Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemia – kulttuuria, kaaosta ja johtajuutta

Kirjoitettu 29.09.13
Esseen kirjoittaja: Tomi Tajakka
Kirjapisteet:
Kirja:
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: Yleinen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tämä kirja yllätti minut täysin. Aiemmin olin kuullut, että tästä voi napata helpot kolme kirjapistettä. Tuo väittämä on ihan yhtä todenmukainen kuin se, että Toto tekisi hyvää musiikkia. Lehtosen Tiimiakatemia on monipuolinen ja laaja katsaus opinahjomme rakentumiseen, kulttuuriin, oppimismenetelmään ja ideologiaan. Halusin lukea kirjan siksi, että olen viime aikoina meinannut hukata itseni ja syyt, miksi tulin Tiimiakatemialle. Halusin palauttaa mieleeni ideologian, josta olen alunperinkin pitänyt ja jonka olen kokenut minua inspiroivana. Tämä kirja on myös vihdoin loistava tapa selittää muille Tiimiakatemian oppimismallia ja sitä, mitä täällä oikein tehdään. Tiedän, että tiimiakatemialaisilla on tietynlainen maine ainakin Jyväskylän alueella muiden opiskelijoiden, nuorten ja aikuistenkin mielissä. Itsekin olen törmännyt stereotypioihin, epäileviin katseisiin ja naurahduksiin. Uskon, että nämä osittain ennakkoluuloiset ajatukset johtuvat siitä, että paikka ja sen toimintamalli ovat niin vieraita ulkopuolisille ihmisille. Herääkin kysymys, miten talollinen markkinointia ja liiketaloutta opiskelevia innokkaita tekijöitä valmentajineen ovat epäonnistuneet talon ulkoisessa viestinnässä ja markkinoinnissa niin, ettei oikein kukaan tajua mitä täällä tehdään? Tämä on oikeastaan hauska yksityiskohta, joka kuvaa talon meininkiä myös positiivisella tavalla. Ei selitellä vaan tehdään ja rapatessa välillä myös roiskuu. Kirjasta voisi nostaa esille monia eri näkökulmia, mutta seuraavassa muutama, jotka minä koin tähän hetkeeni ja rooliini tärkeiksi.

 

Brändi ja kulttuuri

Meille on heti aloitettuamme korostettu Tiimiakatemian brändin merkitystä. Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että Tiimiakatemian brändiä tulisi kehittää roimasti ammattimaisempaan suuntaan ja niin, että oppimisen laatua nostettaisiin esimerkiksi kohti Aalto-yliopiston tasoa, on akatemian brändi vahva. Vahva brändi on meille tiimiyrittäjille hyödyksi toiminnassamme, mutta tällä hetkellä tuntuu, että sitä ei tuoda esille riittävän rohkeasti. Kirjaa lukiessa aloin miettimään Tiimiakatemian toimintakulttuuria. Se on se syy, miksi minäkin tulin opiskelemaan tähän paikkaan. Tiimiakatemia on lähtöisin hulluudesta. Vapaus, hulluus, kaaos, sekasotku, siisteys, tieto, tietämättömyys, tiedonjano, tekemisen halu, sekoilu, järjestys, asiallisuus ja kova työnteko, kaikki asuvat jollain ihmeen keinolla saman katon alla. Miten tämä on mahdollista? Miten tämä hulluus pysyy kasassa? Mielestäni vastaus löytyy siitä faktasta, että koko Tiimiakatemian toiminta-ajatuksen taustalla on kuitenkin vahva ajatustyö, teoriaosaaminen ja näkemys. Vaikka koko paletti tuntuukin lejuvan tyhjän päällä, niin se ei toki pidä paikkaansa. Opetusmetodit pohjautuvat kirjallisuuteen, teorioihin ja niiden oivaan yhdistelyyn. Vähän niinkuin blues-musiikissa. Lainataan tuolta, pöllitään tuosta ja yhdistellään omaksi kokonaisuudeksi. Talon kulttuuria tulisi tuoda sisäisetikin enemmän esille, tällöin Tiimiakatemian brändi ja hulluus sen taustalla pääsisi esiin myös ja tätä kautta saamme siitä enemmän irti myös asiakkaiden suunnalla.

