotut tarjonnallasi muista?

Nykypäivän informaatiovyöryssä on todella hankala erottautua kilpailijoistaan, tai olla täysin uniikki, koska kaikki on jo keksitty. On turha alkaa keksimään pyörää uudelleen. Miten sitten olla ainutlaatuinen? Itsetutkiskelevan pohjatyön pohjalta on helpompi lähteä rakentamaan ainutlaatuista henkilöbrändiä.

Jokaisesta meistä löytyy ainutlaatuinen piirteiden, harrastusten ja ominaisuuksien yhdistelmä. Minusta Kortesuon esimerkkihenkilö oli hauska, ja osuva, millainen oma henkilöbrändini voisi olla: ’’Maamme ainoa skeittaava ja poliittisesti aktiivinen tietoturva-asiantuntija.’’ Kyseinen henkilöbrändi vähintään erikoinen, mutta antaa hyvän ja aktiivisen kuvan henkilöstä brändin takana. Se pisti miettimään, miten yhdistän esimerkiksi kiinnostukseni ihmisten auttamiseen ja valmentamiseen, yleisurheiluun ja esimerkiksi kansainvälisyyteen liittyen. Hauska työkalu, mikä pisti minut pohtimaan ja innostumaan siitä, millainen henkilöbrändi minulla voisi olla.

Kortesuon kirjassa oli paljon hyviä apukysymyksiä, mitkä pistivät miettimään omaa identiteettiä niin henkilökohtaisessa kuin ammatillisessa mielessä.

 

  1. Millainen minä olen?

Kysymys on yksinkertaisuudessaan yllättävän vaikea, ja päätin kysyä ystäviltäni mielipiteitä ja palautetta persoonastani, sillä heidän seurassaan olen kaikista autenttisin itseni. Sekä koen itseni arvioimisen hieman vaikeaksi.

Minua kuvailtiin intohimoiseksi, temperamenttiseksi, positiiviseksi, elämää kokeneeksi ja huumorintajuiseksi tyypiksi. En koe, että olisin juurikaan näyttänyt näitä piirteitä esimerkiksi omassa tiimissäni akatemialla. Koen, että kannan tietynlaista suojakuorta ylläni.

Mitä enemmän asiaa pohdin, sitä enemmän ymmärsin, miten tuo suojakuori estää minua käyttämästä omaa potentiaaliani esimerkiksi oman tiimini kanssa työskentelystä. Vaikka olen ujo, se ei estä sitä, että olisin puhelias. On hyvä tiedostaa tämä asia, ja lähteä miettimään syitä sille, mistä esimerkiksi suojakuori johtuu.

 

  1. Mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni? Miten kehitän vahvuuksiani entisestään? Miten pystyn hillitsemään tai vähentämään heikkouksiani?

Koen, että vahvuuksiani ovat oman elämänkokemus, sosiaalinen herkkyys, uteliaisuus, sekä kyky sopeutua ja oppia nopeasti. Minussa on myös piirteitä, jotka sopivat kumpaankin kategoriaan. Jos kiinnostun jostakin asiasta, uppoudun asiaan täysillä, etsin asiasta kaiken mahdollisen tiedon ja työstän asiasti intohimoisesti eteenpäin. Jos taas jokin asia ei kiinnosta minua yhtään, on minun hyvin vaikea sitoutua tehtävään.

Kaikki tai ei mitään-asenne istuu hyvin vahvuudeksi ja heikkoudeksi.

Heikkouksiani ovat ehdottomasti temperamentti, epävarmuus sekä ’’sitoutumiskammoisuus’’.

Minun on hyvin vaikea sitoutua projekteihin, mikäli en usko täysillä sen onnistumiseen, tai ihmisiin projektissa. Mikäli jokin asia on kovin ristissä oman arvomaailmani kanssa, en pysty siihen sitoutumaan, vaikka siitä sataisi rahaa kuin esterin perseestä.

