Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia-ilmiö

Kirjoitettu 14.10.15
Esseen kirjoittaja: Claudia Kalin
Kirjapisteet: 3
Kirja: Ilmiön kaava
Kirjan kirjoittaja: Lauri Hilliaho, Johanna Puolitaival
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.6. Markkinoinnin käsikirjat projekteihin

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viimeinkin pääsin lukemaan tämän kirjan! Tämä on innostanut oikeastaan jo sen ilmestymisestä lähtien. Ja nyt sopivasti olen mukana projektissa, jossa ilmiön luominen ja hahmottaminen on aika oleellinen osa. Olen nimittäin mukana tämän vuoden rekryryhmässä. Tarkoituksena luoda Tiimiakatemiasta ilmiö ja saada paljon hakijoita. Herättää keskustelua. Siinä tosin ollaan jo onnistuttu muutenkin..

 

Kirja lähtee liikkeelle siitä, mikä on ilmiö, miten se määritellään.

Ilmiö:

  • tiivistyy jonkin aiheen ympärille – opiskelu
  • erottuu taustastaan – normiopiskelu vs. Tiimiakatemia
  • leviää tehokkaasti ihmisten välillä – meille tavoite
  • aktivoi lupauksilla – toteuta unelmasi, tee bisnestä ja lähde maailmanympärimatkalle

 

  1. Tarinoi intohimo

Yhtenä tärkeänä ilmiön osana nousee useampaan kertaan esiin tarina.

Tarina on ilmiön sielu, kivijalka.

Ja niitähän meillä riittää. Tiimiakatemialla on oma tarina. Jokaisella tiimiyrittäjällä on oma tarinansa. Jokaisella projektilla. Ja sitten on vielä kaikki yhteiset tapahtumat, joista kerrottavaa riittää. Tiimiakatemia on yhtä suurta tarinaa, joka koostuu lukuisista tarinoista. Materiaalia ainakin on loputtomasti. Rekryssä tarkoituksena toki on sitten levittää ja kertoa noita tarinoita paljon eteenpäin. Kertoa niitä sille oikealle kohderyhmälle eli tuleville hakijoille. Itse kävin viime vuonna vanhalla lukiollani kertomassa Tiimiakatemiasta, ja fiilis oli kyllä aika hyvä. Itse sitä saattaa helposti sokeutua Tiimiakatemian juttuihin, sillä ne ovat kuitenkin arkipäivää, mutta ulkopuolisille kertoessa kaikki tarinat heräävät eloon ja niistä innostuu kunnolla itsekin.

Tarinoita aiotaankin käyttää hyödyksi niin rekryssä kuin markkinoinnissakin. Tarkoituksena on koota tiimiakatemialaisten tarinoita videolle. Ja lisäksi toki meistä kaikista rekryryhmäläisistä on kuvattu lyhyet esittelypätkät, joissa jokainen valottaa vähän omaa tarinaa. Paljolti kärkenä on samastuttavuus; aitoja tarinoita, joita on helppo lähestyä. Kirjassa juuri samastuttavuus mainitaan tarinan rakennusmateriaalien yhteydessä, kuulija tarvitsee sankarin. Näinhän se menee kaikissa kirjoissa ja leffoissakin; on oltava joku joka kertoo tarinaa, joku jonka paikalle voisi kuvitella itsensä. Meillä sankarit on tavallisia tallaajia, kliseisesti jokainen tiimiyrittäjä on oman elämänsä sankari.
Lisäksi alumnit on meille tärkeitä, heidän tarinansa. Varsinkin menestys kiehtoo, eli tässä tapauksessa he olisivat sankaritarinassa niitä ihailun kohteita.

No tarina on check, sitten pitää tuntea kohderyhmä, jolle me aiotaan tarinaa kertoa. Meillä se onneksi on aika helppoa, sillä kohderyhmä on iältään lähellä meitä. Jokaisella meistä on aika hyvin muistissa se, kun itse etsi koulupaikkaa ja lähetti hakupapereita. Tänäkin vuonna rekryryhmässä on onneksi mukana pinkkuja, sillä heillä kuitenkin on se uusin tieto. Varsinkin nyt kun hakusysteemit on muuttuneet, niin on tärkeää, että meillä on messissä uuden vaiheen asiantuntijat Tomi ja Tommi.

