Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

The Infinite Game

Kirjoitettu 30.01.20
Esseen kirjoittaja: Matias Saarinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: The Infinite Game
Kirjan kirjoittaja: Simon Sinek
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjassa käytettyjä sanoja ”infinite game” ja ”finite game” käytän suomenkielisinä käännöksinä ”rajaton peli” ja ”rajallinen peli”. The Infinite Game käsittelee, kuinka rajallinen ja rajaton ajattelutapa muuttavat yrityksen johtamista. Se antaa lukuisia esimerkkejä yrityksistä, jotka eivät edes tiedä missä pelissä pelaavat ja mitä seurauksia siitä on. Simon Sinekin kirjojen ja puheiden tarkoituksena on saada valtaosa ihmisistä heräämään innostuneena, tuntemaan olonsa turvalliseksi työssään ja palaamaan kotiin tyytyväisenä päivän päätteeksi. Tässä reflektiossa on paljon teoriaa kirjasta, koska haluan teidän kaikkien sen tietävän.

Jos on yksi kilpailija, on peli.

Simon Sinek selittää kirjan ytimen seuraavasti. On kahdenlaisia pelejä. Rajallisia pelejä ja rajattomia pelejä. Rajallisessa pelissä on tiedetyt pelaajat, kiinteät säännöt ja sovittu päämäärä. Jalkapallo. Molemmat joukkueet yrittävät voittaa toisensa ja ainoa keino siihen on saada pallo maaliin useammin kuin vastajoukkue. Pelissä on alku, keskivaihe ja loppu.

Rajattomassa pelissä puolestaan on tiedettyjä ja tietämättömiä pelaajia, säännöt vaihtelevat ja päämäärä on pysyä pelissä mahdollisimman pitkään. Rajattomissa peleissä ei siis yritetä tai voi voittaa mitään vaan tarkoituksena on parantua siinä ja pitkittää sitä. Osallistujat ovat vain toisiaan edellä tai jäljessä, eivät voitolla tai häviöllä. Avioliittoa ei voi voittaa, koulutusta ei voi voittaa eikä liiketoimintaa voi voittaa.

Jos osallistujat pelaavat samaa peliä eli rajallista tai rajatonta, systeemi toimii eikä suuria ongelmia synny. Ongelmat syntyvät, kun joku yrittää pelata rajallisella ajattelutavalla rajatonta peliä. Toinen yrittää voittaa, toinen yrittää yksinkertaisesti pysyä pelissä mahdollisimman pitkään. Monet organisaatiot yrittävät voittaa kilpailijansa tai “olla parhaita” mitkä ovat mahdottomia konsepteja, kun yhteisistä säännöistä tai voittamisen mittareista ei ole sovittu. Tämä ajattelutapa on ajanut johtajia asettamaan mielivaltaisia tavoitteita yrittäessään saavuttaa mahdottomuuksia. Rajallinen pelaaja löytää aina itsensä suosta. Siltä loppuu tahto tai resurssit jatkaa peliä. Toinen näki ainoastaan lähelle, toinen katsoi kauas tulevaisuuteen.

Rajattoman organisaation viisi sääntöä menestymiseen

Ensiksi merkitys. Miksi yrityksesi on olemassa? Yrityksen kulttuuri rakentuu tämän ympärille. Ei miksi toimialasi on olemassa, vaan miksi yrityksesi on olemassa. Ilman merkitystä ihmisille aletaan syöttämään asioita, joita he haluavat eikä niitä, joita he tarvitsevat. Ihmiset, jotka tekevät päätöksiä ainoastaan rahan takia päätyvät surullisiksi, avioeroihin ja tekemään hyvinkin epäeettisiä asioita saadakseen mahdollisimman paljon rahaa.

Toiseksi tarvitaan rohkeaa johtamista. Johtajia, jotka ovat valmiita uhraamaan lyhyen aikavälin, jotta voivat menestyä pitkällä aikavälillä. He ovat valmiita sanomaan ei rahalle, koska se tulee likaisesta lähteestä ja on väärin, jotta voivat edistää organisaationsa merkitystä.

Kolmanneksi tarvitaan tiimit, jotka luottavat toisiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että tiimiläiset voivat pelotta nostaa kätensä ja sanoa tehneensä virheen, myöntää olevansa osaamaton johonkin tehtävään ja tarvitsevansa lisää harjoitusta. He voivat jopa pyytää apua, koska kotona on ongelmia ja ovat peloissaan. Tämän kaiken pitää pystyä tekemään tiimissä ilman kostamisen pelkoa tai rangaistusta. Ilman luottamusta ihmiset vain tulevat töihin, valehtelevat ja esittävät toisilleen. Luottamus on sitä, ettei pelkää käyttää omaa ajattelukykyään ja tulkintaan vapaasti. Jos täytyy pitää listaa jokaisesta asiasta, jonka on tehnyt oikein, ihan vaan varulta, silloin tiimissä ei ole luottamusta.

