Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi?

Kirjoitettu 11.10.14
Esseen kirjoittaja: Miia Huotari
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi?
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Viime kesänä sain iloisen tiedon siitä, että aloittaisin opiskelun Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Olin aivan innoissani, ja päätinkin ottaa selvää siitä minkälainen tämä kyseinen yritytoiminnan kehittämisen koulutusohjelma on. Aloitin reilu kuukausi sitten uuden elämän täällä Jyväskylässä, ja hämmennyin valtavasti sillä olin odottanut jotakin aivan erilaista tältä koululta, mutta hetkonen eihän tämä ole mikään koulu. Tämä on pikemminkin yhteisö, jossa toimimme tiimiyrittäjinä. Kaikki on täysin erilaista kuin koulussa. Täällä ei ole opettajia, luentoja, pulpetteja eikä tenttejä. Mikä paikka tämä Tiimiakatemia oikein on? Tämä kirja varmastikin antaa vastauksia näihin kysymyksiin, jotka askarruttavat mieltämme, etenkin minun omaani.

 

Alku tuntui melko haasteelliselta, koska olin jatkuvasti täysin hukassa ja pihalla, ja voin myöntää, että olen sitä hieman vieläkin. Mitkä ihmeen treenit? Oppimissopimus? Tiimiakatemian johtavat ajatukset? Oli paljon uusia käsitteitä, joita en aluksi ymmärtänyt. Juteltuani monen muun vanhemman tiimiyrittäjän kanssa helpotuin siitä, että epätietoisuus kuuluu asiaan, ja että se on osa oppimisprosessia. Monet heistä kehoittivatkin minua lukemaan Timo Lehtosen Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi kirjan, tässä heti alkuvaiheessa. Sen avulla voisin ehkä oikeasti ymmärtää paremmin tätä koko prosessia ja sen merkitystä. Päätin mennä saman tien lainaaman sen kirjastosta, mutta harmikseni huomasin kuitenkin, että sitä ei ollut siellä juuri nyt lainattavissa. Meni muutama viikko, ja sain kuin sankin viimein kirjan käteeni. Ei auttanut muu kuin lukea kirja yhdeltä istumalta, koska halusin ymmärtää ja saada paremman käsityksen kaikesta, jotka olivat mietityttäneet minua täällä Tiimiakatemiassa.

 

Minua oli aikaisemmin toisinaan ahdistanut kaikki tämä epätietoisuus, mutta luettuani kirjan tajusin paremmin mistä oikein on kyse. Ymmärsin miten kaikki vaikuttavat kaikkeen. Ennen näitä oivalluksia, en ollut oikein käsittänyt monen tärkeän asian merkitystä. Huomasin, että oikeasti lukusuunnitelmat, motorolat, oppimissopimukset sekä muut asiat ovat hyvin tärkeitä ja niihin kannattaa meidän jokaisen oikeasti panostaa. Vaikka lähtökohtaisesti ne ovat oppimistyökaluja itseäsi varten, ne auttavat viemään omaa tiimiäsikin eteenpäin. Suomen koulutusjärjestelmä on kautta aikojen panostanut lähinnä yksilön oppimiseen.Tuntuu ainakin minusta hyvin vieraalta, että nyt oppiminen tapahtuu aivan poikkeuksellisella tavalla. Joka tapauksessa mikä parhainta tiimi on aina ympärillä, ja koskaan ei tarvitse selviytyä täysin yksin. Sen merkitystä ei voi koskaan kyllin korostaa, on nimittäin hienoa, että voin luottaa tiimiini ja siihen, että teemme yhdessä asioita.