Kirjassa kohderyhmän tuntemista perustellaan sillä, että osataan sitten valita yksinkertaiset ja tutut sanat, joilla tarinaa kerrotaan. Viestin pitää olla tarpeeksi yksinkertainen, että se menee varmasti perille. Ja tottahan tuo on. Opetusalan ammattilaisiin ja muihin aikuisiin vetoaa esimerkiksi lukemat Tiimiakatemiasta; kuinka monta prosenttia työllistyy jne. Mutta oppilaille on mahtavaa päästä kertomaan ne mehukkaimmat jutut. Muistan kun lukiokäynnillä kerroin juttuja liikevaihdoista ja maailmanympärysmatkasta, oppilaiden oli ilmeet aika hyviä. He olivat asettuneet aloilleen kädet puuskassa valmiina tylsistymään, mutta ihan vaan muutamalla jutulla sain heidän huomionsa. Useampi jopa esitti kysymyksiä, jota ei yleensä tapahdu. Se onkin yksi valtti, yllätyksellisyys, outous. Me ollaan jotain ihan erilaista verrattuna muihin korkeakouluihin. Sekin on yksi kirjan mainitsemista tarinan rakennusmateriaaleista eli salamyhkäisyys. Joskus suoraan sanottuna tuntuu, että kuulun johonkin lahkoon, johon nyt sitten yritän käännyttää toisia.. Mutta ainakin erilaisuus herättää mielenkiinnon ja halun tietää enemmän, kuten kirjassakin mainitaan.

Ilmiön tarinaa kertovat meidän eli rakentajien lisäksi kuluttajat ja media. Lisäksi toimintaympäristö on varsin monitahoinen, on monia kanavia, joiden kautta voimme viestiä kertoa. Kuluttajia meillä on varsinkin toiset Tiimiakatemialaiset, ja he levittävät ilmiötä mm. oman sosiaalisen mediansa kautta sekä toki kasvotusten kertoessa lähipiirille arjestaan. Tämä on aina yksi rekryryhmän haaste; miten saada kaikki talon sisällä innostumaan rekrystä ja tarinoimaan mahdollisimman paljon ulospäin. Viime vuonna oli kilpailu koulukäynneistä, tänä vuonna osallistamme toisia ainakin juuri niiden videoiden kautta. Henkilökuvien lisäksi voisi tulla pikku vlogipätkiä, kuka tahansa voisi kuvata arkeaan Tiimiakatemialla. Lisäksi puhelimeen tuli juuri viesti rekrypäällikkö Ellalta, että voitaisiin osallistaa toiset tiimit myös rekryn snapchatin kautta. Jokainen tiimi saisi sen vuorollaan haltuunsa. Vlogit, snapchat ja some ovat ainakin juuri niitä kanavia, jotka ovat osa kohderyhmämme jokapäiväistä elämää. Joten ainakin teoriassa meidän ideoidemme pitäisi toimia, kohta nähdään miten on käytännössä..

Siinä on ne meidän arkiset pääkanavat, mutta lisäksi on muita joita voidaan/aiotaan hyödyntää:

  • perinteinen media & yllättävät tempaukset: Keskisuomalaisessa Tiimiakatemia näkyy ihan hyvin eri projektien takia. Lisäksi meillä on muhimassa pari tempausta, joista parhaimmillaan seuraa medianäkyvyyttä..
  • tapahtumat & kasvokkaisviestintä: tarkoituksena olisi mennä useampaankin tapahtumaan, (Studia-messut, abiristeilyt) joissa pääsee kohtaamaan kasvotusten kohderyhmää.

 

Meidän tarinan rakennusmateriaalit:

  • Lupaukset ✓
  • Tunteet ✓
  • Sankarit ✓
  • Yksinkertaisuus ✓
  • Salamyhkäisyys ✓

 

Miten me ei sössitä?

Tän voi kirjan oppien pohjalta tiivistää yhteen lauseeseen: Me EI kerrota Tiimiakatemiasta sekavia inside-juttuja, joissa sekä ylistetään että inhotaan Tiimiakatemiaa ja viljellään meidän outoja termejä.

 

 

  1. Sytytä innostujat

Innostujat: tutkailevat tarinaasi, ja jos se viehättää, he levittävät sitä ja innostavat muutkin osallistumaan. Innostujia yhdistää voimakas into ja kiinnostus ilmiön edustamaa asiaa kohtaan.

Kuten kirjassakin sanotaan, esimerkin voima tepsii. Kuluttajien mukaan ostopäätökseen vaikuttaa usein se kuuluisa ”kuulin kaverilta”. Jos kuulee uudesta asiasta joltain kaverilta, se tuntuu luotettavalta. Tämä on meille vähän ongelmakohta. Aika moni nykyinen akatemialainen kuuli meistä alun perin kaverilta, mutta me halutaan tavoitella vieläkin laajempaa joukkiota. Niitä ihmisiä kuten minä, joilla ei ollut ketään tuttua täällä.

