Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – arvoni nyt ja vuosi sitten

Kirjoitettu 22.01.14
Esseen kirjoittaja: Iiro Naamanka
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiakatemia

Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi

Lehtosen kirja veresti muistiani Tiimiakatemian arvoista ja periaatteista, niinpä aloin miettimään, kuinka olen näitä arvoja ja periaatteita noudattanut.  Etenkin kysymys, mitä lisäarvoa tiimiyrityksemme tuo Tiimiakatemialle ja mitä lisäarvoa minä tuon Tiimiakatemialle? Pohdin Tiimiakatemian atvoja ja omia arvojani viimeksi pinkkuvuonna, kun ensimmäinen tehtävä akatemialle tultuamme oli miettiä, kuinka arvoni kohtaavat Tiimiakatemian arvot? Tämän kirjan johdattelemana ajattelin vertailla uudelleen kuinka arvoni ovaat täällä muokkautuneet ja miten asian laita on nykyään.

1. Ihmissuhteet, kumppanuuksien rakentaminen ja ylläpitäminen

Kuten pinkkuvuonna jo totesin, on ihmissuhteet olleet minulle yksi tärkeistä voimavaroista läpi elämän. Akatemialla kohtaa jatkuvasti uusia ihmisiä, joihin on helppo tutustua. Silti on vaikeaa rakentaa varsin syvällisiä suhteita oman tiimin ulkopuolisten ihmisten kanssa. Siinäkään asiassa en varmaan ole muuttunut , että suhteen rakentamisen vaikeus johtuu varmasti enemmän omasta laiskuudesta, kuin sen vaikeudesta. Onneksi tiimissämme on paljon hyviä tyyppejä joiden kanssa on helppo tulla toimeen ja voi jutella kaikista itseään askarruttavista asioista.

Nyt myös elämääni on tullut kilpaileva yhteisö – kämppikseni. Omistan mukavat kämppikset ja meillä on useita yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Liikumme suunnilleen saman verran ja pelailemme yhdessä paljon tietokonepelejä. Ajan viettäminen heidän kanssaan on myös helppoa ja mielenkiintoista. Ongelmana tässä vain on se, että tämä ”toinen” porukka ei juurikaan tue akatemian elämänrytmiä, koska akatemialle pitäisi herätä aikaiseen, kun taas meillä peli-illat saattava venähtää pitkälle yöhön, jolloin virkeä työskentely on todella vaikeaa. Olen niin sanotusti valinnan edessä. Kummanko porukan kanssa viettäisin aikaa enemmän ja kumpaanko panostaisin?

2. Tiimiyrittäjyys

Sanan merkitys alkaa jo hieman valoittua ja voisin sanoa ymmärtäväni, mitä sillä tarkoitetaan. En ole vielä todellakaan valmis tiimiyrittäjä, mutta tänä keväänä päätin, että tulen suoritumaan urakastani paremmin. Sitoutumista tiimiyritykseemme on koeteltu ja matkalle on mahtunut huonoja valintoja, jotka eivät ole vieneet minua lähemmäksi tiimimme ydinryhmää. Yritän jatkuvasti kehittää tekemistäni ja sitoutua paremmin tiimimme toimintaan ja mielestäni tämä kevät onkin lähtenyt käyntiin paremmin kuin viime syksy, jolloin laiminlöin omia velvollisuuksiani. Kun en enää pohdi omaa sitoutumistani tiimiyritykseemme ja pysyn itseni ja tiimimme asettamissa tavoitteissa, silloin voin kutsua itseäni tiimiyrittäjäksi. Yhden tavoitteen takia kirjoitan myös tätä esseetä.

3. Jatkuvat kokeilut ja jatkuva uuden synnyttäminen

Kuten jo ennen akatemialle tuloani ja pinkkuvuonna totesin, tämä on minun vahvuuteni. Elän maailmassa jossa näen enemmän mahdollisuuksia, kuin esteitä. Suurin syy siihen, miksi näen niin paljon mahdollisuuksia, on se missä olen ollut. Olen niin sanotusti nähnyt kolikon molemmat puolet, eli nuorempana elin maailmassa, jossa oli enemmän esteitä, mutta kun vihdoin tajusin mitä kaikkea voin tehdä, avautui silmäni kaikille mahdollisuuksille. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, että avasin silmäni. Se on vienyt minut noloihin tilanteisiin ja antanut minulle paljon lisää pääomaa. Tätä kykyä minun on helppo varjella, koska se tuntuu tulevan minulla niin luonnostaan, en tiedä miten ja mitkä asiat sytyttävät palavan innon sisälläni, mutta kun se liekki syttyy vaaditaan hyvin paljon vettä en sammuttamiseen.