 

Mikä on tiimille sopiva luku? Ja miten tiimit rakentuvat? Siinäpä vasta kysymys. Tutkimusten mukaan ihannetiimin koko on noin 13-17 henkilöä. Sillä pienessä tiimissä ei synny riittävästi jännitteitä  ja osaaminenkin on usein kapea-alaista. Kirjan mukaan liian suuren tiimin haasteena ovat liialliset vuorovaikutussuhteet. Tänä vuonna kuitenkin valmentajat päättivät kokeilla uutta metodia meille uusille opiskelijoille, jonka seurauksena luotiin kolme isoa tiimiä, jotka ovat vielä jaettu kuuteen pienempään osuuskuntaan. Meidän koko tiimiimme kuuluu 17 jäsentä, mutta se on jaettu vielä kahteen erilliseen osuuskuntaan. Meidän osuuskunnassamme on tällä hetkellä kahdeksan henkilöä. Meidät on jaettu tiimeihin ja osuuskuntiin sen perusteella minkälaisia olemme Belbinin tiimiroolitestin mukaan. Tarkoituksena tietysti on, että ryhmän jäsenet ovat hyvin erilaisia toisilleen niin tiimirooleiltaan kuin myös muutenkin. Kirjassa mainittiinkin, että eräänä vuonna oli kokeiltu uudenlaista open space – menetelmää, jonka tarkoituksena oli, että uudet Tiimiakatemian opiskelijat saivat itse luoda omat tiiminsä. He olivat jakautuneet niin, että eräässä ryhmässä olivat kaikki yhteisölliset ja sosiaaliset, toisessa taas hiljaisemmet ja mukautuvaisemmat ja kolmannessa olivat käytännön ihmiset ja viimeinen tiimi syntyi tupakkapaikalla. Tämä kokeilu ei ollut toiminut, koska henkilöt olivat liian toistensa kaltaisia. Vaikka meidän osuuskuntamme henkilöt ovat täysin erilaisia kuin minä kaikin tavoin. Koen, että se on meidän vahvuutemme, ja että pystymme varmastikin paremmin oppimaan toisiltamme. Uskon myös, että saamme paljon aikaiseksi, koska meiltä löytyy tiimirooleiltaan monenlaisia persoonia, kuten tekijöitä, takojia, keksijöitä, tiedustelijoita, tiimipelaajia ja niin edelleen. Erilaisuus on ennemmin voimavara kuin ongelma. Vaikka toisinaan jo tiedän, että aina ei ehkä täysin kemiat kohtaakkaan kaikkien henkilöiden kesken, mutta kuten kirjassakin sanottiin konfliktien ja haasteellisten kokemuksien kautta oppiminen tapahtuu.

 

Olen hyvin ylpeä meistä, vaikka olemmekin vasta alkutaipaleella, olemme pystyneet luomaan hyvät pelisäännöt ja käytännöt, joita olemme sitoutuneet noudattamaan. Ainakin tällä hetkellä meillä on mennyt hyvin, vaikka tietysti aina voisikin mennä vielä paljon paremmin. Kunhan vaan muistamme, että meidän jokaisen täytyy oikeasti sitoutua antamaan kaikkensa tiimin hyväksi, ja pystyä unohtamaan yksilösuorittaminen. Haluan sitoutua täysin meidän tiimiyritykseemme, ja toivonkin, että meistä jokainen voisikin niin tehdä. Kirja herätti paljon ajatuksia ja oivalluksia, mutta mitä voisin oikeasti tehdä tiimini hyväksi? Miten voisin itse viedä tiimiäni eteenpäin? Parhaiten tietysti näyttämällä itse omaa esimerkkiä sitoutuneisuudesta, ja että sovituista asioista pidetään kiinni. Auttamalla toisia parhaani mukaan pääsemään tavoitteisiinsa ja tukemalla heitä kaikessa. Odotan jo suurella innolla, miten tiimimme lähtee kasvamaan ja kehittymään. Toivonkin, että voisimme viettää yhdessä vapaa-ajallammekin paljon yhteistä aikaa keskenämme erilaisten aktiviteettien kesken, jotta voisimme tutustua aina paremmin toisiimme ja sitä kautta oppisimme vieläkin enemmän. Kirjan ansiosta sain aivan uutta virtaa, ja toivonkin, että vielä jonain päivänä meistä tulee huipputiimi, ja saavutamme tavoitteemme.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!