Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Teologiaa johtajille

Kirjoitettu 14.05.13
Esseen kirjoittaja: Marika Nukarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Johda ihmistä - Teologiaa johtajille
Kirjan kirjoittaja: Tapio Altonen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Näitä hieman perinteisempiä johtajuuskirjoja on tullut joitakin kappaleita luettua. Nyt oli mukava tarttua johonkin hieman erilaiseen. Vaikka aihe tuntuikin raskaalta ja aluksi säikähdin sanaa ”uskonto”, oli kirja loppujen lopuksi mielenkiintoinen, vaikkei niin mielenkiintoinen, ettenkö olisi harmitellut vapaa-aikani menettämistä kirjan parissa.

 

Teologia tarkoitti alun alkaen ”jumaluusoppia”. Nykyään siitä puhutaan enemmänkin uskonnon tutkimisen tieteenalana. Kun puhun tässä tekstissä teologiasta, tarkoitan nimen omaan uskonnon tutkimista, en uskonnon harjoittamista. Miten uskonto liittyy johtamiseen ja johtajiin? Aaltonen kuvaili johtamista yksilöiden ja ryhmien keskellä tapahtuvaksi ilmiöksi, joka on aina osa inhimillistä ja kulttuurista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös uskonnolliset ulottuvuudet. Koska uskonnot vaikuttavat tavalla tai toisella meihin kaikkiin, se vaikuttaa myös johtamiseen.

 

Uskoi jumalaan tai ei, kirkot ovat vaikuttaneet kovastikin eri maiden kulttuureihin ja uskontojen opetukset vaikuttavat meihin, vaikka emme kuuluisikaan kirkkoon. Kultainen sääntö, eli kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille , esiintyy hieman muunneltuna useissa uskonnoissa. Tämä ja monet muut eri uskontojen opetukset kertaantuvat lasten kasvatuksessa kerta toisensa jälkeen, luoden meille moraalisen pohjan josta ponnistaa. Toki tämä koskee myös johtajia. Johtajan alaisena oleminen on eräänlaista armoa ja hyväksyntää. Vapaaehtoinen sitoutuminen johtajan antamiin ohjeisiin tuottaa kovempia ja kestävämpiä tuloksia kuin pakotettu kurinalaisuus tai pelko. Sama asia eri sanoin: kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

 

Erilaisten uskontojen tunteminen on yleissivistyksen kannalta tärkeää, mutta huomattavasti konkreettisempaa hyötyä siitä saa, kun ymmärtää uskonnon vaikutuksen eri ihmisiin.Varsinaiset johtamishaasteet tulee, kun kohdataan toisesta kulttuurista tuleva henkilö, jolla on erilainen uskonnollinen tausta. Tarvitaan uskontojen lukutaitoa, ettemme suotta loukkaa toista tai aseta häntä epäedulliseen asemaan, joka sotii vahvasti hänen omaa uskontoa vastaan. Samalla pystymme välttämään suurimman osan konflikteista, kun tiedämme miksi kukakin toimii kuten toimii. Menneinä vuosina etenkin muslimien säännölliset rukoilutauot ovat aiheuttaneet kränää yrityksissä. Miksi muslimit saavat pitää taukoja, joiden aikana he istuvat matolla ja rukoilevat mekkaan päin? Kuinka luoda työyhteisö, jossa kukaan ei tunne itseään vähemmän arvostetuksi? Kuinka johtajana otan kantaa uskonnollisiin kysymyksiin työpaikoilla? Minulla ei ole vastauksia näihin kysymyksiin. Jokaisen johtajan täytyy tutkia itseään vastaavien kysymysten kohdalla.

 

Kymmenen käskyä omin sanoin

1. Et ole Jumala. Et myöskään ole korvaamaton.

2. Älä laita sanoja toisten suuhun, vaan kerro mitä mieltä itse olet ja anna muiden kertoa omat mielipiteensä.

3. Pyhitä lepopäivä. Myös sinä ja alaisesi ansaitsette lomaa töistä.

4. Kunnioita heitä jotka tietävät enemmän kuin sinä ja arvosta yrityksesi menneisyyttä ja tapoja.

5. Älä lannista mieltä. Älä vie elämäniloa.

6. Älä unohda lähimmäisiäsi.

7. Älä varasta (rahaa, kunniaa, ideoita…)

8. Älä valehtele, juoruile tai hauku toisia.

9. Älä hanki itsellesi hyötyjä neuvottelematta.

10. Älä pelaa epärehellistä peliä muutenkaan.

 

Kuinka pystyn käyttämään teologian ymmärrystä johtajana?

Pidän kultaisen käskyn mielessäni ja toimin sen mukaisesti parhaani mukaan ja kuljetan sitä käsi kädessä kymmenen käskyn kanssa, joka on kuin tiivistetty lakikirja.

 

Omalla tavallaan Tiimiakatemiaa voi mieltää eräänlaisen uskonnon tavoin. Meillä on omat käskymme joita noudatamme (johtavat ajatukset), tietynlainen arvomaailma (Tiimiakatemian arvot), lähes uskonnollisia rituaaleja (treenit, vahvarit, nöyryysasento) ja palvomme samaa jumalaa, liikevoittoa. Puhumme keskenämme omilla uskonnollisilla termeillämme. Eikö samaa voi sanoa jokaisesta yrityksestä?

 

 

Tagit: , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

1 kommentti to “Teologiaa johtajille”

  1. Jarkko Puikkonen sanoo:

    Näinhän Se on. Perusasiat kuntoon, tekopyhyys tulee ennemmin tai myöhemmin esiin. Naamastakin voi jo nähdä ensi hetkestä lähtien esimiehen tarkoitusperät,jotka eivät vastaa omaa etiikkaa. Näistä pitää keskustella, jotta nähdään niin oma kuin toisenkin tavoitteet. Kehityskeskustelu ja sen tunnelmat kertovat ja puhuttelevat työhön tarvittavia voimavaroja ja motiiveja, sekä niistä muodostuvia samoja tai eriäviä suuntaviivoja. Tunteen pohjalta kannattaa miettiä: onko minulla jotain annettavaa tälle yritykselle ja mitä minä saan vastineeksi. Painolasti, joka on vähäinenkin hartioilla on turhaa. Kannattaa etsiä yritys ja esimies,joka nostaa painolastin pois hartioiltasi, kun sitä kertyy. Se on esimiehen tehtävä. Ei alaisen. Tätä ei vain ymmärretä nykypäivän johtamisessa. Tulos tai ulos.

    Esimiesten paineet kasataan alemmas, jotka vie alaisen voimavaroja. On muistettava, että esimieskin on alainen. Vaatimukset esimiestä kohtaan on pidettävä samoina kuten alaista kohtaan. On ajateltava, että miltä tuntuu toisen saappaissa. Siihen mihin minä pystyn, on pystyttävä toisenkin ja päin vastoin. Siihen mihin toinen ei pysty, on minun autettava ja päin vastoin.

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!