Neljänneksi arvoisa kilpailija. Rajattomassa pelissä ainoa oikea kilpailija on sinä itse, mutta kilpailijat voivat osoittaa heikkoutesi. Arvosta toisia organisaatiossasi. Jos joku on sinua parempi jossain se tarkoittaa sitä, että sinun täytyy tehdä enemmän töitä sen eteen. Älä yritä voittaa.

Joustava pelikirja. Tästä käytetään myös muotoa “eksistentaalinen joustavuus”.
“Jos emme räjäytä yritystämme, joku muu räjäyttää sen puolestamme”. -Steve Jobs 1979.
Tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla valmis tekemään radikaaleja strategisia päätöksiä kun iso mahdollisuus koittaa. Tällä mahdollisuudella tarkoitan suurta edistysaskelta yrityksen merkityksen eteen. Jos löydät paremman strategian, uuden teknologian tai paremman tavan edistää merkitystäsi, pitää suuren muutoksen tekeminen olla mahdollista. Se voi aiheuttaa paljon ahdistusta lyhyellä aikavälillä, kuten suuren summan sijoittamista. Jos se edistää yrityksen merkitystä huomattavasti, se on pitkällä aikavälillä sen arvoinen. Se vaatii yrityksen alaisten myöntymistä ja tahtoa, muuten he hylkäävät laivan.

Mitä ajattelen

Kuulin ensimmäistä kertaa Simon Sinekistä isältäni. Hän kertoi minulle “start with why” -mallista ja siitä, kuinka se vaikuttaa yrityksen johtamiseen. Hän myös piti siitä, kuinka epäitsekkäältä Sinekin opetukset kuulostivat. Ne eivät suoranaisesti motivoi rikastumaan tai saavuttamaan unelmiaan. Ne keskittyvät siihen, miten työstään voi nauttia ja miten organisaatiosta voi rakentaa pitkällä aikavälillä menestyvän, ei polkemalla muita alas, vaan kannustamalla ja auttamalla toisia. Olen lukenut “The Infinite Game” lisäksi “Find Your Why” -kirjan.

Kun kuulin ensimmäisen kerran Sinekin kertovan “The Infinite game” -ajattelutavasta tuntui, kuin pääni olisi räjähtänyt. “Näinhän sen pitää olla”, ajattelin. On hämmästyttävää, kuinka oleellisia ja itsestäänselviä asioita on jätetty huomaamatta yritystoiminnan rakentamisessa. Rehellisesti sanottuna, on vaikea nähdä Cleveran menestyvän ja rakentuvan kirjan mukaiseksi organisaatioksi ilman oikeaa syytä, miksi se on olemassa. Tiimiakatemian visio on viedä “Tiimiakatemia kaikkien saataville”. Se ei ole syy, se on tehtävä. “Synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä” on jo hieman merkitystä muistuttava, mutta myös sellainen, jonka voi tehdä ilmankin Tiimiakatemiaa. Kirja pisti minut miettimään tosissaan, miksi osuuskuntamme on olemassa ja miksi Tiimiakatemia on olemassa.

Viidestä rajattoman pelin säännöstä täyttyy toiminnassamme kolme. Meillä ei ehkä ole merkitystä, mutta meillä on jossain määrin rohkeaa johtamista, luotettava tiimi ja arvoisia kilpailijoita akatemian sisällä. Ilman ensimmäistä sääntöä ei voi viidettäkään olla. Rohkeaa johtamista meillä on siinä määrin, kun se on litteässä organisaatiossa mahdollista. Tiimimme luottamus kasvaa päivä päivältä ja kilpailijoita on vaikka kuinka. Tärkeää on muistaa, ettemme halua pyrkiä olemaan parempia kuin toiset tiimit, vaan pikemminkin oppimaan heiltä heikkouksistamme. Voimme olla vain toisia tiimiä edellä tai jäljessä.

Kirjasta on vaikeaa laittaa kaikkia asioita meidän toiminnassamme käytäntöön. Olen kuitenkin oppinut siitä, minkälaisessa organisaatiossa haluan myöhemmin elämässäni työskennellä kuin myös, millainen johtaja haluan olla. Muutaman asian pistän heti käytäntöön. Aion uhrata lyhyellä aikavälillä resurssejani, jotta voimme pitkällä aikavälillä menestyä ja pysyä pelissä mukana. Aion kehittää luottamusta tiimiläisiäni kohtaan entistä enemmän myöntämällä virheeni, olemalla anteeksiantavainen, auttamalla toisia kuin myös pyytämällä sitä. Haluan myös yrittää löytää Cleveralle oikean syyn ja merkityksen, muunkin kuin kokemus- ja rahaperusteisen. Lukekaa kaikki tämä kirja ja äkkiä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!