Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Tiimiakatemian johtavat ajatukset

Kirjoitettu 11.12.13
Esseen kirjoittaja: Tapio Auvinen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Johtavat ajatukset
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

1. Ihmissuhteet, kumppanuuksien rakentaminen ja ylläpitäminen

Yksi toiveeni tiimiakatemiaan tullessani oli luoda kontakteja. Arvostan asiakaslähtöistä toiminta tapaa. On helpompaa ajatella palvelu kohdennettuna tietylle asiakkaalle ennen isoa skaalaa. Ilman kumppanuuksia ajattelisimme asioita vain teoriassa. Kumppanuuksien avulla voimme myös viedä ideamme kokeiluun. Ilman kumppanuuksia olisimme kuin mikä tahansa suomalainen oppilaitos. Opiskelisimme teoriaa ilman käytäntöä. Nyt, kun ajattelemme asioita oikeiden ihmisten kautta, saamme mukaan konkretian ja tuloksena realistisen kokemuksen. Luulen, että ihmissuhteet ja kumppanuudet ovat ainoa mahdollisuus tällaisen kokemuksen saavuttamiseen, joten ihmissuhteisen haaliminen bisneskoulussa on mielestäni hyvä asia.

 

2. Tiimiyrittäjyys.

Tiimiyrittäjyys on mielestäni este sekä mahdollisuus. Se on este siksi, että vastaat jokaisesta tekemisestäsi koko tiimille, etkä vain itsellesi. Jos olisit yksinyrittäjä, voisi muilta kysymättä päättää mikä on seuraavan vuoden linjaus ja mitä teet vuoden aikana. Tiimissä työskennellessä tämä on lähes mahdotonta, koska yksilön mielipide voi mennä niin pahasti ristiin muiden tiimiläisten mielipiteiden kanssa. Tiimiyrittäminen kuitenkin mahdollistaa tiimin monialaisuuden. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja jokainen saa vaikuttaa. Tällöin yrityksestä tulee moniäänisempi. Oppien kerryttäminen on myös huomattavasti helpompaa. Kun yksin olet vain neula, joka tökkää yhtä kalaa, on tiimiyritys haavi, joka saa kiinni koko kalaparven. Käytännössä tarkoitan sitä, että yksilönä teet yksittäisiä kokeiluja ja opit niistä, mutta tiimiyrityksessä kaikki tekevät omia kokeilujaan ja voit myös oppia toisten tekemistä kokeiluista yhtä helposti kuin omistasi, koska olet käytännössä niistä vastuussa. Sinä olet vastuussa tiimistä ja tiimi on vastuussa sinusta.

 

3. Jatkuva kokeilu ja jatkuva uuden synnyttäminen.

Tarvitsemmeko mitään uutta? Eikö kaikkea ole jo tarpeeksi? Ehkä emme tarvitse, mutta uusien asioiden luominen (vaikka niitä ei tarvittaisikaan) palkitsee ainakin luojaansa kaikista eniten. Suurin inspiraationi on tehdä jotain, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt. Haluan vanhana muistella jotain luomaani Johannes Partasen tavoin ”perskarvat heiluen”. Ja miten voisin muistella jotain keksimääni, jos en olisi vienyt sitä käytäntöön. Asiat on pakko kokeilla aidossa ympäristössä, jotta niistä voi tulla jotakin. Itsestään selvyyshän se on, mutta moni suomalainen ”keksiä” on sen unohtanut. Olen kuullut liian monta tarinaa suomalaisista, jotka ovat kehittäneet hittituotteita, mutta ainoa todiste mitä heillä siitä löytyy, on piirros heidän vanhassa vihkossaan. Miksi asioita ei voi viedä heti testiin? Ehkä siksi, koska pelkäämme todellisuutta. Tiimiakatemialla kuitenkin yritämme kohdata todellisuuden ja hyvä niin.

 

4. Tekemällä oppiminen ja käytännön läheisyys.

Mielestäni käytännön osuus voisi olla hitusen pienempi oppimisestamme. Paras yhdistelmä mielestäni olisi viikossa kuusi tuntia treenejä, kuusi tuntia kirjoja, kuusi tuntia tiukkaa teoriaa ja loput projekteja. Luonnoille pakatut aiheet ovat mielestäni vaan niin paljon kätevämpiä kuin kirjat. Voit saada kahden tunnin luennolta enemmän irti kuin muutamasta kirjasta. Voisit myös helpommin hankkia itsellesi perusosaamisen joltain tietyltä alalta. Itse haluisin opetelle yritysmatematiikkaa, mutta rajakadulle oppimaan lähteminen tuntuu vain niin isolta askeleelta, koska kukaan ei tee sitä.

Miksi kukaan ei tee sitä? Eikö kukaan akatemialla halua teoreettista osaamista? Haluammeko pelkästään käytännön kokeiluja? Pelkästään käytännön kokeiluilla on mielestäni vaikeampi hankkia erityisosaamista. Ne on vain paljon helpompi oppia teoriassa ja sitten kokeilla käytännössä. Tämän vuoksi mielestäni olisi hyvä, jos näistä mahdollisuuksista edes tiedotettaisiin enemmän.

5. Matkustaminen ja kansainvälisyys.

”On mentävä kauas nähdäkseen lähelle”. Jos mietin kotimaassani, mitä tänne voisi tuoda en keksi juuri mitään, mutta jos menen hollantiin saan heti monta ratkaisua. Meiltä puuttuu kaupasta appelsiinimehua valmistava kone ja kebabranskalaislaatikko, joka on päällystetty juustolla. Ulkomailla ollessaan on helppo löytää yksityiskohtia, jotka voisivat toimia myös suomessa. Samalla erottaa myös kotimaan hienoudet ja huonoudet. Kreikkalaisen välinpitämättömyyden jälkeen on helppo arvostaa suomalaista täsmällisyyttä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!