 

Viimeaikoina on ollut paljon pihetta siitä, että talo on jonkinlaisessa kriisissä, tai ainakin taantumassa. Kulttuuri ei kukoista ja tekeminen on erilaista ja ei niin räsikyvää kuin ennen. Muutos on tietysti aivan luonnollista paikassa, jossa ihmiset vaihtuvat tiiviisti ja joka itsessään perustuu muutoksen ajatukselle. Mutta päädyin miettimään Tiimiakatemian kultuurin, sen vahvana säilymisen ja brändin yhteyttä. Kulttuurin jakamista helpottaisi, jos tiimiyrittäjät ja valmentajat todella tajuaisivat brändin ja kulttuurin koko perustan. Miksi tällaiseen toimintamalliin on päädytty? Millä perusteilla? Mihin kaikki pohjautuu? Tähän Lehtosen kirja on erinomainen opus. Ainakin itselläni inspiraatio nousi välittömästi. Tajusin taas, mistä tässä oikein olikaan kysymys. Tiimiakatemialla ei rakenneta konemaisuutta tai haeta välttämättä totuutta. On kysymyksiä, kokeilua intoa ja ennen kaikkea halua. Jokaisen tiimiyrittäjän täytyy haluta olla Tiimiakatemialla, muuten mielestäni opetusmetodi ei toimi. Täytyy haluta kuulua tiimiin, yhteisöön ja tehdä töitä. Täytyy olla ylpeä siitä mihin kuuluu. Ja myös ymmärtää, että olemme harvinaislaatuisessa asemassa, sillä meitä ei juuri kukaan tai mikään rajoita. Loistavia työkaluja kulttuuriin sitouttamisen ovat arviointipassi, taitoprofiili, oppimissopimus, tiimisopimus eli kaikki ne jotka meillä ovat jo käytössä. Mutta niiden merkitys täytyy ymmärtää, jotta ne toimivat tehokkaasti. Itselleni varsin avartavaa oli lukea kirjasta Tiimiakatemian arvot ja niitä täydentävät periaatteet.

 

Tiimiakatemian arvot:

  1. Ihmissuhteet, kumppanuuksien rakentaminen ja ylläpito
  2. Tiimiyrittäjyys
  3. Jatkuvat kokeilut ja uuden synnyttäminen
  4. Tekemällä oppiminen ja käytännönläheisyys
  5. Matkustaminen ja kansainvälisyys

 

Arvoja täydentävät periaatteet:

  1. Yksilön vastuu
  2. Toiminta
  3. Tiimiyrittäjyys
  4. Tiedon virtaus
  5. Oppiminen
  6. Perintö

 

Mielestäni jokaisen tiimiyrittäjän tulisi opiskella nämä arvot ja periaatteet heti aluksi ja meidän tiimiyrittäjien vaalia niitä toiminnassamme. Niistä löytyvät kuitenkin ne asiat ja tavat, joilla kehitämme tiimiyritystä, tiimiä, taloa, valmentajia ja itseämme. Tärkeä kohta on perintö. Me saamme todella paljon valmiina kun astumme Tiimiakatemian ovesta ensimmäisen kerran sisään. Mitä me jätämme seuraaville tulijoille? Jostain kumman syystä alan uskoa ajatukseen: ”kerran tiimiakatemialainan, aina tiimiakatemialainen”.

 

Johtaminen Tiimiakatemialla

Tämä on ollut ensimmäinen suuri haasteeni Tiimiakatemialla. Halusin ensimmäisen vuoden tiimijohtajaksi ja pääsinkin siihen hommaan. Vaikka juuri nyt se tuntuu aivan todella haastavalta ja raskaalta, silti suosittelen jokaista hakemaan johtoryhmäpaikkaa, mikäli kiinnostusta on. Tämä on ollut mielestäni uskomattoman hyvä rooli oppia asioita johtamisesta, tiimioppimisesta, tiimityöstä ja ennen kaikkea itsestä. Ei ole varmasti aina mukavaa, sen voin luvata. Tiimin johtaminen on mielestäni periaatteeltaan hyvin lähellä koko talon pyörittämistä. Kirjassa kuvattiin tätä asiaa hienosti.

Olemme koko ajan kaaoksen reunalla, jatkuva liike järjestyksen ja epäjärjestyksen partaalla.