Epävarmuus estää minua tekemästä paljon asioita, joita haluaisin. Se, että en luota itseeni, estää minua olemasta lavalla, verkostoitumasta haluamallani tavalla ja julkaisemasta omia ajatuksiani julkisesti.

Temperamentti näkyy joskus voimakkaina tunne-reaktioina. Vaikka olen oppinut hillitsemään niitä ulkoisesti, voivat ne lamauttaa minut hetkellisesti kokonaan. On hyvin raskasta pidätellä tunteen purkautumista julkisella paikalla, mikä loppujen lopuksi purkautuu sitten kuitenkin kotioloissa. Tunteet ovat minulle jatkuva voiman ja inspiraation lähde, jota minun pitäisi hyödyntää paremmin, että heikkoudesta tulisi vahvuus.

 

  1. Mitkä ovat tarpeeni ja kiinnostuksen kohteeni?

Että voin hyvin työpaikalla, kaipaan:

-Oman arvomaailman mukaisten juttujen toteuttaminen

-Rento ja avoin työympäristö, jossa saa kuitenkin olla ja keskittyä rauhassa

-Kannustava ja erilaisuuden hyväksyvä ilmapiiri

-Yhteinen luottamus ja avoimuus

-Rehellisen palautteen antaminen

-Muiden ihmisten tukeminen

 

Olen kiinnostunut hyvin monesta asiasta, ja ensimmäisenä mieleeni ponnahtivat:

-Hyvinvointi ja sen edistäminen työssä -ja vapaa-ajalla

-Terveysteknologia

-Valmentaminen ja johtaminen

-Ihmisten käyttäytyiminen ja psykologia

-Itsensä kehittäminen

-Kirjoittaminen ja sisällön tuottaminen

-Puhuminen ja esiintymiskokemuksen kartuttaminen

-Ihmisten auttaminen

-Toimivan yhteisön luominen

-Kokonaisuuksien luominen

 

  1. Miksi olen luomassa henkilöbrändiä itsessäni?

Henkilöbrändiä ei kannata lähteä luomaan rahan tai julkisuuden perässä.

’’Jos annetaan rahanahneiden, julkisuushakuisten tyrkkyjen hallita ja kehittää markkinointia ja viestintää, on maailma pian vinksallaan.

-’’on parempi, että fiksut, rehelliset ja ajattelevat ihmiset opettelevat vaikuttamaan.’’

Onkin tärkeä muistaa, että brändi ei ole sinua varten, vaan sinä ja brändisi olette kohderyhmää varten. Rakennan brändiä, koska koen tarvitsevani äänitorvea omalle agendalleni. Haluan kirkastaa omaa agendaani, ja tarkoitusperiäni. Tarvitsen uskottavuutta, näkyvyyttä ja selkeyttä, että saan toteutettua itseäni. Haluan päästä jakamaan omia kokemuksiani, ja sitä kautta päästä auttamaan muita ja toimimaan jopa vertaistukena ihmisille, joilla on vaikeaa.

Mielestäni oma arvomaailmani ja agendani kiteytyy hyvin kliseiseen lausahdukseen:

’’Be who you needed when you were younger.’’

 

  1. Mitä haluan elämältä? Mitkä ovat päämääräni työelämässä ja yksityiselämässä?

Työelämässäni tahdon päästä vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin työpaikoilla, ja tehdä ihmisten elämästä elämisen arvoista.

Haluan päästä rikkomaan rajoja esimerkiksi koulutusjärjestelmässä, ja kyseenalaistaa kankeita, lukiosta ja yliopistosta tuttuja tapoja oppia. Haluan päästä työskentelemään ihmisten kanssa, mahdollisesti konsulttina, valmentajana tai johtajana.

