Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The Idea Agent

Kirjoitettu 05.11.14
Esseen kirjoittaja: Mikko Tammilehto
Kirjapisteet: 2
Kirja: The Idea Agent
Kirjan kirjoittaja: Jonas Michanek, Andreas Breiler
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.2. Aivoteollisuuden innovaatiotyökalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jokainen markkinoille vietävä tuote tarvitsee ideointityötä. Innovaatio on ollut jo jonkin aikaa sellainen muotisana, jota käytetään jatkuvasti ja vähän liikaa. Mutta miten nämä oikeat innovaatiot syntyvät? Miten suunnittelemme hyvän tuotteen?

Onnistunut ideointityö ja sen lopputuloksen konkreettinen tuottaminen luo uusia tuotteita markkinoille. Voiko siis olla, että hyvin suunniteltu ja ideoitu on myyty?

 

Tämä essee on hieman erilainen kin muut kirjoittamani. Olen listannut karkeasti, ja ehkä liikakin ranskalaisilla viivoilla ajatuksia, mitä kirjasta irtosi.

 

Aloitetaan tuoteprosessin tehostamisella. Seuraa sarja kysymyksiä, joita ratkaistaan jokaisen tuotteen kohdalla jonkinlaisella ideointityöllä.

 

1. Tuote

– tuotteen ominaisuudet; miten hyvä on tuotteen laatu ja toimivuus?

– tuotteen systeemit; kuinka hyvin yksi kyseinen tuote linkittyy muihin tuotteisiimme?

– tuotteen palvelut; mitä palveluja tuote tarjoaa/tuotteen ohessa tarjotaan ohessa tarjotaan?

 

2. Prosessi

– Kuinka tehokkaita tuotteisiin liittyvät prosessimme ovat? Millaisella toiminnalla saamme kilpailuedun?

– Ulkoiset prosessit, Tehokkuus?

 

3. Markkinointi

– Bisnesmalli, mikä on se asia millä teemme rahaa? mitä kaikkea siihen liittyy / mitä siihen voisi liittyä / mitä siitä voisi karsia? -> tehokkuus

– Brändit ja nimet, millä tavoin viestimme ulospäin tuotteestamme brändikkäästi?

– Myyntikanavat, miten tuotteemme tavoittaa asiakkaat tehokkaasti ja vaivattomasti?

 

4. Organisaatio

– Verkostot, millaiset ovat organisaatiomme rakenteet ja millaisille arvoille se perustuu?

 

5. Kokemus

– Asiakaskokemus, miten lisäämme tuotteeseemme jotain kokemusarvoa / miten vahvistamme palvelukokemusta asiakkaalle?

 

Vaikka markkinoilla on hyviä ja toimivia tuotteita, onko niitä silti hiottu huippuunsa vai ovatko ne vain ”ihan hyviä”. Voisiko tuotteet olla parempia ja monipuolisempia, asiakkaalle enemmän hyötyä tuovia? Luovia ratkaisuja! Uskon, että tietysti voi. Miten? Mahdollisesti idea-agentin, eli loistavan fasilitaattorin avulla.

 

Mikä siis on idea-agentti ja mitä hän tekee?

 

IdeaAgentti on:

– johtaja, pystyy tuomaan muista parhaat puolet esiin sekä vaalimaan ja kehittämään niitä ideointiprosessissa

– Valmentaja, joka ohjaa ideoivan tiimin ajatuksia kohti yhteistä päämäärää eli lopputuotetta

– Fasilitaattori, joka dokumentoi ideoista parhaat ja ohjaa fasilitoinnilla ideoiden suuntaa kohti kryptisen maagista ja huikeeta lopputuotetta.

– IdeaAgentti ei luo tuloksia, vaan pikemminkin luo parhaat mahdolliset puitteet ja olosuhteet mahtaville tuloksille

– IdeaAgentin tehtävä on olla kokonaisvaltaisesti näkevä ”helicopter visionin” omaava henkilö, joka voi omalla toiminnallaan paimentaa muut tietynlaiseen haluttuun tulokseen.

 

Idea-agentti on siis ideointiprosessin johtaja. Hän huolehtii siitä, että ideointiprosessissa päästään parhaisiin mahdollisiin tuloksiin, ja tulosten laatuun vaikuttaa moni asia. Idea-agentti käyttää ideointiprosessin järjestämisessä muutamaa auttavaa kulmakiveä, jotka ovat; Mitä metodeja käytämme?, Mitä tietopääomaa käytämme?, Millainen fyysinen ympäristö vaikuttaa positiivisesti tuloksiin tässä nimenomaisessa synnytyksessä?, Millainen henkinen ympäristö vaikuttaa positiivisesti ryhmän jäseniin? Miten rakennamme näiden kysymysten avulla toimivan ideointiprosessin ja saamme hyviä tuloksia?

