Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia

Kirjoitettu 30.11.15
Esseen kirjoittaja: Ernesto Pylväläinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2. Yhteisöllisyys, 3. Yrittäjyys, 4. Johtaminen, 5. Valmentaminen, 6. Markkinointi, 7. Innovointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi

 

On tiimimestareiden orientaatiopäivä. Jokaiselle Tiimimestarit koulutusohjelmaan tulevalle jaetaan Tiimiakatemia kirjat. Olen kuullut paljon kritiikkiä Tiimiakatemia kirjan kirjoitustyylistä. Omasta mielestäni se kuitenkin oli mielenkiintoisempaa luettavaa juurikin näin kirjoitettuna kuin kuivana teoriatykityksenä. Kirjan sisältö oli ajoittain jo opittua tietoa, mutta muutamia ihan hyviä ajatuksia kuitenkin heräsi.

 

Tiimisopimus ja pelisäännöt.

Hauholla tiimimestareissa kaksi päivää tuli ajateltua tiimioppimista ja tiimiytymistä. En muista luinko seuraavan lauseen kirjasta vai kuulinko sen joltain, mutta tiimistä ei tule tiimiä ilman tiimisopimusta ja yhteisiä pelisääntöjä.

Näen tämän seuraavana asiana, jota tiimiyrityksemme Aito tarvitsee. Olemme muodostuneet tiiminä ja luoneet monia käytänteitä ja ratkaisuja eri tilanteisiin. Nämä käytänteet ovat kuitenkin levällään ja tulevat muistiin aina eri tilanteissa. Todennäköisesti jokaisella meistä on erilainen kuva tiimiyrityksestämme ja vaadimme ajoittain eriasioita tiimiltä sekä muilta. Keskustelua herättää myös se mitä itse pitää antaa tiimille.

Tiimisopimuksen myötä niputtaisimme jo sovitut käytänteet, sekä uudet käytänteet yhteen ja tekisimme selväksi, minkälainen on tiimiyrityksemme ja miten se toimii. Kun yhteinen sävel löytyy, niin johtoryhmän merkitys korostuu. Kun jokainen tietää mitä heiltä odotetaan ja mitä halutaan saavuttaa, on helpompi johtaa muita kohti yhdessä sovittua suuntaa. Tämä antaa myös reilun valtuuden johtoryhmälle oikeutetusti vaatia muilta tuloksia. Tiimisopimus oli viime aikoina monien huulilla, mutta sitä ei olla nähty tarpeeksi hyödylliseksi, joten sitä ollaan lykätty.

 

Tiimiliideri.

Kuukausi jäljellä tiimiliderin roolia. Olen vasta tajunnut, kuinka raskas tiimiliiderin rooli onkaan. Tiimiliideristä ei tule tiimiliideriä sen jälkeen kun hänelle annetaan se titteli. Vastuu kyllä siirtyy silmänräpäyksessä. Muistan kun vuosi sitten kirjoitin johonkin esseeseen, kun aloitin TL:nä, että miten johtajuus pitää ensin ansaita. Johtajan tulee ansaita muiden kunnioitus johtamalla esimerkillään. Johtaja harvoin voi vaatia muilta enenpää, kuin itse pystyy antamaan.

Tiimiliiderin tulisi johtaa tiimin liiketoimintaa. Tiimivalmentaja taas on puoliksi ulkopuolinen tiimin sparraaja. Näin ainakin itse ajattelen tällä hetkellä, mielipide saattaa muuttua 15-16.1 Jämsänkoskella tiimimestareissa, kun käsittelemme asiaa lisää. Olen itse toiminut vähän molemmissa rooleissa tiimiyrityksessämme. Olen käyttänyt todella paljon energiaa muiden motivoimiseen, sparraamiseen, sekä tiiminkehitykseen, vaikka tiimiliiderin rooli olisi johtaa pääasiassa liiketoimintaa. Tietenkin tämä on ollut hyvää harjoitusta ”valmentavasta johtamisesta”. Mitä tälläisesta johtamistyylistä on seurannut? Erittäin hidas liikkellelähtö ainakin. Sillä se suunta mihin olen halunnut viedä Aitoa, on se, että jokainen löytää oman juttunsa ja lähtee motivoituneena toteuttamaan itseään. Monet ovat sen suunnan jo löytäneet ja jotkut ovat jäljillä. Toki voi myös olla, ettei kaikki halua kulkea tätä suuntaa. Jotkut voivat myös tyytyä perusturvalliseen ”selviytymiseen”. Haluaisin kuitenkin sparrata kaikkia kohti heidän unelmiaan, sillä se on mahdollista Tiimiakatemiallla.  Tekeminen ja omat merkitykselliset projektit ovat kuitenkin Aitossa nousussa ja uskon, että tätä kautta tulemme tekemään Aitossa erittäin suuria tekoja.