Tärkein päämääräni työelämässä on kuitenkin vapaus tehdä sitä, mikä antaa minulle energiaa, ja toteuttaa omia arvojani. Myös vapaus on yhtä lailla tärkeää. Unelmissani voisin itse määritellä työaikani. Se, että harrastuksille ja urheilulle jää aikaa, on minulle elintärkeää. Itselleni on vaikea määritellä konkreettisia päämääriä näin aikaisessa vaiheessa työelämään liittyen.

Yksityiselämässä tavoitteenani on olla terve, ja päästä yli menneisyyden traumoista, ja kyetä luomaan vakaita ja turvallisia ihmissuhteita. Haluan vakituisen suhteen ja pari lasta, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Niin kuin työelämässä, vapaus vaihtaa maisemaa ja vapaus hallita omaa ajankäyttöä ovat tärkeitä asioita minulle. Haluan olla hyvä kumppani, äiti ja ystävä, johon voi luottaa, ja jolla on aikaa olla läsnä.

Harrastuksellisia tavoitteita minulla on paljon. Haluan vielä joku päivä kilpailla yleisurheilukentillä, ja toivottavasti harrastaa lajia vanhuuteen saakka. Haluan myös julkaista oman runokokoelman, tai jopa taidenäyttelyn. Tavoitteenani on myös opetella soittamaan pianoa sujuvasti.

 

  1. Mitä pelkään? Mikä on pahinta, jota minulle voi sattua?

Luulen, että suurin pelkoni on hyljätyksi tai torjutuksi tuleminen. Lapsuudesta peräisin oleva pelko on enemmän läsnä, kuin osasinkaan kuvitella.

Miksi pelkään mennä lavalle? Miksi pelkään julkaista omia kirjoituksiani Linkedinissä? Miksi asiakkaisiin meno saattaa välillä ahdistaa?

Voi kuulostaa lapselliselta, mutta pelko on tosi. Vaikka vakuuttelen itselleni, ettei muiden mielipiteillä ole väliä, en sisäistä sitä. Mielestäni jokainen ihminen mielipiteineen on tärkeä, ja on vaikea sisäistää asenne, jossa en välittäisi vittuakaan.

 

  1. Koostaminen

Kirja tarjoaa hyvät työkalut oman brändin koostamiseen. Nyt kun osat on hankittu kuin Ikeasta konsanaan, on aika ruveta kokoamaan brändihökkeliä kasaan. Hyvä suunnittelu on puoli työtä, vai miten se nyt meni.

Edellisen kappaleen kysymykset ovat hyvin henkilökohtaisia, ja jokaisella on omat vastauksensa niihin. Hyvässä brändissä tulisi mielestäni toteutua juurikin autenttinen itsensä toteuttaminen, mikä Kortesuonkin mukaan luo hyvää elämänlaatua. Ihmisen perustarve on itsensä toteuttaminen, joten ei ole ihmekkään, että brändi koetaan hyvänä tapana ilmaista itseään ammatillisesti. Miten lähteä sitten koostamaan brändiä, kun ulkoiset puitteet ja itsetuntemus ovat kunnossa? Kun tiedät, mitä ja miten viestit, on aika pohtia, mitä ja missä viestit. Vaihtoehdot ovat loputtomat, varsinkin nykypäivänä.

Kortesuo neuvoo tarjoamaan asiakkaalleen muutakin kuin tavaraa ja tietoa. Aina tulee kilpailijoita, joilla on sama tieto tai tavara halvemmalla, ja asiakas vaihtaa leiriä.

Sen sijaan tunnesiteestä on vaikeampi irrottautua.

Siksi henkilöbrändin autenttisuus ja henkilökohtaisuus ovat valttia. Brändin luominen on siis myös tunteiden luomista ja tarinoiden kertomista, mikä vaatii sitten hyviä kielellisiä taitoja. Oleellisin asia, mitä Tiimiakatemiallakin toitotetaan, on asiakaslähtöisyys: Tee asiakkaalle- kuuntele asiakkaan tarpeita ja kehity sen mukana.

