Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tietoisesti paras

Kirjoitettu 28.11.15
Esseen kirjoittaja: Aleksi Suomala
Kirjapisteet: 2
Kirja: Tietoisesti paras
Kirjan kirjoittaja: Jim Collins, Morten T.Hansen
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.6. Yrittäjyyden käsikirjat, 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tietoisesti paras kirja tarjosi todella mielenkiintoisen lukukokemuksen yrityksen johtamisesta läpi epävarmojen, kaoottisten ja sattuman varaisten aikojen. Kirja perustuu 9 vuoden tutkimukseen yrityksistä jotka selvisivät voittajina tapahtumista joita ei voinut kukaan arvata ja toisaalta myös heistä jotka eivät selvinneet.

10X- johtajat

10x tarkoittaa sitä, että heidän luomansa yritykset ylittivät oman toimialansa tulosmittarit ja saavutukset vähintään kymmenkertaisesti. Kirjassa oli monta mielenkiintoista tositarinaa, joissa tuli todella konkreettisesti selville ne tosiseikat jotka erottavat muut 10x johtajista. Tositarinana toimi kertomus etelänavan valloitus retkikunnista. 2 retkikuntaa 2 eri johtajaa Amundsen ja Scott. Amundsen pääsi ensimmäisenä etelänavalle ja johti retkikuntansa turvallisesti pois. Scott sen sijaan menehtyi muun retkikuntansa kanssa jääkentille. Amundsen valmistautui retkelle todella huolellisesti. Hän kävi asumassa eskimoiden kanssa ja tutustui heidän elämäänsä ja otti sieltä hyviä asioita matkaan ja valmistautui kaikkiin mahdollisiin takaiskuihin todella kovalla virhe marginaalilla. Esimerkiksi hän kantoi ruokaa mukana sen verran että he selviäsivät etelänavalla 2 ylimääräistä viikkoa. Scott sen sijaan otti kokeiluun ensimmäistä kertaa etelänavalle moottoroidun reen, joka osoittautui turhaksi ja rekeä jouduttiin työntämään ihmisvoimin. Sen lisäksi ruokaakin oli juuri ja juuri tarpeeksi. Se miksi he kuolivat johtui siitä että heidän ruoka kätkö oli merkattu huonosti ja he eivät löytäneet sitä ja kuolivat nälkään ja kylmään. Mielestäni suurin syy löytyy kumminkin tasaisuudesta. Amundsen oli laskenut tarkan päivän johon he pyrkivät, siihen vaadittiin 30 km päivässä. He tekivät sen niin hyvinä kuin huonoina päivinä, Scott sen sijaan valitti huonoista päivistä ja rehki hyvinä päivinä yli pitkään. Kokonaisuutena hän hävisi todella paljon tasaiselle suoritukselle. Kirjassa nostetaan 3 johtajan ominaisuutta jotka tulevat tarinasta esille, tinkimätön kurinalaisuus, kokemus lähtöinen luovuus ja rakentava vainoharhaisuus

Amundsen oli näitä kaikkia, hän oli kurinalainen huonoina ja hyvinä päivinä, hän hankki kokemusta eskimoilta ja käytti niitä luovasti etelänavalla, hän oli rakentavasti vainoharhainen eli merkkasi ruoka kätköt todella hyvin ja oli varautunut muutenkin kovalla virhe marginaalilla.

30 km päivämarssi

Mielestäni kaikkein eniten kirjassa puhuttanut luku koski juurikin tätä tinkimätöntä kurinalaisuutta. Tässä pääasiaksi nousi se että yrityksen pitää itse määrittää se että, mikä heidän kannalta on se minkä pitää tasaisesti täyttyä niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Tässä on helppo kuvitella isoa yritystä jolla on vaikka tavoite kasvattaa liikevaihtoa 20 % joka vuosi. Yrityksessä kaikki tähtää siihen, hyvinä vuosina painetaan jarrua ja pidetään homma hyvin hallinnassa ja huonoina vuosina painetaan duunia niska limassa ja tehdään tavoitteesta totta. Monessa yrityksessä tavoitteet viedään liian pitkälle esim. 5 vuoden päähän ja viimeisenä vuonna herätään todellisuuteen. Huomaan opin paikan Bisneran toimintaa peilatessa. 30 km päivämarssin toteutuessa pääsemme haluamaamme tilaan yrityksessä. Otetaan esimerkiksi innostava tavoite, pystymme maksamaan palkkaa kaikille 500 € joka kuukausi. Se vaatii laskutusta työnantajan sivukulut huomioiden vähintään n.9000 € kuukaudessa, kun otamme huomioon budjettimme keväälle eli noin 20 000 €. 53 360 € on oltava tulos 31.5.2016 mennessä. Kuukausittainen voitto olisi n 9000 €. Tämä on yksi esimerkki meidän päivämarssi vaihtoehdosta. Toki tavoite kannattaa miettiä paremmin, pitää ottaa huomioon muutkin tavoitteet. Se mikä monesti unohtuu onkin ylärajan miettiminen. Kuinka paljon on liikaa kasvua. Aika päräyttävää todeta ettei pidäkään takoa kun rauta on kuumaa. Tutkimus hyvin osoittaa että, sitten käy kehnosti kun on kasvettu liikaa ja tulee joku ennalta arvaamaton takaisku. Kuten WTC terrori isku, tai politiikassa tehty laki muutos joka mullistaa alan. Vain hallitusti kasvanut yritys selviää niistä todennäköisesti voittajana. Hauska kuvitella että en ole miettinyt missään vaiheessa Bisneran toiminnalle ylärajaa koulun ajalle. Ehkä sekin olisi hyvä käydä läpi tiimin kanssa. Mitkä ovat ajalliset resurssimme, kuinka paljon pitää olla kassassa rahaa jotta voimme palkata henkilökuntaa, milloin yritys vie liikaa voimia tiimiakatemian läpi käynnistä?. Milloin on järkevämpää siirtyä esim. K2 polulle.

