Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The experience economy

Kirjoitettu 18.02.13
Esseen kirjoittaja: Saija Valkonen
Kirjapisteet: 3
Kirja: The experience economy
Kirjan kirjoittaja: B. Joseph Pine II, James H. Gilmore
Kategoriat: 1. Oppiminen, 6. Markkinointi, 7. Innovointi

The experience economy, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

”Work is theatre”, kirjoittavat B. Joseph Pine II sekä James H. Gilmore kirjassaan The Experience Economy. Kyseessä ei ole vertauskuva. Heidän mielestään kaikki työ voidaan ajatella teatterin tavoin: on ohjaajat, käsikirjoitus, lavasteet sekä tietysti näyttelijät.

Luin kirjan alunperin erästä markkinointi sekä tunnettavuuden lisäys synnytystämme varten, mutten löytänyt kirjasta ko synnytykseen hirveämmin apua, tehtävänanto kun oli hieman epäselvyyksiä aiheuttava. Aloin pohtia kirjan oppeja ja huomasin, kuinka ne antavat hyvän pohjan jonkin uuden luomiselle. Kirjassa on kuulu 4E –kaava, jonka E:t ovat: esthetics, escapist, educational ja entertainment. Kun ottaa huomioon nämä neljä näkökulmaa, on uusi tuote kaikinpuolin mullistava. Seuraavassa pohdin The Experience Economyn oppeja Osuuskunta Milliomme palvelujen tuotteistamisen näkökulmasta.

ESTEETTISYYS – ”to be”

Esteettisyyden tärkein pointti on saada asiakas sisälle sekä luoda ilmapiiri, jossa hän viihtyy. Kun pohtii, kuinka tätä voisi hyödyntää palveluissamme, on ajateltava yksinkertaisesti mikä herättää asiakkaan mielenkiinnon? Esimerkiksi naistenvaateliikkeeseen voisi toimia komeat miehet ns. sisäänheittäjinä tai ravintolaan ovella tarjottavat maistiaiset. Milliolle tämä samantapainen sisäänheitto kikka voisi olla, että tarjoamme palvelujamme aivan uudenlaisella konseptilla, sekä lisäksi markkinoimme niitä näyttävästi.

Esteettisyydestä opin, että ensivaikutelma on tärkein, sillä se saa mahdollisen asiakkaan päättämään astuuko sisälle vai käveleekö ohi. Ensivaikutelmaan on vaikuttanut suurissa määrin osaltaan markkinointi; se kuinka hyvin ihmiset jo entuudestaan tietävät tuotteesta tai palvelusta on suoraan verrannollinen siihen kuinka paljon he kyseistä palvelua tulisivat käyttämään – ellei palvelu itsessään ole niin häikäisevä, että jo ensi kohtaamisella asiakas on valmis ostamaan sen.

Kirjan mukaan esteettisyydellä halutaan luoda ilmapiiri, jossa vieras tuntee itsensä vapaaksi ”vain olemaan”. Palvelujen näkökulmasta katsottuna siis, meidän tulisi luoda paketti, josta ei aiheutuisi asiakkaalle itselleen suurta vaivannäköä vaan hän olisi ”free to be”.

PAKO TODELLISUUDESTA – “to do”

“Focus on what you should encourage guests ‘to do’ if they are to become active participants in the experience.” kirjoittavat Pine ja Gilmore. Palvelujamme miettiessä siis meidän olisi hyvä keskittyä nimenomaan siihen, mitä haluamme asiakkaidemme tekevän / kokevan, jotta he saisivat tarjoamastamme palvelusta kaiken mahdollisen irti. Aiomme tuotteistaa elämyspalveluksen, joka pohjautuu nimenomaan siihen, että tarjoamme ikään kuin paon todellisuudesta. Tällä hetkellä elämyspalveluumme sisältyy Ihmispata, jota vuokraamme. Olisi hyvä jos saisimme keksittyä sen ympärille vielä lisää tarjottavaa, jolloin elämys olisi taattu.

OPETUS – “to learn”

Pine ja Gilmore haastavat pohtimaan, mitä haluamme asiakkaidemme oppivan palvelustamme. Tämä on yksi olennainen osa, sillä miksi tarjoaisimme palvelun, jossa ei olisi yksinkertaisesti mitään uutta asiakkaalle? Tuotteistusta miettiessämme on hyvä ottaa huomioon uudet näkökannat ja tekniikat, joilla toteutamme palvelua. Esimerkiksi markkinoinnin voimme hoitaa uudenlaisella tavalla siten, että räätälöimme paketin, joka sisältäisi asiakkaan toiveiden mukaisen markkinoinnin mutta sen lisäksi vielä jotain aivan odottamatonta!

VIIHDE – “to stay”

“What can you do by way of entertainment to get your guests ‘to stay’?” Keino, jolla saisimme asiakkaat pysymään palveluissamme on yksinkertaisesti, että hoidamme työmme ensimmäisestä kerrasta alkaen kunnialla loppuun; siten, että he haluavat ostaa palvelumme uudelleen. Lisä-viihdettä toisimme palveluihimme omalla ihastuttavalla olemuksellamme.

LOPUT KOPIT

Pine ja Gilmore huomauttavat, että yritysten tulisi hintaa miettiessään laskuttaa arvosta, jonka he tuovat eikä niinkään kuluista, joita he aiheuttavat. Tämä tarkoittaisi meidän tapauksessamme, että esimerkiksi jos miettii pataamme: meidän ei tulisi keskittyä saamaan tuloja siitä aiheutuvista kuljetuksista ja vuokrasta, vaan meidän tulisi luoda pataamme liittyvä kokemus, josta asiakas saisi lisää arvoa palvelullemme. Pine ja Gilmore sanovat, että hinta on suoraan verrannollinen kokemuksen muistamiseen liittyvään arvoon, eli mitä unohtumattomampi kokemus, sen suurempi arvo.

Lopuksi vielä pointti, joka sai minut ajattelemaan: ”When you customize an experience you change the individual – – we want to transform ourselves, to become different.” Pinen ja Gilmoren mukaan kuluttajat ostavat palveluita siinä toivossa, että he muuttuisivat. He ikään kuin huutavat palvelun tarjoajalle: ”Muuta minut!”. Hyvä esimerkki muuttamisesta on kuntosalit; ne tuottavat, koska ihmiset ovat tyytymättömiä itseensä ja haluavat muuttua. Yrittäjänä on kuitenkin muistettava, että ketään ei voi pakottaa muuttumaan – voi vain tarjota puitteet muuttumisen mahdollistamiseksi. ”You can lead a horse to water, but you can’t make it drink.”

Meidän on hyvä ottaa huomioon edellä mainitsemani kopit niin suunnitellessamme Million lopullisia palveluita kuin muissa tulevissa tuottamis-projekteissamme. Tällä tavoin luomme jotain uutta ja ihastuttavaa sekä takaamme pitkän asiakassuhteen synnyn!

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!