Muistiinpanoihin kirjoitin: Ilmiöt vastaavat innostujien tarpeisiin, mihin tarpeeseen me vastataan? No mehän tarjotaan koulupaikkaa. Uusilla hakijoilla on tarve päästä opiskelemaan. Mutta löytyy niitä muitakin tarpeita. Tarve päästä toteuttamaan itseään, oppia yrittäjyydestä, saada turvatumpi tulevaisuus, saada kavereita, kuulua yhteisöön. Uskon, että tänäkin vuonna tiedon levittäminen koulukäynneillä auttaa paljon, mutta sitten pitää vielä saada aikaan se innostus.

Mielestäni tässä on edelleen aika avainasemassa nykyiset akatemialaiset. Nykyiset ovat kuitenkin kotoisin aika hyvin ympäri Suomea. Jos me saadaan haastavin ja kriittisin yleisö eli toiset akatemialaiset innostumaan meidän jutuista, he levittävät niitä eteenpäin kavereilleen. Vaikea pala purtavaksi, mutta täytyy laittaa tähän vähän aikaa.

Tiimiakatemialaisten tarpeet ovat kuitenkin erit kuin nuo mitä määrittelin aiemmin. Mutta tänä vuonna meiltä löytyy kontakteja Nuori Yrittäjyys-maailmaan. Sieltä voisi hyvinkin löytyä innostujia. He ainakin täyttävät parhaiden innostujien tuntomerkit: verkottunut, innokas ja aktiivinen. Ja mehän vastataan heidän tarpeisiinsa. Tämä on siis oiva kohderyhmä iskeä.
Lisäksi villinä korttina innostujiksi voisin heittää opot. Heillä on (tai ainakin pitäisi olla jos ei ole liian leipääntynyt työhönsä..) tarve löytää oppilailleen hyvät jatko-opiskelupaikat. Ja vielä valtion ja opetushallituksen painostuksen alla sellainen koulupaikka, josta pääsee pian ja varmasti työelämään. Ainakin oma oponi oli aikoinaan superinnoissaan kun kuuli, että haen tänne. Koulukäynneillä iskemme siis niin oppilaisiin kuin opoihin!

Kirjassa neuvottiin vielä käyttämään sukulaisilmiöitä apuna innostujien paikantamiseen. Meillä onkin alusta lähtien yhtenä malliesimerkkinä toiminut LUT:in Abitiimi. Heillä on hyvä pöhinä, hyvä some ja mikä tärkeintä he ovat jääneet ihmisten mieliin. Heistä otamme mallia ainakin yrittämällä päästä ensi vuoden abiristeilyille mukaan. Siellä tavoittaa niin suuren määrän ihmisiä, että joukossa on aina joitakuita rohkeita innostujia. Ja mikä parasta, meillä on uutuusarvoa, jota kirjan mukaan tarvitaan, että erotutaan sukulaisilmiöstä. Benchmarkkailuun voitaisiin kuitenkin käyttää vielä vähän lisää aikaa, jotta selviää ketkä ovat Abitiimin innostujia. Lisäksi meillä on vielä ”tota ei haluta olla”-esikuva; Jyväskylän yliopiston opiskelijalähettiläät. Heitäkin täytyy vähän tutkailla, ettei erehdytä toimimaan heidän kanssaan samaan tapaan.

Kirjassa varoitellaan liian erikoistuneesta innostujaryhmästä: ilmiön on kiinnostettava suurta yleisöä. Eli toisin sanottuna, meille on parasta jos saadaan suuri yleisö innostettua. Se vaatii resursseja: aikaa ja rahaa. Mistä päästäänkin seuraavaan:

 

Jalkauttamisen menestystekijät:

  • Varaa resursseja ✓
  • Osaaja, joka tuntee yhteisöt ✓
  • Älä tyydy vain yhteen joukkoon ✓
  • Säilytä suunta!
  • Luota innostujiin!
  • Säilytä johtajuus!

 

Miten me ei sössitä?

Me EI luulla, että kaikki on innostujia, joita aliarvioidaan ja joita voi kontrolloida.

 

 

  1. Värvää vahvistajat

Tämä aiheen ympärillä on tullut jo vähän pyörittyäkin. Varsinkin alumnit ovat meille vahvistajia. Ja lisäksi media, jossa näkyvyys on tosin viime aikoina ollut vähän negatiivista. Me onneksi vastattiin syytöksiin omalla jutulla, mutta oltaisiin voitu olla nopeampia. Kuitenkin meillä on toimiva brändibändi, johon kyllä luotan ja joiden kanssa tehdään yhteistyötä.