On turha lähteä myymään sosiaalisen median markkinointipakettia, jos asiakkaalla on homma hallussa. Jos et kuuntele ja huomaa asiakkaan tarpeita, voi isokin projekti jäädä sivu suun. Vaikka asiakas ei tarvitse välttämättä some-pakettia, hän voi tarvita apua esimerkiksi brändäämisen kanssa.

 

3.1 Teemat

Mielenkiinnon kohteideni perusteella mietin, mitä haluan julkaista ja miten haluan näkyä henkilöbrändinä.

Oman henkilöbrändini arvoja ovat avoimuus, rehellisyys, jatkuva oppiminen ja kehittyminen

Teemoja, mitä haluan käsitellä, ovat esimerkiksi tiimivalmentaminen ja oppiminen, hyvinvointi työssä -ja vapaa-ajalla, henkilökohtainen kehittyminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus. Julkaisen asioita omasta näkövinkkelistäni. Pyrin hyödyntämään ja reflektoimaan omaa kasvutarinaani: Miten kasvaa kivikoiden ja karikoiden kautta täyteen potentiaaliinsa? Tyylillisesti pyrin olemaan humoristinen ja rento, mutta silti asiallinen. Jokaisella asialla, tarinalla ja vitsillä tulee olla joku opetus tai pointti. Tarkoituksena on kuitenkin tuoda lisäarvoa seuraajille ja potentiaalisille asiakkaille.

 

3.2 Kanavat

Nyt kun olen työstänyt sitä, millainen henkilöbrändi haluan olla, on aika miettiä viestintäkanavia. Mitkä ovat oikeat kanavat sille, mitä haluan ilmaista?

Tämän hetkisiä projektejani ajatellen, esimerkiksi Rekryä varten, Youtube on hyvä kanava jakaa omia kokemuksia oikealle kohderyhmälle, eli Tiimiakatemiasta kiinnostuneille. Siellä voin jakaa omaa ja muiden kasvutarinoita, oppeja ja koppeja, mitä olemme tästä ’’opinahjosta’’ saaneet. Myös johtaminen ja valmentaminen ovat asioita, ja ovat läsnä Tiimimestareita ja rekryn johtamista ajatellen. Ensimmäisenä tuli mieleen Tiimiakatemian blogin eloon herättäminen.

Myös Linkedin artikkelit ovat oiva tapa saada suoraa palautetta omiin kirjoituksiinsa esimerkiksi blogiin verraten. Interaktiivisena julkaisualustana Linkedin olisi itselleni paras tässä elämäntilanteessa, sillä tarvitsen suoraa palautetta kehittyäkseni.

Seminaaripuheenvuorot ovat sellainen asia, mistä voin tällä hetkellä vain haaveilla. Mutta tavoitteenani on joku päivä olla niin onnistunut henkilöbrändi, että pystyn auttamaan muita ihmisiä puhumalla.

Koulutuksia ajattelin järjestää rekryn merkeissä. Mieleeni tuli järjestää kevyitä koulutuksia esimerkiksi lukiovierailuiden yhteydessä: Miksi Tiimiakatemia-esityksen pitäisi olla vain yksi pönötyssessio muiden joukossa? Olisi kiva laittaa esimerkiksi lukiolaiset miettimään omaa ajankäyttöään, mielenkiinnon kohteitaan ja mahdollisia urapolkuja. Valmennukset menevät melko lailla limittäin koulutusten kanssa, mutta ovat hieman haastavampia, ja vaativat vähän enemmän kokemusta, mitä tulee varmasti jo koulutusten kautta. Tiimimestareissa opin varmasti paljon enemmän valmentamisesta, ja pääsen kehittämään omaa valmennusfilosofiaa, joka tukee henkilöbrändiäni. Olen haaveillut myös kirjan kirjoittamisesta pitkään. Myös se on varteenotettava vaihtoehto, millä pääsen ilmaisemaan itseäni.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!