 

Hyvän idea-agentin täytyy siis tuntea ideoiva ryhmä ja sen jäsenet mahdollisimman hyvin, jotta hän voi käyttää monipuolista tietoa parhaan mahdollisen synnytysympäristön luomistyöhön.

Kn idea-agentti onnistuu työssään, hän saa tekemisillään ryhmässä aikaan flow-tilan, jossa ideat lentävät, keskittyminen ja innokkuus on huipussaan, ajan- ja paikantaju jää toiselle sijalle ja loistavia tuloksia syntyy hyvistä ideoista.

 

 

Listasin muutaman jatketun ajatuksen hyvään synnytykseen liittyen:

 

Onnistunut synnytys:

– valitse parhaat metodit aiheeseen liittyen

– yhdistä tieto ja ei-tieto. Sekoita asiantuntijat ja tietäjät semmoisten ihmisten kanssa jotka ovat vähemmän asiantuntevia ja kysyvät ”tyhmiä” kysymyksiä. Tämä vapauttaa asiantuntijoiden ajattelutapaa samalla kun ei-tietäjät saavat itselleen tietopääomaa.

– valitse synnytyksen tarkoitukselle sopiva fyysinen ympäristö. Esim. jos haluat innovaatioita ravintolatoimintaan, ota keittiö lähellesi. Ympäristön valinnassa täytyy varoa kuitenkin sitä, ettei ideoivan ryhmän jäsenille tule ongelmia ympäristöstä. Esim. älä vie porukkaasi sellaiseen ravintolaan jossa tiedät jonkun ryhmäläisesi eronneen kihlatustaan. (HUOM! Tunne porukka ja sen jäsenet!) Keskustele ryhmäsi kanssa ja tee ehdotuksia! Tiedä heidän taustojaan ja asioita heidän omasta elämästään. PIDÄ MIELESSÄ: TYÖ, KEHO, MIELI. Kun nämä kaikki ovat virkeitä ja oikein stimuloituja, syntyy huikeita tuloksia.

– Salliva, rento, levollinen ja innostunut ilmapiiri on ratkaiseva.

 

Tärkeää on tietää konkreettisesti myös se, millainen on synnytyksen luonne. Eli miksi me luomme? Tietysti luomme tarpeesta, mutta millainen tarve se on?

Onko se:

1. Ongelmallinen tarve,

2. Mahdollisuustarve

3. Tunne/mielipidetarve?

Tarvitsemme tarpeeseen sopivia tuloksia. Siksi on tärkeää se, että tunnistamme tarpeen oikein.

 

 

Hiekoittaminen synnytyksessä:

Synnytykset joskus epäonnistuvat aikaisen vaiheen hiekoituksen vuoksi. Täytyy varoa sitä, ettei ammuta liian aikaisin toisten ideoita alas sen takia, että ne ei ehkä kuulosta omaan korvaan kaikista järkevimmiltä. Kirjassa oli hyvä koppi sihen, miten voi itse vähentää hiekoittamista oman toiminnan kautta: Aina kun huomaat, että olet sanomassa ”ei..” tai ”mutta..” sano sen sijaan ”kyllä” ja lähde rohkeasti mukaan rikastamaan ideaa entisestään. Synnytykseen osallistujat huomaavat sen heti, jos yksikin mätämuna ampuu alussa tai aikaisin ideoita alas. Enää ei heitellä rohekasti ajatuksia ilmoille vaan ”thought police” iskee armottomasti omaan ajatteluun ja näin estää monet hyvät ratkaisut mitkä saattavat kuulostaa äkkiseltään hölmöiltä. Kannustetaan toveria niin saamme hyvän ilmapiirin. Ja mitä hyvästä ilmapiiristä syntyy? Parempi ryhmähenki, parempi työmotivaatio, paremmat tulokset!

 

Ajatus:

Onko synnytys parasta järjestää sillä porukalla ketä se koskee eniten? Tuleeko joillekin yksilöille siitä ylimääräistä stressiä saada ratkaisuja aikaan nopeasti ja kun aikaa tuntuu olevan liian vähän, hiekoittaminen kasvaa ja ideoita karsitaan turhan tiuhaan tahtiin. Vai onko jonkun yksilön synnytyksessä heittämä idea hänen omasta mielestään niin hyvä, että koittaa ohjata prosessia ja ajattelua sitä kohti jatkuvasti ja näin ollen tuhoaa muut hyvät ideat? ”Hyvä idea on kuin rakas lapsi, josta ei uskalleta luopua”.