Ensin luoteja ja sitten tykillä

Kokeilu kulttuurin juurruttaminen yritykseen on menestyksen tae. Millainen on hyvä kokeilu?  Hyvin kohdistettu luoti antaa niitä tuloksi mitä haettiin, se ei kuormita yritystä liikaa. Tässä olemme äärirajoilla tällä hetkellä. Minun mielestä meillä on suuri riski että kokeilumme kuormittavat liikaa yritystä sekä rahallisesti kuin ajallisesti. En osaa sanoa kuinka kauan pystymme ajamaan näin montaa täysin uutta luotia eteenpäin. Pitää jäädä aikaa pop-upille, jypille ja kodalle. Minusta ainakin tuntuu että nyt venytämme resursseja liikaa. Toisaalta itselläni on reservissä kyllä varaa, mutta onko kaikilla. Tiimi on yhtä vahva kun sen heikoin lenkki, jos ajamme jonkun liian ahtaalle olemme epäonnistuneet kokeilu kulttuurin luomisessa sekä 30 km päivämarssin toteuttamisessa.  Mielestäni olemme tehneet monta tykinlaukausta ilman osoitetta. Ostimme kodan suoraan ilman kokeilua sen toimivuudesta. Olimme puheiden varassa ostohetkellä ja emme tutkineet asiaa tarpeeksi. Kodan ostohinta oli kumminkin suuruudeltaan ensimmäisen syksyn liikevaihdon verran. Huhhuh, todella hasardia toimintaa!! Ostimme pyörät ilman kunnollisia laskelmia, joulupopupin ytk sopimukset eivät mahdollista voiton tekemistä ajalliseen resurssiin nähden. Onhan näitä, mutta pääasia on se ettei näitä tule enään! Siihen ollaankin saamassa muutosta, kun nämä tuodaan tiimille saadaan osaaminen jaettua kaikkiin prokkiksiin.

Johtaminen kaukana kuoleman rajasta

Olimme kassakriisissä keväällä 2015. Se oli jo aika lähellä kuoleman rajaa periaatteessa. Toki mitään suurta hätää ei ollut mutta huomaan kyllä ette päätöksemme ovat olleet vajaita riskien hallinnan suhteen. 10x yrityksillä on ollut kassassa rahaa 3-10 kertaa enemmän kun heidän verrokkiyrityksillään, he ottavat vähemmän riskejä ja tekevät 10 kertaa parempaa tulosta, he eivät rynni innovaatioiden perässä alan suunnan näyttäjänä vaan tekee ne paremmin ja taitavammin. Tällä hetkellä kulumme ovat pieniä ja pystymme mukautumaan niihin helposti. Tavoitteeni on joskus palkata ihmisiä. Siinä vaiheessa homma muuttuu kun on kiinteitä kuluja suhteessa paljon enemmän. On pakko pitää puskureita jotta toiminta pysyy samanlaisena huonoinakin aikoina. Onhan meilläkin oltava kassassa rahaa kokeiluihin vaikka meidän ensimmäisen kokeilut eivät toimisikaan.

Tulevaisuudelle

Pidin kirjasta kovasti, sain todella paljon näkökulmaa isomman yrityksen rakentamiseen. On helppo kuvitella miten kirjan opeilla johdetaan satojen miljoonien liikevaihdon omaavia jättiläisiä hallitusti läpi hyvien ja huonojen aikojen. Erityisesti mieleeni painui hallittu kasvu! Kasvun tuomat mahdollisuudet voivat viedä mukanaan äkkinäisen. Lukuun menee kyllä koko Jim Collinsin paras kirja sarja.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!