Arvojohtajia (= julkkikset, tutkijat, asiantuntijat, poliitikot) meille on tosiaan alumnit. Heistä ainakin Suvi Widgren halutaan varmasti mukaan kertomaan oma tarinansa. Alumnipäälliköt ovat tässä kohtaa meille varmasti avainasemassa kun täytyy kontaktoida alumneita videoihin. Arvojohtaja vahvistajana kastiin meillä kuuluu myös joku muu julkkis. Mutta se täytyy valita huolella, jotta henkilö on varmasti sellainen joka kiinnostaa ja innostaa kohderyhmäämme. Rekryn synnytyksessä heitettiin ilmoille kaikenmoista Adi L Haslasta Robiniin, mutta sanoisin, että tämä osa-alue vaatii vielä tutkimista ja pohtimista. Se, mikä meistä on hauskaa ja saa hekottelemaan, ei välttämättä purekaan kohderyhmään. Mutta ei mikään haudattava idea, oikeilla valinnoilla toimii varmasti.

Sitten se toinen vahvistaja eli media. Paikallisesti eli Keskisuomalaisessa meillä on jo ihan hyvin näkyvyyttä. Seuraavat suunnat voisivat mielestäni olla: muut paikallislehdet (koulukäyntien yhteydessä), ammattijulkaisut (Opettaja-lehti) sekä toki somessa näkyvyyden kasvattaminen. Ja mitkä on meidän aseet? Rajasin kirjasta luetelluista tekijöistä meihin mielestäni parhaiten sopivat uutiskriteerit.

 

  • Tuoreus ✓

Edelleen yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen meidän metodit on erilaisia kuin muualla. Ja ne ovat juuri sellaisia, joita asiantuntijat kuuluttavat muuttuvassa maailmassa.

 

  • Yllätyksellisyys ✓

Kuten todettua, me erotutaan muista korkeakouluista. Ei opettajia, luentoja tai kokeita: yllättää joka ikinen kerta.

 

  • Henkilöitävyys ✓

Sitähän me ollaan ja sitä aiotaan hyödyntää kuten olen todennut.

 

  • Relevanssi ✓

Ollaan ajankohtaisia tässä työllisyystilanteessa ja muuttuvassa koulumaailmassa. Vastataan hyvin nykyisiin vaatimuksiin. Yrittäminen on yksi vastaus nuorisotyöttömyyteen.

 

  • Faktisuus ✓

No näitä selkeitä numeroitahan meiltä löytyy. Ei puhuta lämpimiksemme, vaan on faktaa.

 

  1. Juurruta ja uudista

Tässä osassa omistautujat ovat meille oleellinen juttu. He ylläpitävät ilmiön kulttuuria. Mulla on tähän kaks sanaa: alumnit ja nykyiset ta:laiset. Eli meille parhaimmillaan innostujista tulee myös omistautujia. Näin rekryryhmäkin toimii. Joka vuosi uudet jäsenet, jotka kokevat TA:n asian omakseen. Ja tähän kirjassa todetaan: Viisas ilmiön rakentaja valjastaa omistautujien ideat ilmiön kehittämiseen osallistamalla omistautujat ilmiön kehitykseen. Tämä on meillä rekryn toimintamalli. Mutta ei toki saada sokeutua omille ideoille, vaan pitää pyytää aina apua ja näkökulmaa muualta, muilta tiimiakatemialaisilta. Lisäksi kaikki pinkut on meille tärkeitä; mikä sai heidät hakemaan tänne, mitä voisi kehittää, mitä tietoja itse aikanaan kaipasi jne. Ja lisäksi meillä on aikaisemmat rekrytiimit; mikä heillä toimi, mikä ei, mitkä ideat jäi käyttämättä. Nämä kaikki tahot auttavat meitä ilmiön kehittelyssä ja parantelussa.

Juurruttamisessa auttaa myös oikeana ajankohtana iskeminen. Aikaisemmin kerroin, miksi olemme mielestäni ajankohtaisia tässä maailman tilanteessa. Lisäksi meitä ohjaa kohderyhmän vaiheet. Tempaukset ja koulukäynnit ajoitetaan alkukeväälle hakujen läheisyyteen. Lisäksi abiristeilyillä oltaisiin mukana yhdessä abien tärkeässä tapahtumassa. Synnytyksen yhteydessä loimme aikajanan toimillemme, joka ohjaa meitä koko kauden.

Ohjenuorana tässä osiossa toimii jälleen:

Miten me ei sössitä:

Me EI tuutata asiaa joka kanavasta koko ajan, eikä me ruveta laiskottelemaan kuvitellen, että kyllä se siitä itekseen rullaa.

 

Sitten vaan suunnitelmista toimintaan, ja valmiina muuttamaan niitä suunnitelmia olosuhteiden muuttuessa. Buujaa!

 

 

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!