Tiimin synnytyksiä voisi välillä kokeilla tehdä ulkoistaen, niin että antaa toisen tiimin synnyttää ratkaisu oman tiimin ongelmaan. Näin ehkä voisi saada todella uudenlaisia näkökulmia ja ”laatikon ulkopuolelta ajattelua”. Oman tiimin henkilökemiat eivät olisi täten synnytyksessä läsnä millään tavalla, sillä joku toinen synnyttää oman tiimisi puolesta. Olisi kiva kokeilla tälläistä ”sijaissynnyttämistä” Tiimiakatemialla!

 

Kelailin hieman oman tiimini menneitä synnytysprosesseja läpi päässäni ja mieleeni heräsi seuraava ajatus:

Onko synnytys pakko vetää aina kerralla läpi? Eikö voisi aloittaa synnytyksen, tehdä sitä hetken ja siinä vaiheessa kun ideat alkavat olla parhaimmillaan, jokainen osallistuja vaikka dokumentoi omat ajatuksensa ylös jollain tapaa, synnytys keskeytetään siltä erää ja jatketaan myöhemmin. Tai sitten annetaan hyvä dokumentointi jollekin toiselle porukalle joka tekee synnytyksen loppuun asti tämän pohjalta. Uudessa ryhmässä voisi olla yksi tai kaksi osallistujaa vanhasta ryhmästä, jotta he näkevät tässä hyödyn/haitan, dokumentoivat prosessin loppuvaiheen tarkasti ja osaavat toimia jatkossa eri tavalla omalla ryhmällään.

 

Minkälaisia ihmistyyppejä kannattaa osallistaa synnytyksen eri vaiheissa? Kaikkien ei välttämättä kannata olla mukana aivan alusta loppuun. Uskon, että tietynlaiset aiheet vaativat synnyttämiseen eri määrän erilaisia ihmisiä ja tässä apuun tulee von Oechin synnyttäjätyypit. Tietyt tulokset johtuvat myös näiden tiettyjen ihmistyyppien osallistumisesta. Ratkaisevaa on, mitkä näistä ryhmistä ovat enemmistönä missäkin tilanteessa.

Robert von Oechin synnyttäjä-ihmistyypit:

Explorer – aistikas mahdollisuuskartoittaja

Artist – rajoittamaton ideasampo joka keksii uusia ideoita informaation massasta

Judge – ideoiden tarkkailija ja punnitsija joka valitsee parhaat ideat järkeilemällä

Warrior – hyökkääjä joka haluaa tajuta idean haastamalla sen

 

”määrä on aina laatua ideointiprosessissa”

 

Hyvän idean esittely:

Bill Gates, Einstein ja jopa Kolumbus olivat visionäärejä joilla oli todella paljon hyviä ideoita, mutta ihmiset ajattelivat heidän olevan hulluja. Miksi? Muutama totuus ihmisolennosta joka vaikuttaa ideoiden vastaanottoon ja sisäistämiseen:

– Emme halua muuttaa kulttuuriamme ja työskentelytapojamme radikaalisti. Teemme hommat ”kuten ne on aina ennenkin tehty”, pelkäämme muutoksia.

– Emme ymmärrä ideaa heikon viestintätaidon ja viestinnän vastaanoton takia, emmekä uskalla kysyä ”tyhmiä kysymyksiä” koska pelkäämme saavamme siitä typeryyden leiman otsaamme

– Emme pidä siitä ihmisestä joka idean esittää

– Aliarvioimme idean emmekä usko sen ratkaisevan ”oikeaa ongelmaa”

– Emme vielä tiedä miten ideaa voisi soveltaa ja ilman selkeitä toiminnan säveliä emme jaksa vaivautua tekemään lisää töitä idean eteen ja siksi odotamme pahinta

– Pelkäämme menettävämme ”asemaamme” uuden idean myötä

– Analysoimme hyvää idea liikaa, jolloin iskee ”analysis paralysis”

– Emme huomaa ideasta tulevaa hyötyä samantien. Täten ajattelemme että idea ei muuta mitään eikä tuo lisäarvoa, jolloin emme viitsi kokeilla sitä.

 

Hyvä viestintätaito on tärkeä osa idean esittelyä. Jos et osaa ilmaista itseäsi selkeästi, idea tyrmätään varmemmin, sillä sitä mitä ei ymmärrä, pelkää. Siksi seuraava lause on hyvinkin osuva muistisääntö idean esittelyssä:

 

”Hyvän idean ymmärtää viisivuotias lapsi, yritä siis selittää ideasi niin kuin selittäisit viisivuotiaalle”

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!