Tämä on Johannes Partasen näkemys Tiimiakatemian toiminnasta ja sen johtamisesta. Sopii mielestäni mainiosti kuvaamaan myös tiimiyrityksen toimintaa ja johtamista. Miksi johtoryhmiä tarvitaan, jos koko ajatus pohjautuu tasavertaisuudelle ja perinteisen organisaatiohierarkian purkamiselle? Kirjassa avataan tätä ajatusta mainiosti.

Johtoryhmiä tarvitaan siksi, että kaaoksessa tarvitaan jotain pysyvää. Tässä tapauksesa tiimit. Innovaatiot ja luovuus kukoistavat kaaoksessa ja ajassa, mutta tulokset syntyvät kurinalaisen toiminnan kautta.

Tässä mielestäni loistava ohjenuora ensimmäisen johtoryhmämme loppukaudelle. Itse olen nähnyt asian liian kapeasti ja syönyt tiimistä luovuutta pois. Vaikka nimenomaan haluaisin johtaa ihmisiä kohti luovaa ja innovatiivista otetta. Kuten sanoin, loistava paikka oppia! Ja missään tapauksessa ei saa unohtaa yhtä tärkeimmistä kaverijohtamisen ajatuksista.

Vertaisia johdettaessa johtajuus on ansaittava.

Toki tämä pätee mielestäni jokaiseen johtotehtävään. Jos haluaa oikeasti olla johtaja, joka saa tuloksia aikaan, sekä ihmisissä, että organisaatiossa, on johtajuus ansaittava. Timo Lehtosen blogissa kuvataan yhdellä lauseella tiimijohtamisen vaikeutta.

”Hyvin johdettu tiimi toimii tehokkaasti ilman johtajaa.”

Tiimijohtajan täytyy siis tehdä itsestään lopulta tarpeeton. Tämä on toki hieman korostettu esimerkki, mutta hyvä periaate jokaisen tiimijohtajan ymmärrettäväksi. Tähän on hyvä listata kaverijohtamisen periaatteet, jotka voi katsoa vaikkapa Partuksen sivuilta. Kaverijohtaminen kuulostaa helpolta ja mukavalta, mutta se on erittäin laaja haaste.

 

Kaverijohtamisen periaatteet (J. Partanen ja NJL-kurssi nro.8. 2008)

  1. Ole herkkä johdettavien tunnetiloille ja toimi niiden mukaisesti. Kaverijohtajana olet ihminen.
  2. Ole johtajana aina läsnä ja tavoitettavissa, kuuntele aidosti
  3. Vain teoilla on merkitystä kaverijohtamisessa.
  4. Kaverijohtamisen perustehtävä on oppivan organisaation johtaminen ja perustaito on saada muut ponnistelemaan kohti yhteistä päämäärää.
  5. Et voi johtaa muta, jos et osaa johtaa itseäsi.
  6. Kaverijohtamisessa on tärkeää rakentaa kaikille tiimiyrityksessä pelipaikat ja keskittyä tiimiläisten vahvuuksiin. Tiiminrakentamisen taidot ovat ehdoton edellytys tiimiliiderin onnistumiselle.
  7. Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen viestinnän puuttumiseen.
  8. Kaverijohtajuus ei ole koskaan palkinto, sillä se on ansaittava joka päivä.
  9. Kaverijohtajan tehtävä on luoda tiimiyritykseen hyvä yhteishenki ja positiivinen ajattelu yhdessä valmentajan kanssa.
  10. Kaverijohtajuus on aina esimerkkinä olemista. Mihin kiinnitätä huomion, siihen muutkin kiinnittävät.

 

Tässäpä ainakin itselleni taas purtavaa ja kehitettävää loppuvuoden ajaksi.

 

Kokonaisuudessaan Lehtosen kirja on mielestäni erinomainen paketti luettavaksi useampaan otteeseen Tiimiakatemian aikana ja miksei sen jälkeenkin. Tiimiakatemian ulkopuoliselle kirja on hyvä tapa päästä mukaan toimintaamme. Itselleni mukaan jäi hyviä oppeja vielä johtoryhmäkauttakin ajatellen ja löysin jälleen ne syyt joiden takia Tiimiakatemialle opiskelemaan tulin.

 

Tomi Tajakka

osuuskunta Idealeka

tomi.tajakka@idealeka.fi

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!