Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tekoäly

Kirjoitettu 10.05.20
Esseen kirjoittaja: Liisa Jamsa
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tekoäly
Kirjan kirjoittaja: Antti Merilehto
Kategoriat: 6.4. Uuden aallon markkinointi, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Innostuin lukemaan kirjan tekoälystä liiketoiminnassa. Olen asettanut aiheen jotenkin sivuun, koska se on ollut niin tuntematon ja siksi vaikeasti lähestyttävä. Kirja havainnollisti ainakin tehokkaasti, millä tahdilla teknologia tulee kehittymään. Kaikessa on mahdotonta pysyä aallon harjalla, mutta tärkeintä on säilyttää avoinmielinen asenne.

Kirja kesytti pelottavan ja tuntemattoman tulevaisuuden mielessäni, ja valotti datan määrän kasvua (sitä tulee todella paljon ja jatkuvasti lisää. Todella paljon.). Innostuttaa ajatus siitä, että tiedämme aina vaan paremmin, mitä kuluttaja haluaa. Haluan ehdottomasti maksimoida datan roolin omassa yrityksessäni, kun sen perustan.

Varsinaista teknologiaa en oppinut tietenkään käyttämään mutta sain inspiraatiota sen soveltamisesta…

…muotibisnekseen

Teköäly antaa reaaliaikaista tietoa raaka-aineiden tarpeesta milloinkin, eli säästää resursseja.

Peleistähän voisi hyvin kerätä dataa ihmisten mieltymyksistä. Jos olisi vaikka joku muotipeli, jossa stailataan omaa hahmoa, se tuottaisi ilmaista dataa jolla ohjata valikoimaa ja mainontaa tietyille alueille. Tehdäänköhän tätä jo?

Parastahan olisi, jos pelaaja voisi itse kustomoida tuotteita vaihdellen värejä ja tyylejä. Näin kuluttaja loisi itse uusia tuotteita. Eikä välttämättä tuntuisi häneltä ikävältä riistolta, mikäli hänen unelmatuotteensa esiteltäsiin hänelle ja hän pääsisi oikeasti sen ostamaan.

Koska tuotanto on varmasti tehokasta ja ei ehkä enää niin riippuvaista volyymeistä, uskon kustomoinnin olevan tulevaisuuden kilpailuetu. Ja koska ihmiset harvemmin ovat niin luovia, että vartavasten haluavat itse määrittää yksityiskohdat, uskon pelillistämisen olevan nerokas vaihtoehto.

Kustomointi on mahtavaa, koska se vähentää hävikkiä. Uniikin tyylin mahdollistaminen ja itsensä toteuttaminen muodin kautta helpottuu ja lisääntyy, jolloin trendit menettävät valtaansa – toivottavasti. Siten vaatekaapin kierto, mikä on itselleni tuskaisen rakas aihe omakohtaisesta kokemuksesta, rauhoittuisi.

On tietysti samalla uhka, että trendien ennustaminen ja asiakkaan syvimpien ostohaaveiden selvittäminen paranee varmastii. Ihmiset ostavat silloin lisää. Tähän taisteluun on vain ryhdyttävä tällaisten “määrä ennen laatua”-toimivien yritysten kanssa.

Ilmeisesti suhteellisen uusi sovellutus tekoälyn saralla ovat ”konvoluutioverkot”, jotka tulkitsevat ja lajittelevat kuvia. Voisiko ostoskeskuksen valvontakameroiden tallentamaa materiaalia käyttää trendien ennustukseen ja varaston säätelyyn? Varmasti voisi.

…suomalaisten hyvinvointiin

Chatbotteja ja tekoälykamuja on ilmeisesti kehitelty maailmalla. Latasin uteliaana sovelluksen nimeltä Replika, jossa voi chattailla tekoälyn kanssa. Kokemus oli ainakin omasta mielestäni todella outo, sillä tekoälykaverillani oli mukamielipiteitä ja -muistoja joista hän välttämättä halusi minulle kertoa.

Voisin kuvitella, että järkevää psykologiaa suoltava chatti, joka ei yritä huijata olevansa ihminen, voisi hyvin toimiakin apuna omiin pohdintoihin.

