Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi

Kirjoitettu 11.01.15
Esseen kirjoittaja: Marie Holmstedt
Kirjapisteet: 3
Kirja: Tiimiakatemia - Kuinka kasvaa tiimiyrittäjäksi
Kirjan kirjoittaja: Timo Lehtonen
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut, 1.5. Oppimisen klassikot, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 3.6. Yrittäjyyden käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tartuin vihdoin Lehtosen kirjoittamaan “perusopukseen” tiimiakatemiasta. Näin jälkeenpäin ajateltuna jos olisin ollut fiksu, olisin lukenut tämän kirjan heti syksyn alussa ja ollut monin kerroin enemmän kärryillä kaikesta, mitä ympärillä tapahtuu ja siitä, mitkä ovat vastuitani tiimiyrittäjänä. Havahduin kyseisiin asioihin melko myöhään, mutta havahduin kuitenkin ja koen oppineeni kuluneen syksyn aikana tiimiakatemian perusperiaatteen melko hyvin. Halusin kuitenkin täydentää ymmärrystäni vielä paremmin, jotta tiedän tasan tarkalleen, mitä tiimiakatemia on ja mitä se parhaimmillaan tarjoaa, koska aion nyt tämän vuoden haastaa itseäni paljon uusiin asioihin ja aion kasvaa paljon ihmisenä ja tiimiyrittäjänä. Mitä enemmän olen hoksannut tiimiakatemian syvempää olemusta, sitä enemmän olen kiitollinen, että olen juuri siellä. On outoa, kun ensimmäistä kertaa elämässä kokee jotain niin erilaista, mutta silti se tuntuu niin omalta ja niin hyvältä. Olen monelle lähipiirissäni kertonut kokemuksistani akatemialla ja suoraan sanoen kehunut paikkaa. Ei sitä kaikkea usko ennen kuin itse näkee ja kokee. Ainakaan itse en ikinä osannut kuvitella mitään tällaista, vaikka jo ammattikoulussa ollessani päätin, että akatemialle haluan ja perehdyin asiaa paljon.

 

Tiimiakatemia – Synnytämme rohkeasti tiimiyrittäjiä!

Vai “synnytämme rohkeita tiimiyrittäjiä”? No, kuinka vaan, ei asiaa voisi todenmukaisemmin yhteen lauseeseen kiteyttää. Molemmat lauseet ovat yhtä päteviä, sillä jos mietitään, millainen oppimisympäristö, millaiset lähtökohdat ja valmentajat meillä on, niin kyllä akatemialla varsin rohkeasti tiimiyrittäjiä synnytetään. Tuli nyt tähän väliin synnytys -sanaa miettiessä melko syvällinen ajatus tuosta kuuluisasta sloganista. Synnytyshän akatemiaslangissa tarkoittaa, ainakin ymmärtääkseni, ongelmanratkaisua. Eli ratkotaanko tiimiakatemialla yksilöiden ongelmia, jotka ovat menestyksen ja yrittäjyyden tiellä ja näin syntyy rohkea(sti) tiimiyrittäjä? Jaa a, nyt olen jännän äärellä taas. Mutta takaisin aiempaan aiheeseen. Tiimiakatemia on monessa määrin hyvin erilainen ympäristö oppia kuin vaikkapa liiketalouden normilinja Rajakadulla. Tiimiakatemialla mikään oppimistyyli ei ole väärin. Tärkeimpänä pidetään sitä, että jokainen oppii ja omaksuu teoriatietoa omalla tyylillään. Voi lukea kirjojen sijaan artikkeleita, kuunnella äänikirjoja tai sitten voi lukea ypk:n ulkopuolisia kirjoja ja niin edelleen. Jos vain asiaa pystyy reflektoimaan tiimiyrittäjyyteen ja viemään jossain määrin käytäntöön, voi lukea vaikka Aku Ankkaa (no ei ehkä sentään). Sitä piirrettä arvostan paljon tiimiakatemian oppimismetodeissa. Sen sijaan, että on jotkut tietyt pakolliset tiiliskivet, jotka vain täytyy lukea, koska opintosuunnitelmassa niin sanotaan, voi akatemialla lukea juuri siitä aiheesta, mikä kiinnostaa ja mistä kukin kokee saavansa jotain irti. Halu oppia lähtee itsestä ja se on erittäin tärkeä ominaisuus.

Tiimiakatemialla myös vapaus ja vastuu saavat aivan uuden merkityksen. Se tulee varmasti lähes jokaiselle pinkulle yhtä yllätyksenä. Kukaan ei tuo kirjoja nenän eteen, kukaan ei tuo projekteja valmiina, kukaan ei sano mitä edes pitää tehdä (vaikka kysyisit) vaan kaikki tekeminen ja oppiminen lähtee itsestä ja omasta halusta. Joko niitä asioita tekee ja ottaa vastuun tai sitten lähtee Rajakadulle, niin se vain kärjistetysti menee. Vapaus ja vastuu on pelottavaa, ahdistavaa ja stressaavaa monesti, mutta myös erittäin palkitsevaa, kun sen oikein oivaltaa. Päivät voi räätälöidä lähes kokonaan oman mielen mukaan ja koko tiimiakatemian kokonaisuus antaa aivan ainutlaatuisen mahdollisuuden kokeilla siipiään lähestulkoon missä tahansa asiassa. Sen sijaan, että olisi yksin asioidensa kanssa ja joutuisi toimimaan hyvin riskialttiisti, tiimiakatemialla on aina koko tiimi tukena ja auttaa pääsemään ylös, jos apua osaa vain pyytää ja ottaa vastaan. Missään muussa paikassa ei yrittäjyyttä pääse yhtä monipuolisesti ja loppujen lopuksi riskittömästi kokeilemaan ja kokemaan.