 

Dialogi.

Kun synnytimme Aiton kanssa tulevaisuuden treenien sisältöä, niin jaoin TA:lla tutun höpötys->kiteytys->teoriat->käytäntöön työkalun.

Tänään treeneissä Sanni jakoi Two Diamonds työkalun ja syvennyn siinä samassa ideointiprosessiin. Yhdistin siihen Golden circlen. Alan miettiä ideointia jatkossa tältä kantilta.

 

  1. Vaihe on kysymyksen asettaminen

 

  1. Tämän jälkeen tulee Mitä vaihe ja vapaata ideointia ratkaisun löytämiseksi. Kun ollaa ideoitu tarpeeksi, niin alamme kiteyttää ideoista parhaimpia.

 

  1. Kun parhaat ideat on kiteytetty, niin keskitytään vielä kerran ideoimalla kehittämään ja kiteyttämään näitä parhaimpia ideoita. Tässä vaiheessa on tärkeä ajatella ideoita kantilta Miksi, miksi viemme juuri nämä ideat käytäntöön? Miksi ne vastaavat parhaiten kysymykseen ja mitä teorioita nämä ideat tukee?

 

  1. Viimeisessä vaiheessa Miten, hiotaan käytäntöön vienti. Eli miten viemme ideat käytäntööön. Kuka vie, milloin viedään, paljon maksaa jne.

 

 

 

 

Markkinoinnin taikakaava. Liikeidean konseptointi.

Tällä hetkellä liikeidean konseptointi on ollut todella paljon mielessä. Rakennamme lähes tyhjästä Kaltevan Kaktuksen rinnekahvilan Laajiksen huipulle. Mielestäni TA:n markkinoinnin taikakaava on tähän erittäin hyvä työkalu. Kirjassa esitellään ainoastaan 4P+5E+6Y=15B, mutta nohevana akatemialaisena, olen kuullut huhua myös 1T+2I+3A:sta. Tämän perusteella lähdemme konseptoimaan Kaltevaa Kaktusta. Tulemme siis miettimään vastaukset kysymyksiin;

  1. Mikä on törkeä lupauksemme?
  2. Mitkä ovat kaksi kilpailuetuamme?
  3. Miten keskitymme ja panostamme a1 a2 a3 asiakasryhmiimme?
  4. Mitkä ovat tuotteemme, hintamme, kuinka esillepanemme tuotteemme ja kuinka niitä markkinoimme?
  5. Kuinka saamme asiakkaan viihtymään? Kuinka opetamme asiakkaalle jotain uutta? Kuinka saamme heidät niin vahvasti uppoutumaan elämykseen, että ajantaju unohtuu? Kuinka herätämme visuaalisella ilmeellä ”WOW” efektin?
  6. Kuinka näymme ja miltä näytämme eri ympäristöissä? Oma liiketilamme? Asiakkaan ympäristössä? Kohtaamis ympäristössä? Netissä ja printissä? ( + palvelupolku priorisoimaan tärkeimmät kohtaamisympäristöt.)
  7. Lisään tähän vielä yhden pointin. Kuinka sitoutamme asiakkaan ja luomme ”Kaltevan Kaktuksen heimon”

Uskon, että näillä työkaluilla pystymme konseptoimaan Kaltevan Kaktuksen. Tekevämme ratkaisut kysymyksiin luovat fyysisen kuvan Kaltevasta Kaktuksesta.

 

 

Brändi.

Tämän lisäksi voidaan miettiä myös Kaltevan Kaktuksen heijastamia ”tunteita” joita haluamme herättää muissa. Eli minkälaista brändiä haluamme heijastaa.

Mitä asenteita tai tunteita haluamme heijastaa brändillämme?

Mikä on brändimme slogan?

Pääasiakasryhmien tulee olla arvomaailmaltaan ja maailmankatsomukseltaan brändin sanoman kaltaisia, jotta he hyväksyvät brändin ja heijastavat sitä julkisesti muillekkin.

 

Olen lukenut syksyn aikana asiakkuuksista kertovia kirjoja. Ensi keväänä aion panostaa tuotteistamisen, markkinoinnin ja brändin opettelemiseen. Tulen edelleen pitämään johtamisen ykkösprioriteettina, mutta sen rinnalle opettelen psykologiaa ja edellämainittuja asioita. Näiden pohjalta alan myös rakentaa ensikevään oppimissopimusta.  Lukusuunnitelmaan otan kaikki markkinoinnin taikakaavan teoriakirjat.

 

Ernesto Pylväläinen

Ernesto@aitoidea.fi

Ideaosuuskunta Aito, Tiimiakatemia

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!