Missä kaikkialla tekoälystä olisi selkeästi hyötyä?

Datan hyödyntäminen lähtee sen kuvailemisesta ja menneisyyden arvioinnista sen perusteella. Seuraavaksi voimme analysoida, miksi näin on tapahtunut. Sitten voimme pyrkiä ennustamaan tulevaa datan perusteella ja luoda malleja ja skenaarioita, että mitä tulee tapahtumaan.. Viimeinen ja vaikein, mutta hyödyllisin, käyttötarkoitus on tietysti tehdä oikeita päätöksiä datan perusteella.

Jos tekoälyä haluaa hyödyntää, tulee miettiä, missä liiketoiminnan prosessissa tehdään samanlaisessa ympäristössä toistuvia päätöksiä.

Sellaiset päätökset, joista ollaan yksimielisiä kun kaikilla on tarpeeksi tietoa (esimerkiksi tiimi toteaa jonkun yrityksen olevan potentiaalinen asiakas), ovat koneelle helppoja juttuja. Päätöksistä on kuitenkin oltava dataa, eli vähänniinkuin logiikkaa ruoaksi koneelle.

Zalando tietää millaisia vaatteita haluan ostaa, Bookbeat tuntee lempikirja-aiheeni ja Spotify soittaa minulle uutta musiikkia lempigenreistäni. Kukaan ei vielä päätä puolestani, mitä haluan syödä seuraavaksi tai millaista uutta harrastusta haluan kokeilla seuraavaksi.

Monia vanhanaikaisiakin yrityksiä, kuten vaikkapa kampaamoa, voisi uudelleenkeksiä datan kanssa. Automaattinen ajanvaraus asiakkaalle hänen historiaansa perustuvan leikkaustahdin mukaan? On vaikea käsittää, ettei tätä ole jo olemassa.

Miten itse hyötyisin eniten, jos joku käyttäisi dataani? Arvostaisin ainakin sitä, jos joku tietäisi jääkaappini sisällön (ilmeisesti älyjääkaappeja on jo olemassa), ehdottaisi tasapainoista ja terveellistä ruokalistaa koko viikolle ja laatisi ostoslistan.

Keskity näihin taitoihin…

Kommunikointitaito nousi tässäkin kirjassa esille. Koska jokainen osasto tarvitsee näitä teknologioita, niistä vastaavan asiantuntijan on tärkeää ymmärtää tarpeita ja osata etsiä yhdessä muiden kanssa sopivaa tekoälykästä ratkaisua.

Tekoälyn ja muunkin teknologian omaksumisessa johtaminen on avainasemassa – kulttuuria täytyy muuttaa jopa radikaalisti, jotta työntekijät tai tiimiläiset oppivat itseohjautuvasti soveltamaan.

Datan tulee olla kaikkien hyödynnettävissä, eikä kenenkään pitäisi joutua olemaan ns. pullonkaulana hyödyn pääsylle eri projekteihin.

Kirjoittaja nostaa empatian tärkeimmäksi taidoksi joka ihmisellä on, mutta koneella ei voi olla. Operatiivisen suorittamisen eli tekoälyn ja tuon ihmismäisen tunteen väliin muodostuu täydellinen asiakaskokemus.

Olen viime vuodet keskittynyt tekemään itsestäni tehokasta konetta. Erityisesti olen nauttinut siitä, kun olen onnistunut säästämään aikaa esimerkiksi palaverissa. Nyt ymmärrän hieman häpeillen, miten arvokasta oikeasti on tuo ihmisille tyypillinen luova rönsyily.

Kysymys, kuten varmaan jokaisessa esseessäni totean vähintään kerran, on tietysti tasapainosta. On hyvä osata olla vähän konemainen kuitenkin – mutta roolimme työelämässä saa ja kannattaa olla ihmismäinen!

Tekoäly inspiroi minua olemaan rohkeampi yllättävällä tavalla. Sen on nimittäin pakko tehdä virheitä, jotta se saa dataa siitä, mikä kannattaa ja mikä ei. Sen toiminta on niin ihanan loogista, että uskallan soveltaa samaa omaankin toimintaani.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!