Kaiken kaikkiaan tiimiakatemia tiivistyy tietynlaiseen luovaan hulluuteen, haluun tehdä asiat eri tavalla, rikotaan perinteisiä rajoja. Läsnä on myös suunnaton tiedonjano ja kaaos. On käsittämätöntä, miten kaikki toimii yhdessä ja miten paljon näillä eväillä saavutetaan. Pääasia kaikessa tekemisessä on jokaisen tiimiyrittäjän kiinnostus, innostus ja motivaatio. Rehellisesti sanottuna en ole toistaiseksi missään nähnyt niin suurta omistautumista asioille kuin tiimiakatemialla.

Tuleeko minustakin rohkea tiimiyrittäjä?

Jo kuluneen syksyn aikana olen kasvanut tiimiyrittäjänä paljon. Luulin aiemmin, että olen hyväkin tiimityöskentelijä, mutta nyt se on vasta todellisesti punnittu. Kun on kyse tiiviistä yrittäjätiimistä, on jokaisen “lunastettava” paikkansa siinä. Jokaisen täytyy antaa yhtä paljon työpanosta ja olla yhtä sitoutuneita, sillä niinhän se on, että tiimi on yhtä vahva kuin sen heikoin jäsen. Myöskin se on poikkeuksellista, että jos yhdenkin yksilön työskentely ja oppiminen tökkii, se vaikuttaa koko osuuskunnan toimintaan. Siihen havahduin hyvinkin vahvasti ennen joulun kontaktivapaata, kun jouduin myöntämään itselleni sekä tiimilleni, etten saa ajoissa kirjapisteitäni kasaan. Sen lisäksi, että se hävetti, se myös vaikutti työpanokseeni osuuskunnassa. Olin erittäin stressaantunut ja teoriatiedoiltani puutteellinen. Nyt tosiaan ymmärrän miten tärkeä osa työskentelyä ja projekteja on se, että luetaan kirjoja ja reflektoidaan. Ihan kaikkea ei voi eikä kannata kokeilla käytännössä ja opetella kantapään kautta. Vuoden 2015 tavoite onkin yksilö- ja osuuskuntatasolla se, että jokainen lukee 5 kirjapistettä kuukaudessa ja siitä aion pitää kiinni. Aion myös tutkiskella tarkasti sitä, mitä kirjoja milloinkin kannattaa lukea ja olisiko meneillä oleviin projekteihin tarjolla jotain hyvää teoriatietoa.

Olen monessa esseessäni jo pohtinut, mitkä asiat ovat olleen työskentelyssäni vinksallaan, joten nyt aion lopuksi pohtia vain sitä, missä olen kehittynyt. Mikä minussa on hyvää ja mistä voin olla ylpeä. Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, miten paljon avoimempi ja sosiaalisempi ihminen olen nykyään. Ennen tiimiakatemialle tuloa olin melko sulkeutunut ja annoin itsestäni vain hyvin pintapuolisen kuvan ihmisille, vain hyvin läheiset ihmiset tunsivat minut syvällisemmin. Olin tosin huomannut, että kyseinen toimintatapa on hyvinkin huono, sillä monesti suoraan sanottuna vitutti, kun tuntui ettei kukaan tunne minua, tai sitä, millainen oikeasti olen. Tuntui, että ihmiset saivat minusta aivan väärän käsityksen. Tuosta tavasta olen pyrkinyt pääsemään eroon, mutta oikeastaan vasta akatemialla olen siihen kunnolla pystynyt. Minusta tuntuu, että ihmisiä oikeasti kiinnostaa, kuka olen ja millainen olen. Tietysti avoimuus on myös ollut jollain tapaa pakollista, sillä on kuitenkin kyse liiketoiminnasta, sulkeutumiselle ei ole sijaa. Avoimuuteen on auttanut varmasti myös sekin, että tiimiläiset eivät tuomitse ja kukaan ei pidä itseään täydellisenä. Tiimiakatemialla on niin monia erilaisia persoonia ja erilaiset taustat omaavia ihmisiä. Sekä valmentaja, että tiimiläiset kuitenkin toisinaan muistuttavat, että mikä kenessäkin on hauska ja kiehtova piirre. Avoimuuden lisäksi sosiaaliset tilanteet eivät ahdista minua enää niin paljon ja minun on nykyään paljon helpompi jutella tuntemattomienkin kanssa. Tämä on tietysti etu ihmisiin tutustuttaessa ja verkostoitumisessa.
Syksy on antanut minulle myös rohkeutta ja halua toteuttaa itseäni ja kokeilla paljon uutta. Olen pystynyt haastamaan itseäni ja uskaltanut mennä uusiin tilanteisiin. Sisälläni on syttynyt aivan uudenlainen palo oppimiseen, itseni kehittämiseen ja uusien asioiden kokeiluun. Olen saanut myös uutta motivaatiota ja itsevarmuutta, jotka ovat itselleni todella tärkeitä. Uskon todella ja tuntuu siltä, että olen matkalla rohkeaksi tiimiyrittäjäksi.

 

Marie Holmstedt
Osuuskunta Stiimi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!