4. Tekemällä oppiminen ja käytännönläheisyys

Mmm… Niin hyvää puuta. Tekemällä oppiminen ja perse edellä puuhun kiipeäminen ovat niitä juttuja, joiden takia olen Tiimiakatemialla. En tykkää hävitä, enkä epäonnistua, mutta Tiimiakatemialla olen oppinut kuinka hyvä asia epäonnistuminen on ja miten siihen tulee suhtautua. Jokaisen epäonnistumisen jälkeen olet valmiimpi ja parempi versio omasta itsestäsi, mikäli vain ymmärrät syyt ja seuraukset asian taustalta ja olet käynyt sen huolellisesti läpi. Tällainen itsensä tutkiskelu kulttuuri ja tekemällä oppiminen ovat niin siistejä, mutta valitettavasti niin ainutlaatuisia juttuja, joita vain akatemialla harjoitetaan. Tekemällä oppimisen tärkein lähtökohta on, että on jotain tekemistä 😀 ja siinä olen kausiluontoisesti onnistunut hyvin. Välillä saattaa tulla pieniä pätkiä, jolloin ei oikein tahdo olla tekemistä, mutta sellaiset tilanteet avaavat silmiä ja näyttävät, miksi on hyvä olla tekemistä.

5. Matkustaminen/kansainvälisyys

Aikaisemmassa elämässäni matkustelin erittäin paljon ympäri eurooppaa harjoittelemassa. Silti olen nähny erittäin vähän erilaisia paikkoja ja tässä minulla onkin paljon kehitettävää. Suhtaudun hieman ahdasmielisesti nytkin talossa oleviin Baskeihin, enkä näe arvoa, minkä he tuovat läsnäolollaan. Voisin yrittää ottaa enemmän kontaktia ulkomaalaisiin ja saada sitä kautta erinomaisia kontakteja, toissalta olen lähdössä kohta Kiinaan, jonne lähdön yksi päätavoitteista on tutustua uusiin ihmisiin ja saada sitä kautta mahdollisuus kehittää omaa verkostoa ja saada uusia mahdollisuuksia. Yritän kehittyä tällä osa-alueella, koska oman tulevaisuuteni kannalta tämä on hyvin tärkeää, että pystyn tulevaisuudessa tuomaan arvoa ihmisille joiden kanssa olen tekemisissä.

 

Miten toimintani vastaa nykyään Tiimiakatemian arvoja ja periaatteita?

Pyrin toiminnassani noudattamaan tiimiakatemian periaatteita ja olen valmis tekemään töitä sen eteen, että olen ansainnut paikkani tiimiyrityksessäni. Olen tosin viime syksynä laiminlyönyt useita Tiimiakatemian periaatteita, enkä ole ottanut riittävästi vastuuta omasta tekemisestäni. Syitä tähän voi olla monia, mutta suurimpana varmasti se, että minua vaivaa jonkinalianen turhautuminen tämän hetkiseen tilanteeseen niin tiimissämme, kuin omassa tekemisessäni. En ole keskittynyt ratkaisemaan onglemia, vaan olen jäänyt murehtimaan niitä. Olen vältellyt vastuusta ja jättänyt minulle kuuluvia asioita hoitamatta, joka on entisestään ajanut minua ahtaammalle omassa tekemisessäni. Kun ongelmia alkoi jo syksyllä ilmetä, annoin niiden kasaantua ja jossain vaiheessa olein niin syvällä, että hommista oli mahdotonta saada otetta, jollion lamaannuin aivan täysin ja annoin niiden vain olla. Syy siihen minkä takia asiat alun perin lähtivät hanskasta liittyvät läheisesti omaan laiskuuteeni ja saamattomuuteeni.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!